Eristän vintin asuinkäyttöön. Jätän villat välipohjaan koska ne toimivat äänieristeinä, lisäksi eläkepäivinä yläkerta saattaa jäädä pienemmälle käytölle ja saattaisi olla taloudellisesti järkevää pudottaa siellä talvisin lämpötilaa ja tällöin välipohjan villat estävät lämmön karkaamisen yläkertaan.
Tällä hetkellä meillä on suorasähkölämmitys höystettynä varaavalla takalla. Vesikiertoinen lämmitys mahdollistaa myöhemmin maalämmön, ilmalämmön, kaukolämmön tai lähes minkä tahansa lämmitysmuodon käytön.
Ajattelin laittaa samalla kertaa tulevaisuuden optiona yläkerran lattiaan putket vesikiertoiselle lämmitykselle, koska pelkät putket ovat suhteellisen halpoja ja tässä vaiheesssa ne on helppo asentaa.
Mielessäni heräsi ajatus jos laittaisinkin myös toisen putki satsin samantien villojen alle eli alakerran kattoon. Saisinko tällä kurin kertaheitolla koko taloon edullisesti valmiuden siirtyä suorasta sähkölämmityksestä vesikiertoiseen lämmitykseen ?
Kattolämmitystä kuitenkin käytetään vaikkakin se toteutetaan sähköelementeillä.
Tällä hetkellä meillä on suorasähkölämmitys höystettynä varaavalla takalla. Vesikiertoinen lämmitys mahdollistaa myöhemmin maalämmön, ilmalämmön, kaukolämmön tai lähes minkä tahansa lämmitysmuodon käytön.
Ajattelin laittaa samalla kertaa tulevaisuuden optiona yläkerran lattiaan putket vesikiertoiselle lämmitykselle, koska pelkät putket ovat suhteellisen halpoja ja tässä vaiheesssa ne on helppo asentaa.
Mielessäni heräsi ajatus jos laittaisinkin myös toisen putki satsin samantien villojen alle eli alakerran kattoon. Saisinko tällä kurin kertaheitolla koko taloon edullisesti valmiuden siirtyä suorasta sähkölämmityksestä vesikiertoiseen lämmitykseen ?
Kattolämmitystä kuitenkin käytetään vaikkakin se toteutetaan sähköelementeillä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Noi kattolämmitykset taitaa olla ihan höpöhöpö hommia,lämpöhän kulkeutuu ylöspäin ja tosa sun tapauksessa sinne yläkertaan
Kun lämpimän ilman tiehys on kylmää pienenpi ja siksi lämmin ilma nousee ylös, niin siitä on syntynyt mielikuva, että myös lämpö jostain syystä kulkisi mieluummin ylös kuin alas.
Johtumalla ja säteilemällä siirtyvä lämpö ei välitä suunnasta. Konvektiolla se siirtyy ilmassa ylös ja valuvan veden mukana helposti alaspäin.
Välipohjassa on nykyisellään 30cm villaa. Ei se "vesikiertoisen kattolämmityksen" lämmittämä ilma ihan heti ylakertaan tule.
Yläkertaan karannut lämpö vain vähentää yläkerran lattialämmityksen tarvetta.
Periaatteessa minua lähinnä askarruttaa riittääkö vesikiertoisen kattolämmityksen melko alhaiset kiertoveden lämpötilat lämmittämään alakertaa ?
Lämmitys pinta-alaa saa ainakin helposti ja paljon katon avulla.
Varmaan tässä ratkaisussa on mukana kaikki kattolämmityksen tunnetut heikkoudet, mutta onko tässä variaatiossa jotain uusia odottamattomia heikkouksia tiedossa ?
Eli lämpö siirtyy katosta säteilemällä.
Muistaakseni säteilylä lämmönsiirto oli verrannollinen absoluuttisten lämpötilojen (eli celciusasteet 273) neljännen potenssin suhteeseen tai jotain sinnepäin. Tarkoittaa sitä, että lämmönsiirtyminen kasvaa vauhdikkaasti lämpötilaeron kasvaessa, mutta eron täytyy olla kohtalainen.
Johtuminen on suoraan verrannollinen lämpötilaeroon. Lattilämityksesä selvitään pienellä lämpötilaerolla, koska lattian pinnassa johtumalla lämmennyt ilma nouseen luontaisen konvektion ansiosta ylöspäin ja lämpö kiertää ilman mukana.
Vahvasti epäilen, että lattialämmityksen pintalämpötila ei riitä kattolämmitykseen, mutta kysy toki joltain asiantuntijalta, kuinka lämmin katon pitää olla.