Selaillessani vapaa-ajattelijoiden liiton sivustoa, törmäsin eräällä sivulla väitteeseen jonka mukaan kristinuskon Jumala voitaisiin todistaa olemattomaksi. Tarkemmin tätä väitettä ei siinä yhteydessä perusteltu.
Väite on mielenkiintoinen, eikä vähiten siksi koska olen huomannut useiden ateistien ajavan ajattelutapaa, jossa todistustaakkaa Jumalan olemassaolosta on sysätty uskovaisille. Miksi sysätä todistustaakkaa muille, jos itse uskoo jo kykenevänsä todistamaan uskonnon dogmit vääräksi?
En itse ole Väinö Voipion kirjaan Pelotuksen uskonto (jossa perusteet kuulemma löytyvät) tutustunut ja pyytäisinkin jonkun palstan vapaa-ajattelijan/ateistin tai muuten vain kirjaan tutustuneen kertovan minulle miten Voipio kyseistä väitettä perustelee.
T: entinen Tyo
Väite on mielenkiintoinen, eikä vähiten siksi koska olen huomannut useiden ateistien ajavan ajattelutapaa, jossa todistustaakkaa Jumalan olemassaolosta on sysätty uskovaisille. Miksi sysätä todistustaakkaa muille, jos itse uskoo jo kykenevänsä todistamaan uskonnon dogmit vääräksi?
En itse ole Väinö Voipion kirjaan Pelotuksen uskonto (jossa perusteet kuulemma löytyvät) tutustunut ja pyytäisinkin jonkun palstan vapaa-ajattelijan/ateistin tai muuten vain kirjaan tutustuneen kertovan minulle miten Voipio kyseistä väitettä perustelee.
T: entinen Tyo
Vastaukset 15
Vanhimmat
Miksi kysyt nimenomaan Voipion kirjoitusta? Onhan noita perusteluja keksinyt moni muukin.
Perustelu kristinuskon suurelle erehdykselle on juuri, ettei se kykene perustelemaan edes yksinkertaisimpia perusväittämiään edes yksinkertaisimman logiikan mukaisiksi.
Pystyykö kaikkivaltias luomaan niin suuren kiven, ettei jaksa sitä nostaa?
tietenkin Jumala nostaa sellaisen kiven, jos hän niin haluaa itse.
Kykeneekö kaikkivaltias *yhtä aikaa* olemaan kykenevä luomaan niin painavan kiven, ettei jaksa sitä nostaa, ja silti olemaan kykenevä nostamaan kiven, jonka nimenomaan loi sellaiseksi, ettei sitä kykenisi nostamaan.
Kykeneeko kaikkivaltias luoman päänsä päälle kiven, joka upottaa hänet pilven läpi, mutta täsmälleen yhtä aikaa ei uppoakaan pilven läpi, kun on päättänyt että ei uppoakaan.
Jumalan olemassa oloa ei muutenkaan pysty ihmisjärjen kanssa selittämään. Olemme epäonnistuneita osittain.
Goddidit. Miksi vaivaudut vastailemaan, kun et kykene laittamaan vastaukseeksi mitään sisältöä.
Onko mieleesi juolahtanut, että oma järkesi ei olisikaan kaikkein kirkkain?
Tuossa linkissä jotain omia perustelujani
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000012&posting=22000000017041562#22000000017041562
pohjalta tehdystä todistuksesta (Backhouse). Jos premissit ovat oikeat, niin johtopäätöskin on.
“If G were able and willing to prevent evil, he would do so. If G were unable to prevent evil, he would be impotent; if he were unwilling to prevent evil, he would be malevolent. G does not prevent evil. If G exists, he is neither impotent nor malevolent. Therefore, G does not exist.”
Solution: First let’s translate this argument into propositional logic using the following
propositions. Let
a: G is able to prevent evil.
w: G is willing to prevent evil.
p: G prevents evil.
i: G is impotent.
m: G is malevolent.
e: G exists.
Using these propositions the argument becomes:
(a ∧ w) → p
∼a → i
∼w → m
∼p
e → (∼i∧ ∼m)
∴ ∼e
Let us now validate the argument using our rules of inference.
Step Reason
1. ∼p premise
2. (a ∧ w) → p premise
3. ∼ (a ∧ w) Modus tollens (1), (2)
4. ∼a ∨ ∼w de Morgans (3)
5. a →∼w logical equivalence
6. ∼w → m premise
7. a → m hypothetical syllogism (5), (6)
8. a → m ∨ i addition (7)
9. ∼a → i premise
10. ∼a → m ∨ i addition (9)
11. m ∨ i rule for proofs by cases (8), (10)
12. ∼(∼i∧ ∼m) De Morgan (11)
13. e → (∼i∧ ∼m) premise
14. ∼e Modus tollens (12),(13)
The argument is valid.
todistamaan ettei jumalaa ole, ja kun joku yrittää jotain tapaamaansa todistusta esitellä, niin ei viitsitä edes kommentoida.
"Jos premissit ovat oikeat"
Jo käsite jumala laittaa premissin "hieman" heikolle pohjalle.
Itse olen sitä mieltä, että ainoa vaihtoehto "jumalan" olemassaololle tai olemattomuudelle selitetään psykologian kautta.
Yleensä kautta aikojen on tapana ollut, että asia todistetaan. Esim. rikosoikeudessa syyllinen tuskin sanoo tuomarille "todista, että en ollut muualla".
Uskonnon huhu puheet ovat aina .. taikauskoisessa menneisyydessä olleet totuuksia ja vielä sellaisia joista vain ylinpapisto tiesi jotain.
No.. nyky aikana sivistys (mitä se sitten lieneekään) saa aikaan sen että ihmiset erottavat taikauskoiset oletukset kaiken realismin seasta.
Luulisin ajattelun ja erittelyn ja johdonmukaisuuden ohjaavan tähän. Mm matematiikassa opetellaan erittelemään asioita luvuiksi ja niin edelleen. Fysiikassa näkemään luonnonlakien matemaattisia malleja.
Eikä sivistys itsestään tule, tarvitaan hyvää muistia ja taitoa soveltaa opettelemaa tietoa.
Uskonto sisältää omanlaiset käsitteet ja tiedot, ja juuri siksi sillä ei ole mitään tekemistä sivistyksen kanssa. Uskonnon käsitteet voi omaksua vaikkei kovin älykäs olisikaan.
Uskonto on rituaaleja, ylistystä ja palvontaa.
Asioiden eritteleminen ja todellisuuden arvioinnilla on ratkaiseva merkitys. Tidostamme että uskonto on liian yli vietyä päätelmiä sekä yleistyksiä. Harhaista todellisuutta siis.
Aiemmin historiassa niin ei kyetty tekemään. Nyt kyetään. Siis kyseenalaistamaan tabuja.
Eli huuhaa puuhat roskiin, ja sinne joutaa myös mielikuvitus olentonne ja siitä kirjoitettu 1000sivuinen opuskin. Niin kuin muutkin hölympölyt.
vastauksessa ei sanallakaan viitattu Voipioon, jonka perusteluja alun perin toivoin. Tämä taitaa olla osoitus siitä ettei hänen esille tuomia todisteita tunneta. Kirjan nimen perusteella voisin jotain olettaa, mutta nämä jäävätkin lähinnä olettamuksiksi.
LUE
Re: Uskon ja tiedon ero
Kirjoitti: Etsijä (IP rekisteröity)
Päiväys: 29. elokuuta 2004 20.50
http://www.vapaa-ajattelijat.fi/keskustelu/read.php?3,9259,9356#msg-9356
Kyseessä on lyhennelmä
linkistä. Jotain tämän tyylistä todistusta osasin odottaakin.
tuota todistusta, ja muitakin saamiasi vastauksia.