masentaa,....

sanoi. Eipä taida olla itse kokenut masennusta tai paniikkihäiriötä. Luekamalla ei ymmärrys kovinkaan paljon kasva. Okeastaan psykiatriksi pitäisikin päästä sellaisten henkilöiden joilla on kokemusta mielialavaikeuksista, eiköhän ymmärrys aukenisi. Tiedän kyllä eräänkin psykiatrin, joka joutui itse syvän masennuksen uhriksi, enkä sellaistakaan heille toivo, muuta kuin hetkeksi, että he avautuisivat ymmärrykseen.

Jos et ole kunnossa itsesi mielestä, niin et sitä silloin varmasti ole.
On hyvä, että käyt terapiassa, vaikka sanonpa sinulle sellaisenkin asian, että mielestäni ne terapiat, eivät aina ole niin hyviäkään. Nimittäin silloin, jos niissä jauhetaan ja muistellaan vanhoja tapahtumia, siltä osin itse en ole terapian kannattaja. Mennyt on mennyt ja jokainen, jolla on muuten voimavarat kohdallaan, kyllä kykenee käsittelemään menneisyytensä aivan itse ja lokeroimaan sen muistoihin, eikä jää sitä jauhamaan, vaikka se olisi ollut millaista tahansa. Tietenkin, jos kokekmukset ovat olleet sairastuttavia, niitä voi käsitelläkin, mutta itse edustan heitä, jotka toivovat kaikessa ja puhuvat kaikessa hyvää ja siksi olen terve ja tasapainoinen, vaikka menneisyyteni ei ollutkaan lapsuuden osalta niitä kaikkein helpoimpia.

Siltä osin olen terapian kannattaja, että niissä oppii erilaisia näkemyksiä ja saa omasta viisaudesta poikkeavaa viisautta, joka on joskus tarpeellista.

Pitäisikö sinun yrittää työelämään ja jos et kykene, jäädä samantien sairaslomalle. Toivottavasti kykenet olemaan työssä ja saat siitä elämääsi hyvää. Työ on usein hyvä lääke.

Siunausta sinulle ja viisautta.