Voisiko joku kertoa...

Aurinko on normaali G2 luokan tähti, yksi 100 miljardista tähdestä galaksissamme.

Auringon halkaisija on 1,390,000 kilometriä
Massa on 1.989e30 kiloa, eli 1.989 ja pistät perään vielä 27 nollaa lisää.
Lämpötila on 5800 Kelviniä pinnalla ja 15.600.000 Kelviniä ytimessä.

Aurinko on helpostikin aurinkokuntamme suurin kappale. Se käsittää enemmän kuin 99,8% aurinkokunnan koko massasta. Jupiter käsittää seuraavaksi suurimman osan jäljelle jäävästä massasta ja muu jäljelle jäävä materia jakautuu muiden aurinkokunnan kappaleiden kesken.

Usein sanotaan että Aurinko on tavallinen tähti. Se on totta siinä mielessä että galaksissamme, eli Linnunradassa, on paljon Aurinkoa vastaavia tähtiä. Mutta galaksissamme on paljon enemmän pieniä tähtiä kuin suuria. Aurinko kuuluu massansa puolesta noin kymmeneen prosenttiin suurempia tähtiä. Tähtien keskimääräinen koko galaksissamme on noin puolet Auringon tapaisen tähden massasta.

Aurinko on personoitu monissa mytologioissa. Kreikassa sitä kutsuttiin Heliokseksi ja Roomalaiset kutsuivat sitä nimellä Sol.

Aurinko on tällä hetkellä noin 70% vetyä ja 28% Heliumia. Kaikkea muuta ainesta (metalleja) on vähemmän kuin 2% Tämä suhde vaihtuu hiljalleen AUringon muuttaessa ytimessään vetyä heliumiksi.

Auringon pintaosat kiertävät eri nopeutta ekvaattorilla ja napa-alueilla. Ekvaattorilla, eli päiväntasaajalla, auringon pinta tekee täyden kierroksen joka 25.4 päivä. Lähellä napa-alueita kierros kestää 36 päivää. Tämä johtuu siitä ettei aurinko ole kiinteä kappale, niinkuin esimerkiksi Maa, Venus, Mars, tai Merkurius.

Samanlainen kiertoefekti on havaittu kaikilla kaasuplaneetoilla. Poikkeava vauhti jatkuu syvälle auringon sisäosiin, mutta Auringon ydin kiertää akselinsa ympäri kuten muutkin kiinteät kappaleet.

Olosuhteet Auringon ytimessä (noin 25% auringon halkaisijasta) ovat äärimmäiset. Lämpötila on 15.6 Kelviniä ja paine on 250 miljardia maan ilmakehää. Keskellä Auringon ydintä tiheys on noin 150 kertaa veden tiheys.

Aurinko säteilee energiaa noin 386 miljardia miljardia megawattia sekunnissa. Energia syntyy ydinfuusioissa. Joka sekunti noin 700.000.000 tonnia vetyä muuttuu noin 695.000.000 tonniksi heliumia ja 5.000.000 tonniksi gammasäteilyä (joka tarkoittaa 386 miljardia miljardia megawattia energiaa.) Sen kulkeutuessa lähelle pintakerroksia, energia absorboituu ja jäähtyy hiljalleen niin että kun se saavuttaa Auringon pinnan, se on suurimmaksi osaksi näkyvää valoa. Viimeiset 20% matkasta johtuu enemmänkin konvektiovirtauksesta kuin säteilystä.

Auringon pintaa kutsutaan fotosfääriksi ja noin 5800 Kelviniä. Auringonpilkut ovat kylmiä alueita, ainoastaan 3800 Kelviniä. Auringonpilkut ovat oikeasti kirkkaita, mutta näyttävät mustilta kuumempiin lähialueisiin verrattuna. Auringonpilkut voivat olla jopa noin 50.000 kilometriä halkaisijaltaan (maan halkaisija on vain 6378 kilometriä!) Auringonpilkut johtuvat monimutkaisista, mutta huonosti ymmärretyistä Auringon magneettikentän vaihteluista.

Pientä aluetta fotosfäärin päällä kutsutaan kromosfääriksi jossa tapahtuu protuberanssit.

Harvoin nähty alue kromosfäärin päällä, jota kutsutaan koronaksi, ulottuu miljoonien kilometrien päähän avaruuteen. Korona voidaan nähdä ainoastaan täydellisen auringonpimennyksen aikaan. Koronan lämpötila on suurempi kuin 1.000.000 Kelviniä.

Maanpäällisiin arvoihin verrattuna Auringon magneettikenttä on todella voimakas ja monimutkainen. Auringon magnetosfääri ulottuu reilusti Pluton radan taakse.

Lämmön ja valon lisäksi Aurinko säteilee myös aurinkotuuleksi kutsuttua varattujen hiukkasten harvatiheykstistä virtaa, joka valuu aurinkokunnan läpi noin 450 kilometrin sekuntivauhdilla. Hiukkasvirta koostuu suurimmaksi osaksi elektroneista ja protoneista.

Aurinkotuulella ja protuberansseissa, eli flarepurkauksissa, vapautuvilla suurienergisillä energiahiukkasilla voi olla dramaattisia vaikutuksia maanpäällisiin sähkö ja magneettikenttiin sekä sähkö ja radiolaitteisiin, puhumattakaan maata kiertävistä satelliiteista. Aurinkotuuli ja auringon purkaukset aiheuttavat myös navojen ympärillä näkyvät revontulet. Etelän revontulia kutsutaan Aurora Australis ja pohjoisen revontulet ovat Aurora Borealis.

Aurinkotuuli aiheuttaa myös komeettojen komeat pyrstöt, puhaltaen pyrstön aina poispäin auringosta. Aurinkotuulella on jopa mitattavia vaikutuksia avaruusalusten kiertoratoihin.

Aurinko on 4.5 miljardia vuotta vanha. Sen syntymästä lähtien Aurinko on käyttänyt noin puolet ytimensä vetyvarastosta. Aurinko jatkaa säteilemistään rauhassa vielä toiset 5 miljardia vuotta, vaikka Auringon valaisuteho tulee jotakuinkin tuplaantumaan siinä ajassa. Lopulta Aurinko tulee polttaneeksi kaiken vedyn ytimestään. Sen jälkeen se tulee lyhyessä ajassa läpikäymään dramaattisia muutoksia. Ensiksi pintakerros pullistuu ja samalla jäähtyy hieman, Auringon muuttuessa punaiseksi jättiläiseksi. Seuraavaksi ydin romahtaa ja puhaltaa Auringon ulkokuoren ympärilleen laajenevaksi planetaarisumuksi. Ydin alkaa sen jälkeen jäähtyä ja himmetä, kunnes viimein sammuu kokonaan kylmäksi, mutta painavaksi kappaleeksi.

Muutokset tulevat tuhoamaan maapallon jo kauan ennen Auringon lopullista sammumista, mutta Aurinko ei ole niin massiivinen että räjähtäisi lopulta Supernovana ja ehkä aiheuttaisi nk. Mustan aukon.

Siinä ole hyvä. Teksti on muokattu muutamasta netin artikkelista. Wikipediasta löydät myös lisää tietoa.