Elikkä olen siis syvästi ihastunut (niin kuin monet täällä) yhteen poikaan. Tapasimme silloin kun ylä-aste alkoi joten olen ollut häneen nyt sellasen kolme-neljä vuotta ihastunut jopa rakastunut..
Toi kolme- neljä vuotta on aivan liian paljon ja olen yritänyt jutella muille jätkille, mutta aina tää tietty tyyppi palaa mieleen.
Olemme nyt eri kouluissa ja joka päivä kaipaan häntä yhä enemmän ja toivoisin näkeväni hänet.. Tää on oikeesti ärsyttävää kun en pysty lopettamaan kaikkien asioiden muistelua kuten:
kaikkia meidän pitkiä katseita, sen sellasta leikkimielistä kiusottelua ja meidän "välitunti" jutustelua...
Jos jompikumpi olis vain uskaltanu tehdä sen kuuluisan aloitteen niin oltais varmaan yhdessä nyt.. :( :(
Mut nyt se on myöhästä kun sillä on tyttöystävä ja kaikkea... MITEN VOIN UNOHTAA SEN!? kaipaan sitä , vaikka me ei olla nähty varmaan kahteen kuukauteen..
Jos joku lukee tän niin mene hyvä ihminen tekee se aloite jos oot ihastunut johonkuhu.. ehkä sä jopa saat onnen.....
Toi kolme- neljä vuotta on aivan liian paljon ja olen yritänyt jutella muille jätkille, mutta aina tää tietty tyyppi palaa mieleen.
Olemme nyt eri kouluissa ja joka päivä kaipaan häntä yhä enemmän ja toivoisin näkeväni hänet.. Tää on oikeesti ärsyttävää kun en pysty lopettamaan kaikkien asioiden muistelua kuten:
kaikkia meidän pitkiä katseita, sen sellasta leikkimielistä kiusottelua ja meidän "välitunti" jutustelua...
Jos jompikumpi olis vain uskaltanu tehdä sen kuuluisan aloitteen niin oltais varmaan yhdessä nyt.. :( :(
Mut nyt se on myöhästä kun sillä on tyttöystävä ja kaikkea... MITEN VOIN UNOHTAA SEN!? kaipaan sitä , vaikka me ei olla nähty varmaan kahteen kuukauteen..
Jos joku lukee tän niin mene hyvä ihminen tekee se aloite jos oot ihastunut johonkuhu.. ehkä sä jopa saat onnen.....
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mul on ihan sama juttu! Tutustuin ylä-asteel
yhteen ihanaan poikaan, ja nyt on kulunut
sellane 3-4 vuotta enkä vieläkään osaa unohtaa häntä! On ollut juttua muiden poikien kanssa tässä välis mut ei ne onnistu ku hän on mieles...
Nytkin olen varattu, ja vaikka yritän rakastaa tätä poikaa, niin ei vain onnistu. Varmaan jätänkin hänet pian, koska on epäreilua häntä kohtaan että ajattelen toisia vaikka olen hänen kanssaan...
Viime yönä näin jopa tästä yläaste pojasta unta. Suudeltiin ja sovittiin asiat tms. Ja hän tunsi rakastavansa minua! Voi kun petyin kun heräsin... Unessani olin juuri ajatellut "Ehkä onni on sittenkin kääntynyt! Nyt kun olet siinä, en päästä sinua enää ikinä luotani!"
Mutta hänet on vain unohdettava... Tee sinä myös niin. Tiedän että se on mahdotonta, koska jos rakastaa toista, ei voi täysin unohtaa. Olen jo "unohtanut" hänet, mutta unissa ja vläyksinä hän tulee mieleeni aina... Pitää vain voittaa omat tunteet, vaikka se onkin väärin.
Mutta jos te olette tarkoitetut yhteen, niin hän kyllä tulee elämääsi jossain vaiheessa ;)
Mutta muista elääkin, ja pää pystyyn! Rakkaus ei ikinä kuole.
Mulle on kävi ihan samalla tavalla yläaste aikana, tai melkein. Oltiin jopa tän tytön kanssa leffassa, mut mun olis varmaan pitäny olla rohkeempi, vaikka olinki jo kerran tavallaan "pakit" saanu. Seurustelen nykyään, mutta tämä tyttö palaa aina mieleeni, mietin koko ajan miten hänellä menee ym. emme ole jutelleet 2-3vuoteen.
Seurustelen, mutta en tiedä kuinka pitkään, meillä on hiukan kommunikaatio ongelmia ja tavallaan tunnen hiukan huonoa omatuntoa, koska ajattelen tätä toista.
Anteeksi etten ollut rohkeampi
Ei nyt millään pahalla, mutta tommosia juttuja on aika turha purkaa tänne! Koska siinä ei oikeen voi auttaa. Voi vaan lohduttaa, että koita kestää..
Suosittelen niille omille, oikeille, kavereille purkamista mielummin. Ne on varmaan parempia lohduttamaan kun jotkut nettitutut tai satunnaiset kävijät.
Siis ei tosiaankaan pahalla... :) Mutta näin mä aattelen.
kyl se helpottaa ku voi purkaa johonki tunteita..:P ja jos ei vaikka oo sellasii kaverei kenel haluis puhuu ni tää on kyl oikeestaa iha hyvä paikka..:)
Mulla on ihan sama tilanne! Tämä on pelottavaa, siis ihan sama. Paitsi että tapasin hänet kun olin kuusi. Ensimmäisellä luokalla. Olen rakastunut ollut tyyppiin kaks vuotta ja toiset kaks ihastunu suurinpiirtein. Ja nyt on sitten ysiluokka alkanut ja viimeinen vuosi samassa koulussa, samalla luokalla. Ja ei tämä lopu tähänkään. Kerroin sille tunteistani. Se anto pakit. Eikä se vielä mitään, tai no on mutta. Vielä pahemman teki siitä se, että se sano vaan ettei kiinnosta, ei mitään muuta, ja ollaan sentään kavereita. Pakeista pn nyt yli puoli vuotta. En ole unhohtanut häntä vieläkään. Entä jos rakastan häntä yhtä pitkään kuin..jotain monta vuotta tän jälkeen?? Miksen voi unohtaa?
aivan.. miksei sitä vois vaan unohtaa.. arghh!! että ärsyttää!! järki huutaa että pääse jo yli siitä mutta kun noi tunteet... :(
oon jopa nähnyt sen tyypin ja sen tyttöystävän pussaillees kadulla jne.. mutta silti en pysty pääsee siitä yli... :( :(
Pelkään etten ikinä "kelpuuta" ketään kun mietin vaan tätä yhtä..