Elikkäs!
Olen nyt parin vuoden ajan harkinnut tarkasti japaninpystykorvan hankkimista.
Rodusta olen lukenut kaiken, minkä olen löytänyt ja innostus vain kasvaa.
Saattaa kuulostaa hölmöltä, mutta näin joskus muinoin unta siitä, että juoksin yöllä metsässä, polven korkuisessa lumihangessa ilman kenkiä, vissiin karkuun jotakin.
Vastaan juoksi valkoinen koira.
Unessa oli jotakin, joka jäi vaivaamaan minua ja kun lähdin selvittämään asiaa, huomasin, että japsi vastaa unessa ollutta koiraa täydellisesti.
Netissä oli myös sellaisia "testaa, mikä koira olisit?" ja "mikä rotu sopisi sinulle?".
Joka ikisen testin tulos oli = Japaninpystykorva. Muutenkin ne valkoiset pystykorvat ovat aivan vastustamattomia!
´
Puolitutullani on japaninpystykorva, semmoinen ihana vanha pappa, jota olen saanut pari kertaa viedä lenkille..
Päässäni takoo lakkaamatta "japaninpystykorva... japaninpystykorva.." Johtuen varmaan siitä, että olen sellaista hommaamassa. :)
Kenneli, josta koiraa alan nyt kyselemään, on saanut paljon tunnustuksia rotuyhdistykseltä ja muutenkin vaikuttaa hyvältä muuten, koirat ovat terveitä jne.
Olisi kiva kuulla muiden kokemuksia japaninpystykorvista. Ovatko kovinkin lujatahtoisia tapauksia ja millainen japaninpystykorva on ystävänä nje..
-Koiranhoidosta minulla on kyllä ihan mukavasti kokemuksia.
Minulla on ollut hoitokoira, (labradorinnoutaja)
ja lapsuudenkodissa oli aina koiria.
omaa koiraa ei minulla kuitenkaan vielä ole ollut, vaan kaikki koirat, joita kotona on ollut, oli joko siskon tai äidin..
Olen nyt parin vuoden ajan harkinnut tarkasti japaninpystykorvan hankkimista.
Rodusta olen lukenut kaiken, minkä olen löytänyt ja innostus vain kasvaa.
Saattaa kuulostaa hölmöltä, mutta näin joskus muinoin unta siitä, että juoksin yöllä metsässä, polven korkuisessa lumihangessa ilman kenkiä, vissiin karkuun jotakin.
Vastaan juoksi valkoinen koira.
Unessa oli jotakin, joka jäi vaivaamaan minua ja kun lähdin selvittämään asiaa, huomasin, että japsi vastaa unessa ollutta koiraa täydellisesti.
Netissä oli myös sellaisia "testaa, mikä koira olisit?" ja "mikä rotu sopisi sinulle?".
Joka ikisen testin tulos oli = Japaninpystykorva. Muutenkin ne valkoiset pystykorvat ovat aivan vastustamattomia!
´
Puolitutullani on japaninpystykorva, semmoinen ihana vanha pappa, jota olen saanut pari kertaa viedä lenkille..
Päässäni takoo lakkaamatta "japaninpystykorva... japaninpystykorva.." Johtuen varmaan siitä, että olen sellaista hommaamassa. :)
Kenneli, josta koiraa alan nyt kyselemään, on saanut paljon tunnustuksia rotuyhdistykseltä ja muutenkin vaikuttaa hyvältä muuten, koirat ovat terveitä jne.
Olisi kiva kuulla muiden kokemuksia japaninpystykorvista. Ovatko kovinkin lujatahtoisia tapauksia ja millainen japaninpystykorva on ystävänä nje..
-Koiranhoidosta minulla on kyllä ihan mukavasti kokemuksia.
Minulla on ollut hoitokoira, (labradorinnoutaja)
ja lapsuudenkodissa oli aina koiria.
omaa koiraa ei minulla kuitenkaan vielä ole ollut, vaan kaikki koirat, joita kotona on ollut, oli joko siskon tai äidin..
Vastaukset 4
Vanhimmat
Minulla on 3v japsiuros, ensimmäinen koirani.
Tosi kiva se on, oli helppo kouluttaa ja oppi nopeasti. Ei sinällään vaadi mahdottomasti liikuntaa, mutta jaksaa kyllä mennä silloin jos omistaja viitsii joskus kunnollakin lenkkeillä.
Aika hiljainenkin on, haukkuu yleensä kyllä jos jotain näkee mutta ei turhaan.
Ainoa mikä siinä ärsyttää, on mahdoton yliaktiivisuus. Koira ei ole hetkeäkään paikallaan, ravaa sisään ja ulos jatkuvasti (ja narttujen kiima-aikoina täysin mahdoton, raiskaa kissatkin). Leikattavaksi se varmaan pian menee, jos sillä hieman rauhoittuisi. Monipuolisesta osaamisestaankin huolimatta tottelupuoli on sitten eri juttu, poika tottelee silloin kun itseä sattuu huvittamaan (no, se ei ole koiran syy vaan minun lepsun koulutukseni). Jääräpäinen on.
Ulkonäkönsä ansiosta kyllä paikkakunnan pidetyin ja kehutuin koira ;) Tuon turkkikin pysyy hyvin valkoisena, lika lähtee itsestään pois tai viimeistään harjaamalla. Muutenkin, vaikka harjauksen joskus hetkeksi unohtaisi, ei turkki siitä oikeastaan pahempaan kuntoon mene. Hyvin yleinen kommenttikin on että "tuota täytyy varmaan pestä usein että pysyy noin valkoisena", mihin on kiva vastata että no pesin viimeksi vuosi sitten ;)
Kaikenkaikkiaan kuitenkin hyvä ja rakas koira, tuo helpotusta yksinäisiin iltoihin ;>
ja toinen tulossa helmikuussa :)
Mukavia koiria,joiden kanssa voi myös harrastaa.
Täytyy kuitenkin muistaa,että vaikka se onkin pieni ja suloinen...on sillä valtava tahto,jota se osaa kyllä käyttää,joten tarvitsee määrätietoisen koulutuksen!
Turkki on helppohoitoinen,harjaus kerran viikossa riittää ja pesu tarpeen tullen.
Pystykorva kun on,niin saattaa olla kova haukkumaan,mutta sen voi opettaa suurimmalta osalta pois (meillä onnistui).
Olen myös kuullut joistain japseista,joilla olisi myös metsästys viettiä,silloin sinkoilevat kaiken liikkuvan perään,joten peruskoulutus-luoksetulo ja seis on hyvä opetaa ajoissa.
mistäspäin suomea olet? onko sulla uroskoira?mulla on narttukoira ja tarkoitus olis teettää pentuja ehkä keväällä ,mut puuttuu se isäehdokas.mistähän mahdollisesti löytys osaatko neuvoo mun koira ei oo mikään näyttelykoira.
itelläni on japsityttö .kohta 2 vuotias. aivan ihana ,oppii helposti ja on tosi viisas .lenkkeilen ja leikin sen kanssa .tykkää lapsista ja on kyllä välillä ihan kaheli , virtaa riittää .suosittelen kyllä lämpimästi tätä rotua sullekkin .ei ole tehny mitään pahojaan vaikka on välillä yksinkin. turkkikaan ei oo vaikeimmasta päästä .