Minua kiinnostaa pienempien seurojen toiminta.
Poikani on nyt vuoden verran kulkenut harjoituksissa, muutamaan kisaankin on uskaltautunut. Nyt hiljattain kisoissa huomasin, että poikani ei osaa oikestaan mitään!
Itse sanoo, että niskalenkki on ainoa liike, mitä edes uskaltaa kokeilla ja eräs isä, jonka pojan kanssa poikani paini sanoi, että poikani tekee senkin väärin. Aloin kysellä mitä he harjoituksissa tekevät: vastaus: Käsivartta (mikä liekin) on kuulemma harjoiteltu, samoin puolinelsonia (sitä poikani yritti samoissa kisoissa ja sama isä sanoi, että tekee väärin - hänen poikansa myös vuoden paininut) sekä rullia... ihan outoja termejä minulle. Ja kun utelin, niin selvisi sekin, että siellä 1 valmentaa lähinnä omaa poikaansa, muut ovat oman onnen nojassa.
No, olen nyt ihan uteliaisuuttani seurannut muutamia harjoituksia ja tottahan tuo on. Tämä valmentaja tosiaan keskittyy vaan omaan poikaansa ja hänen silloiseen harjoituskaveriin. Muut tekevät miten tekevät ja jopa minä huomasin, että tekevät väärin, ainakin toisin kuin tämän valkun poika.
Vierailimme eilen naapuriseurassa ja siellä otettiin kaikki huomioon. Pojallenikin näytettiin kädestä pitäen se niskalenkki, vaikka kuulemma vapaan kausi onkin.
Poikani on nyt vuoden verran kulkenut harjoituksissa, muutamaan kisaankin on uskaltautunut. Nyt hiljattain kisoissa huomasin, että poikani ei osaa oikestaan mitään!
Itse sanoo, että niskalenkki on ainoa liike, mitä edes uskaltaa kokeilla ja eräs isä, jonka pojan kanssa poikani paini sanoi, että poikani tekee senkin väärin. Aloin kysellä mitä he harjoituksissa tekevät: vastaus: Käsivartta (mikä liekin) on kuulemma harjoiteltu, samoin puolinelsonia (sitä poikani yritti samoissa kisoissa ja sama isä sanoi, että tekee väärin - hänen poikansa myös vuoden paininut) sekä rullia... ihan outoja termejä minulle. Ja kun utelin, niin selvisi sekin, että siellä 1 valmentaa lähinnä omaa poikaansa, muut ovat oman onnen nojassa.
No, olen nyt ihan uteliaisuuttani seurannut muutamia harjoituksia ja tottahan tuo on. Tämä valmentaja tosiaan keskittyy vaan omaan poikaansa ja hänen silloiseen harjoituskaveriin. Muut tekevät miten tekevät ja jopa minä huomasin, että tekevät väärin, ainakin toisin kuin tämän valkun poika.
Vierailimme eilen naapuriseurassa ja siellä otettiin kaikki huomioon. Pojallenikin näytettiin kädestä pitäen se niskalenkki, vaikka kuulemma vapaan kausi onkin.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Terve!
Harmi kuulla. Kuitenkin alueellasi on varmasti muitakin seuroja ja tärkeintä on että kaikki painijat seurassa otetaan huomioon ja ollaan tasapuolisia.
On tavallista että valmentajien omat lapset painivat, mutta hyvä valmentaja pystyy "nollaamaan" tilanteen ja tarkastelemaan valmentajana kaikkia painijoita.
Kannattaa varmaan keskustella muidenkin vanhempien kanssa asiasta seurassanne ja nostaa
"kissa pöydälle", sillä valmentajannehan saattaa tehdä tahattomasti kuvaamaasi "suosimista" ja tarvitsee vain ohjausta.
Mikäli hän ei sitten muuta toimintaansa, lienee seuran johdon asia puuttua asiaan.
Teillä varmaan seurassa painijaos, jonne voitte asiasta ilmoittaa?
Mikäli homma ei muutu-> vaihtakaa seuraa.
Kuitenkin kannattanee keskustella ensin, jos poikanne kuitenkin on viihtynyt muuten treeneissä ja seurassa.
meillä on tehty pelisäännöt seurassa kaikille , tässä linkki:
http://www.javo.fi/fi/tiedotteet/52
Tero Luostarinen
mulla myös vuoden paininut poika ja muutamissa kisoissa käynyt. oon kanssa huomannut, ettei poika osaa mitään! jos meinaan muihin vertaa. ja on otellut sellaisiakin vastaan, jotka ovat saman verran salilla käyneet. nämä muut saman verran käyneet ainaskin osaavat semmoisia liikkeitä, joista poika ei ole kuullutkaan, enkä minä nähnytkään. ja osaavat muuten oman seuran saman verran painineet kaveritkin.
meillä kanssa pikkuseura, jossa yhden pojan isä valmentaa ja tyyli on tämä: kerran liike näytetään (näyttäjänä oma poika ja joku muu) ja sen jälkeen alkavat harjoittelemaan - valmentaja korjaa tätä omaa poikaa ja sen kaveria, muut tekevät miten sattuu. poikani sattuu olemaan tällä hetkellä ainoa aloittelija, jolla ei ole painisukua takana, eli ei voida kotonakaan opettaa.
samoin kisoissa tämä valmentaja neuvoo poikaansa maton reunalla, muiden kohdalla istuu siellä tuppisuuna.
hienoa pohjanmaa
että edellinen viesti oli nimenomaan Pohjanmaalta? Kai tätä palstaa nyt muutkin lukee!!!
niin ittellisiä täällä. me teemmä mitä taharomme ja muut sitten mitä ne osaa. en mää kyllä vaan tierä miten tämä ny tähän asiahan liittyy mutta on mukava vaan vähä trosatta.
KYLLÄ..itse valmentajana ainakin sytyn kaikkien valmentamieni lasten kohdalla aloittelijasta SM-kilpailuihin. Itse asiassa lapseni on pärjännyt hyvin ja odotan ,(tää on kyllä väärin), häneltä menestystä tavalla ,että joku painikaveri on oman lapseni nurkalla ,jos kaksi tai useampi meidän seuran painijaa ottelee yhtäaikaa. Minulla on vaikeuksia harjoituksissakin suhtautua omaan lapseeni sillä tavalla että antaisin hänelle oikeutetut vaatimukset sekä ohjaus ajat suhteessa muihin. Usein tulee vaadittua "liikaa" tai ohjattua muita oman lapsen kustannuksella , koska mielestäni muut tarvitsevat enemmin apua. Nämä ovat aina vaikeita asioita ja ymmärrän senkin, että menestynyt isä( tai itse menestymätön jos ei mielestään viitsinyt tehdä kaikkea), panostaa paljon omaan poikaansa. Pienet seurat , kuten meillä, ovat tämän asian kanssa vaikeuksissa enemmän kuin isot, joissa on monta , jopa osaavaa, vetäjää. Itseni luen "huonoksi" valmentajaksi siinä suhteessa, että en ole tekemässä huippumenestyjiä, vaan pidän isona voittona, sekä itselleni ,että lapselle joka harrastaa painia, sen ,että hän on vielä 15-17- vuotiaana salilla pari kertaa viikossa ja näin pois "kadulta".
Ilman muuta on tärkeää, että valmentaja on porukalle ensisijaisesti valmentaja, ja näin tasapuolinen. Ei kaikki kuitenkaan kisoissa syty samalla tavalla kuin minä, oma lapsi innostaa yl. eniten. Tottakait minäkin huudan omalle lapselle vielä enemmän kuin vieraalle( ehkä),aluksi ainakin. Olen ajan kuluessa kypsynyt valmentajana ja pienissä kilpailuissa voin jopa olla nurkalla huutamatta. Tiedän kyllä seuroja, jotka ovat menettäneet hienoja painijan alkuja mainitsemasi ongelman takia toisiin seuroihin. Itse olen valmentajana tyytyväinen, koska seurasiirtoja meiltä poispäin ei ole tapahtunut, meille on kylläkin näistä syistä lapsia tullut.
Tsemppiä teille ja kaveruushan ratkaisee paljon sen missä lapset viihtyvät. Aikuiset ajattelevat asioista eri tavalla. Ei kuitenkaan kaikkea tarvitse katsoa kommentoimatta tai yrittämättä kehittää toimintaa. Ikävä kyllä, jotkut aktiivi-vetäjät saavat sanavaltaa paljon seuran sisällä, ja jopa käyttävät sitä väärin, koska koko seura ei tietenkään ole seuraamassa toimintaa jatkuvasti ja eri puolilla Suomea. Sekin on suomalaista ,ettei oman seuran toimintaa seurata tai kritisoida puolueettomasti koska pelätään niitä vanhoja tai /ja vahvoja tekijöitä ja mahdollista toiminnan hiipumista. Itse en sanojani säästele työssäni tai harrastuksissa.
TERV: ARVIOINTIKYKY JA ITSETUNTO KUITENKIN KAIKILLA
terv. SAANHAN AINASKIN SATA VASTAUSTA
puuttuu yhdeksänkymmentäyhdeksän...
Mukava juttu että tuli valmentajalta kommentit.
Tärkeintä on, että juniorit pysyvät painin piirissä mahdollisimman kauan.
Varmasti asioista vanhempien kannattaa puhua valmentajien kanssa ja kritisoida jos on kritisoitavaa. Kun kritiikin esittää rauhallisesti ja perustellusti, se menee perille varmasti.
Kaikkien on syytä muistaa että valmentajat tekevät tärkeää ja pyyteetöntä työtä palkatta ( käsittääkseni palkkaa harvemmin maksetaan ) juniorien parissa, mutta harvoin tulee positiivista palautetta ja kehuja .
Valmentajat usein panostavat omaa vapaa-aikaa,perheen aikaa, tinkivät menoista ja harrastuksistaan !
Eli kehu ja kannusta ja anna kritiikkiä tasapuolisesti!
Tero Luostarinen
Lohdutti huomata, että tätä esiintyy muuallakin. Epäilinkin, että tämä on ns pikkuseurojen ongelma, missä on mahdollisesti vaan 1 vetäjä tai suoranaista vetäjäpulaa.
Tämä ongelmahan ratkeaisi sillä seuran vaihdolla, mutta sitä emme halua tehdä. Tässä "omassa seurassamme" on kuitenkin mukavia ihmisiä mukana, joihin on tiettyjä siteitä kehittynyt. Tämä valmentajakin on oikein mukava ihmisenä. Ja hän on joutunut valmentamaan olosuhteiden pakosta, kun entiset ovat pikkuhiljaa lopettaneet ja kukaan muu ei ole suostunut. Ja poikani on saanut hyviä kavereita, joiden takia haluaa olla siellä. Toki se naapuriseurakin aikanaan tutuksi tulisi, mutta kun ikää on pojalla vasta 10, ei tämän saa olla niin vakavaa, että lähdemme paremman valmennuksen perässä minnekään. Jos painikipinä jatkuu niin, että muut harrastukset jäävät ja itselle tulee se menestymisen halu, silloin on eri asia. Mutta silloin ei puhutakaan enää aloittelijasta.
Aiomme nyt kulkea aina joskus naapuriseuran harjoituksissa mukana, että poika pysyy edes jotenkin kehityksessä mukana. Ja jos siellä oppii jotakin, niin voi niitä sitten omalla salilla harjoitella.
Hassua muuten; poikani on seuran ainoa aikoihin uusi kilpailemaan lähtenyt aloittelija, muut ovat lopettaneet eka vuoden jälkeen. Samoin on alkanut kato käydä vanhemmissa 12-14 vuotiaissa pojissa.