Kissat ja kalusteet?

Omien kokemusten perusteella suosittelisin kangassohvaa. Kissa saattaa rapsutella huonekaluja kynsillään ja nahkasohvaan siitä jää ikuiset jäljet. Tällähetkellä itselläni on tumma plyyssisohva, siinä ei näy jälkeäkään kissan käynneistä (vaikka kisuni yleensä jättääkin huonekalut rauhaan).

Ennen kissan tuloa tärkein hankinta mielestäni on reilun kokoinen köydestä käämitty raapimispuu, johon kissanpentu opetetaan sitkeästi pienestä pitäen. Saattaapi silloin jäädä sohva jopa täysin rauhaan kissan kynsimiseltä parhaassa tapauksessa.

Kankainen sohva on siitä parempi, ettei siinä näy heti kissan kynsien jäljet samaan tapaan kuin nahkaisessa. Tosin on karvojen imurointi silloin hankalampaa ja tulee varmasti pidemmän päälle täytteet päädyistä näkyviin kankaisessakin, ellei kissan huonekalujen kynsimistä mitenkään rajoiteta.

Ostin uuden nahkasohvan 2 kk. sitten. Ensimmäisen kerran kun näin kissan yrittävän raapia sitä, ruiskutin kissastop karkotusainetta sohvaan. Sohva on sen jälkeen saanut olla rauhassa raapimiselta. Sohvalla se kyllä nukkuu ihan mielellään.

Kissani on 12 v. Kaikille kissoille se ei kyllä tehoa yhtä hyvin. Meillä on myös raapimispuu, joka on tosi paljon käytetty.:)

Nahkapallissani oli ikuiset jäljet kissanpentujen kynsistä, ne kun eivät ensialkuun ylettäneet hypätä sille tassuilla avustamatta. Yksi kissoistani oli salaa raapinut nahkaisia saapikkaitani kun silmäni vältti.

Kangassohva raavittiin päreiksi. Mutta plyysipintaiset sohvat ovat olleet suhteellisen rauhassa. (Siis sellaiset missä on lyhyt nukka pinnassa.)

Meillä nahkasohvat ovat kyllä sen näköiset että talossa on kissoja... eli kannattaa kyllä ottaa kankaiset kalusteet. Eivät ne niihin kynsiään niinkään terota, mutta hyppelevät päällä ja tasapainottelevat kynsien avulla ja siitä jää pahat jäljet. Raapimispuun lisäksi meillä on työhuoneessa aataminaikainen vanha nojatuoli, joka on lyhytnukkaista plyyshiä ja sitä saa raapia ihan vapaasti. On raavittukin, mutta siinä ei näy pahemmin jälkiä siitä huolimatta.

Siskon miuku rakasti nahkasohvaa ja sen se oli näköinenkin. Omani runteli plyysipäällysteisen myös hyvin tehokkaasti - miten se rakastikaan ojentautua sitä vasten ja silmät sikkurassa kynsiä olan takaa. Sen annettiin se tehdäkin, ei sen puoleen. Design-huonekaluja ei varmaan voi suositella ainakaan taloon johon tulee pentu. Tai ainakaan pentua ei pidä jättää heti yksin sohvan kanssa. Kissan voi varmasti opettaa olemaan raapimatta huonekaluja mutta ennen kuin se oppii niin vahinko voi sattua, ja nahkassa jälki näkyy jo kertakynsimällä (muistelen kauhulla kaverini uutta nahkalaukkua johon edesmennyt Kille ehti iskeä käpälänsä).

kaipa se nahka on kestävempää. Tosin kyllä meiltäkin pieniä kynnenjälkiä löytyy, kun kissat tassuttelevat/juoksevat sohvalla, siitä ei pääse mihinkään. Kissat eivät elä talossa ilman mitään jälkiä jättämättä.

Siksi on tärkeää ostaa/rakentaa kissalle kiipeily/raapimapuu, johon se voi harmitta teroitella kynsiään. Puuhun voi vielä varmistukseksi suihkuttaa kissanminttusprayta. Raapimapuun voi tehdä pölkystä johon kierittää narua tai sitten pölkystä ja vanhasta käytävämatosta esimerkiksi.

Ei ole tainnut olla kissaa aiemmin? Minulla oli kerran nahkanojatuoli. Siis oli.. Kyllä nauratti, kun huomasin siinä olevan miljoona kuin parsinneulalla tehtyä jälkeä. Huvittava näky kerrassaan.