Olenko ainut kuka on saanut pelkästään huonoja kokemuksia oinasmiehistä? Minä olen korviani myöten täynnä näitä maailman itsekeskeisimpiä olentoja. Mustasukkaisia, mielikuvituksettomia jästipäitä joille kaikki on älyttömän mustavalkoista. Luulevat että hieno materiaalinen omaisuus korvaa paskamaisen luonteen ja että naisilla ei ole(saa olla) omaa tahtoa... Ei kiitos.
Oinasmiehistä...
Tarpeeksi
203631
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
vaihtaa vaakaan ?
kyllä on . . . niin kauan kuin rakkautta ja huolenpitoa piisaa silitetyt paidat, hyvä ruoka vain hänen yksipuolinen helliminen . . . matkahommissa ja minä raukka kotona huolehtimassa että kaikki on ok kun kulkuri palaa kotiin harmoniasta nauttimaan silloin ei olla köyhä eikä kipee mennään syömään ja jopa hotelliin vaikka tuli juuri hotellimatkalta mutta mitään ei saa ympäripuhuttua vaikka olisin päättänyt tehdä hyvän ruuan ja pääsisimme halvemmalla kotona ja olisi kivakin se ei vaan käy pitäää koko ajan olla liikkeessä ja hän on kaunein ja pätevin ja puhuu koko ajan mitä ympärillä tapahtuu ja kuinka naiset huomioi häntä . . . mutta miksi eihän hän mitään . . .
paitsi . . . flirttaa koko ajan . . . mihin hän sillä pyrkii kun kiittää siitä että on kotihengetär joka silittää ja pesee hänen paskapyykkinsä aina valmiiksi lähtöön. . . olen vain niin kyllästynyt 5 vuotis-vaimoke
Kärsijä: Kuulostaa tutulta, minulla myös oli yksi näistä reissuhommissa. Kun hänen ylhäisyytensä saapui kotiin, piti kaikki olla valmiina ja juuri niin kuin hän oli asiat suunnitellut. Ruokaa piti laittaa myös kotona, ja auta armias jos en sitä halunnut tehdä!! Saman tien sain solvaukset että olen ilkeä ihminen ja en välitä hänestä enää tarpeeksi. Tämä mies tuntui muutenkin olevan jollain tapaa "äitiriippuvainen", hänellä oli todella omituisia käsityksiä perhe-elämästä, siitä hänen todellisuuden tajunsa oli luokkaa nolla.
Toinen kokemus, minä en saanut mennä baariin koska olen kuulema niin vetävän näköinen että kaikki miehet kuolaavat perääni... Herra lähtikin aina itse mukaan, ja kirjaimellisesti vahtasi minua selkäni takana koko illan. Ystävänikin ihmettelivät että eikös tänne tultu hauskaa pitämään vai mitä, kun tuo seuralaisesi ei puhu muille mitään ja kyttää sinua koko ajan!? Näitä kypsyttäviä esimerkkejä riittää loputtomiin, minä en voi kerta kaikkiaan ymmärtää kuinka jotkin ihmiset voivat olla noin hankalia!? Ja kuka tuollaista touhua katselee?
Niin ja onko muilla kokemuksia siitä kuinka nämä valittavat ja itkevät omia asioitaan tekemättä niiden muutamiseksi kuitenkaan mitään!? Ikään kuin odottaisivat että joku(äiti, sinä tms...) hoitaisi aina ne ikävät asiat heidän puolestaan. Ja auta armias jos itselläsi on jokin murhe ja yrität siitä kertoa... Ei heitä kiinnosta kuunnella, alkavat vaan jälleen valittamaan omia ongelmiaan. Ja jos joskus asia tulee vielä uudelleen puheeksi niin alkavat raivoamaan että miksi et ole aikaisemmin puhunut jos asia noin kauan on vaivannut. Kun kerrot että asiasta on kyllä ollut puhetta niin väittävät vastaan kunnes annat periksi tai muina miehinä vetoavat "huonoon muistiinsa".
hänellä on monta puhelinta matkalla ja eri asiat puhutaan eri puhelimilla jotta ei sotke kotilaskutusta. . . normaalipuhelin jätetään autoon laivamatkan ajaksi kun on niin rankka duuni ollut että saa olla hetken vapaa. . . olen neljän seinän sisällä jotka alkaa kaatua päälle.
ei hän välitä minusta enää sillä kiinnolla kuin silloin 5 vuotta sitten kun hän oli kusessa ja sai puhuttua minut tähän systeemiin tosin olen koittanut kysyä miksi kaikka meni vikaan entisessä . . . siihen en ole saanut vastausta vieläkään . . . olempas tyhmä kun olen suostunut olemaan näinkin kauan epätietoisuudessa. . . kyllähän hänellä noita pintasuhteita tuntuu piisaavan...
Miksi jäät ja annat kiusata itseäsi?Tuollainen mies ei muuksi muutu,kengänkuva persauksiin vaan ja uutta matoa koukkuun,joukossamme pyörii myös ns. kunnollisia miehiä,oinaitakin.Äläkä ota takaisin,kun tulee murheitaan sulle itkemään,koska melko varmasti tulee,tuon kaltainen mies on riippuvainen ymmärtäjästä,jonka sietokyky on loputon,joka aina antaa anteeksi ja tarjoaa sylin...nosta itsesi moisen yläpuolelle ja näytä sarvipäälle,että et ole mikään lattialuuttu...SAAT TAATUSTI PAREMMAN,ARVOISESI MIEHEN!!!
on ollut ihan ok oinasmies kierroksessa n 5vuotta, se ettei suhde kestänyt ei välttämättä johtunut siitä etteikö hän olisi kantanut korttansa kekoon (no täytyy tunnustaa, ei se kotitöitä hirveän innokkaasti tehnyt..) mutta rakkautensa ja välittämisensä osoitti hyvinkin selvästi.
Mustasukkaisia nuo miehet tuntuvat olevan ihan merkistä riippumatta, toiset vain näyttävät sen selvemmin.
Se mitä minulla on ollut tässä ex-oinaassani ikävä oli se verbaalinen lahjakkuus ja se että riidan tultua asiat puhuttiin asioina -joskus hyvin selkeästi, mutta ei häipynyt ovet paukkuen tai sulkeutunut hiljaisuuteen. Ja myös se ettei jo kertaalleen riideltyjä asioita otettu enää esille.
Eli ei oinasmies ole mitenkään toivoton -se on vaan mies!
No sinun kokemuksesi ovat erilaisia kuin minulla. Tämä mustasukkainen tapaus oli erittäin agressiivinen, hän hajoitti kyllä kaiken tiellen tulevan suuttuessaan. Riitojemme syyt olivat useinmiten hänen kuvittelemissaan asiossa, kuten se että olin muka katsonut jotain miestä kaupassa, maininnut vahingossa lauseessani exästäni ym... Hän hajoitti jopa oman autonsa kerran riitamme seurauksena, ihan vaan raivoaan purkaakseen.
Ja tuosta asioiden uudelleen puimisesta. Omalla kohdallani olen joutunut näiden kanssa jauhamaan ja todistelemaan satoja kertoja asioita joista he ovat olleet epävarmoja ja mistä he ovat halunneet puhua. Minun mielipiteilläni ei kuitenkaan ollut mitään merkitystä. Nämä inttävät niin kauan kunnes saavat sen heitä miellyttävän vastauksen, aivan sama mikä totuus on.
Juu,vikansa kullakin,en minäkään omaa oinastani joka hetki rakasta,joskus jopa hetkittäin vihaan,mutta kun pannaan asiat vaakakuppiin,on pakko sanoa,että enimmäkseen lutuisen oinaan olen saanut.Välillä mies vajoaa syvään hiljaisuuteen ja osoittaa näin olevansa minuun suuttunut/pettynyt,ei pahemmin puhele eikä pidä siitä,että yritän puhumalla ratkaista ongelman.Siispä päättelin aikaa sitten,että oinasta pitää osata lukea ja käsitellä...ovela nainen saa tämän pässinpään kiedottua sormensa ympärille,pitää vain muistaa,että otus,jonka kanssa ollaan tekemisissä,on mies eikä aina ajattele samoin kuin me naiset.Oinas vaikuttaa väliin huippuitsekkäältä,mutta aika usein se on vain pintaa;ota tiukkaan halaukseen,silittele päätä ja anna spontaania seksiä,tuota pikaa huomaat,että mörrimöykky on taasen kesytetty ja hellittelee sinua,kuten sinä hetkeä aikaisemmin häntä.Sorry vaan,oinasmiehet on usein aika lapsellisia eli kaipaavat huomiota ja varmuutta siitä,että rakastat ja välität aina.Niele JOSKUS (huom.ei aina)turhautuneisuutesi ja kiukkusi ja kokeilumielessä tarjoa lämmin syli pääköllesi,uskallan väittää,että tehoaa paremmin kuin omien oikeuksiesi kovistelu.Tosin,ensin sinun täytyy oppia huomaamaan,milloin oinas on vastaanottavainen,mökötyksessään on eri vaiheita ja jos yrität väärään aikaan,tule tupenrapinat.Meillä toimii myös toisin päin;Jos minä joskus olen paskamaisella tuulella,osaa oikkuni kyllä tehdä ja sanoa oikeat jutut,joten satunnaisia riitoja lukuunottamatta olen onnellinen siitä,että minulla on tämä mies,en vaihtaisi pois!!!
No sinä olet varmaankin törmännyt helpompaan tapaukseen kuin minä "matkani" varrella. En tietenkään väitä että kaikki oinasmiehet ovat samanlaisia, haluan vain tietää olenko ainut kuka on näihin hankaliin tapauksiin törmännyt. Minulla on myös huonoja kokemuksia esim. agressivisesta kalamiehestä ja vaikeampaakin vaikeammasta skorpionista. Mutta siltikään yksikään noista ei ole saanut minua niin ärsyyntyneeksi kuin nämä oinaat.
Ja sanoit tuossa että oinaan kanssa pitää olla ovela ja osata lukea hänen omaa "kieltänsä". Se kyllä todellakin on totta, mutta minä en taasen siedä mökötyksiä jotka johtuvat täysin tuulesta temmatusta syystä ja siitä että toinen on vaan niin pirun huomionkipeä. Olen itsekkin omalla tavallani hankala, erittäin itsenäinen, omillan toimeen tuleva ihminen. Ystäväpiirissäni olen ns. luottoystävä ja koen itseni todella sosiaaliseksi ihmiseksi. Ehkä en vaan osaa oikein asettua siihen oinaan mustavalkoiseen maailmaan. Kaipaan paljon vaihtelua ja spontaaneja tekoja elämääni, mutta en siinä muodossa että maanantaisin tulee turpaan, keskiviikkoisin pitää olla herkkuateriat herralle valmiina ja perjantaisin keskustellaan koko ilta sadatta kertaa siitä miehestä jota aivan varmasti tuijotin himon kiilto silmissäni sielä kauapassa...
Meinasin revetä liitoksistani,kun nauratti osuva loppukaneettisi(anteeksi vaan,ei naurata väkivalta tms. vaan ajatus oinaasta,jolle pitää ns. rautalangasta vääntää ja kaikki todistaa kirjallisesti kolmena kappaleena).Mun miehestä hetkittäin pilkistää esiin samantyylinen jankkaaja,jolle ei kerta kaikkiaan mene jakeluun,etten ole muiden perään.Liekö oinaat uhoamisestaan huolimatta pohjimmiltaan erittäin epävarmoja itsestään?Mutta kun ajatellaan kokonaisuutena,eihän kukaan meistä täydellinen ole tai edes lähellä sitä,vaan jokaisesta löytyy omat mutkansa,jotka ottavat vastapeluria hermoon.Kyse on tasapainon löytymisestä ja joutavien pikkuseikkojen sivuuttamisesta.Eli jos mies säännöllisin väliajoin haluaa mököttäen vetäytyä luolaansa,antaa mennä hippulat vinkuen,kyllä routa porsaan kotilieden lämpöön ajaa.Alkuun en itse voinut kestää mieheni kummallisia puuskahduksia,mutta olen oppinut,että vaikka nitisee silloin tällöin liitoksistaan ja uhkaa pamahtaa loukkaantuneisuuttaan tai vihaisuuttaan,niin suurin osa on ihan oman mielikuvituksensa tuotetta ja häviää,kun saa aikansa "nuolla haavojaan"...minä sinä aikana puuhailen muuta,siivoan,kuntoilen,luen,mitä milloinkin...MUTTA...viinaa ei kannata litkiä silloin,kun olosi on turhautunut miehen mököilyn takia,asia,johon voit suhtautua selvinpäin suht'koht rauhallisesti,alkaa kännissä ollessa saada turhan suuria ja mustia mittasuhteita ja ennen pitkää pamahdat täyteen raivoon itsekin,sitten on myöhäistä jarrutella.Mulla ainakin tulee suusta tekstiä,jota en aina voi sulattaa itsekään.Eli viisaalla on varaa odotella parempia aikoja ja antaa huonon tuulen mennä ohi omalla painollaan.Väkivalta ja tavaroiden rikkominen asia erikseen,jos sellaista esiintyy kerrankin,on vakavan harkinnan paikka...minäkin jätin lapseni isän siksi,että tuli turpaan,jatko-osia ei kenenkään pidä jäädä odottamaan,vaikka olisi miten ihana mies muuten kyseessä!!!Oikkuillaan!
Niin, kaipa se vaatisi sitä tiettyä suhtautumista... Mutta minäkin tein aivan kuten sinäkin, puuhailin omiani näiden mökötysten sattuessa. Mutta... kun siitäkin alkoi tulla riitaa, kaikista huvittavinta oli se että minä olin taasen täysin kuspää, sain syytökset siitä että en halunnut olohuoneessa katsella turpa tukossa istuvaa miestä. Eli minun olisi niin sanotusti pitänyt olla hengessä mukana, enkä missään nimessä olisi saanut puuhailla omiani koska se oli hänen mielestään loukkaavaa ja välinpitämätöntä. Tai jos esimerkiksi lähdin ulos lenkille, ei mennyt viittäkään minuuttia kun puhelin jo soi että "läksitkö exän luokse kahville vai" tms!!
Sanoit tuosta epävarmuudesta, toinen näistä tapauksista oli ihan selvästi todella epävarma luonteeltaan. Hän oli tämä mustasukkainen raivopää, hänelle kaikenlainen materia toi tyydytystä elämään. Hänelle olikin hirveä shokki kun vihdoin lopulta uskoi sen että minua ei Mersuilla ja kultakoruilla omaksi saa. Vuosia hän jaksoi jauhaa että jos ja kun me mennään naimisin niin kyllä meidän mamma ajaa kylän parhaalla autolla ja asutaan niin hienosti että... Kutsuisin tuota ns. lahjonnan yrittämiseksi, vaan minulle kun on tärkeämpää että se luonne on kultaa kuin se että häneltä saamat korut ovat kultaa. Ja vielä, heh... noita lahjuksia tuli ainoastaan niissä tilanteissa kun hän oli tajunnut tehneensä todella väärin. Itselleen hän hankki kyllä harva se päivä uusia autoja, kännyköitä, vaatteita ym jolla kuvitteli nostavansa statustaan.
Ja alkoholia en itse käytä, kuin näinä amatööripäivinä(uusivuosi, vappu tms) jos silloinkaan. Ravintolaankin menen yleensä tanssimaan ja viettämään niitä sosiaalisia hetkiä, ihan selvin päin. Että mistään minun humalatoikkaroinneista ei ei tässä ole ollut kyse.
Vedit pidemmän korren,kuulostaa täys'torvelta mies,joka toivottavasti on erittäin EX...ei tuollaista pompottamista kestä normaaliaivoilla varustettu nainen.Ehkä mulla sitten on käynyt flaksi,kun toisenlaisen oinaan olen lenkittänyt,tosin,ei tämä minunkaan tapaukseni ihan aina siitä helpoimmasta päästä ole.Olenpahan ainakin oppinut katsomaan peiliin ja sovittelemaan,koska itsekin saatan kuulemma sukulaisteni ja ystävieni mukaan olla hiukan kova luu...toisinaan.Mutta parempaa onnea uuden/uusien miesten kanssa,älä aivan totaalisesti menetä toivoasi oinaiden suhteen,on siellä joukossa helmiäkin;mun ystävän mies on oinas ja pitää vaimoaan kuin kukkaa,kampaa saunan jälkeen hänen pitkät hiuksensakin ja hemmottelee joka tavalla,ei silti mikään tossu,nähnyt olen omin silmin ja joskus ihan kateeksi käy...
Sitten säälitellään, jos joku on sinkku??? Kun elämä voi todellakin olla helpompaa ilman oikkuilevaa oinasta, kaksinaamaista kaksosta, ailahtelevaa vaakaa, piikittelevää skorpionia, ylpeilevää leijonaa jne.
olen täysin samaa mieltä sun kanssa!
Oinaat ovat paskoja kaikki.. turhia ihmisiä!
Oikkuna ymmärrän puolisoani todella hyvin, joten yhtä en vaihda ja hän on ihanan oikukas oinasmieheni :)
Olen ollut kalatmiehen kans naimisis ja vesimiehen kans avoliitossa mutta paras mies on tämä nykyinen oinasmies. Häntä en vaihtais mihinkään.
Hän on avulias, antelias, huomaavainen, ymmärtäväinen...
Mulla oli todella samankaltainen kokemus,,,luulen että sitä vahvisti se, että hän oli myöskin isoveli. Isoveljet ovat tottuneet perheen vanhimpana lapsena johtamaan....Se on tullut myöhäisemmissä suhteissakin esiin että minulle ei sovi olla isoveljien kanssa (eikä varsinkaan oinasisoveljien kanssa)...itse olen keskimmäinen lapsi.
Kuulostaa niin tutulta..tietty paha nyt puhua omasta rakkaasta mutta sillon kun on suuttunut niin se tulee niin selvästi esiin...nuo ihan samat asiat mitä mainitsit...niiin tyypillinen oinas jos noita piirteitä katsois.
...et ole ainoa, joka on joutunut toteamaan asian näin olevan. Mutta jälkeenpäin saat vielä usein makeat naurut, kun muistelet niiden tapaa ajaa puolikkailla läpi elämän.