Katsoin tossa netistä erään ihmisen referenssejä.
Filosofian maisteri tietojenkäsittelystä ja toimii ohjelmoijana. Hei haloo, mihin ohjelmoinnissa tarvitsee maisterin pätevyyttä?
Filosofian maisteri tietojenkäsittelystä ja toimii ohjelmoijana. Hei haloo, mihin ohjelmoinnissa tarvitsee maisterin pätevyyttä?
Vastaukset 10
Vanhimmat
-osaa juuri ja juuri koulutuksellaan ohjelmoida eli on juuri ja juuri päässyt ohjelmoimaan ansioillaan
vai että
- olisi referensseillään pätevämpi tekemään suunnittelu ja koulutustehtäviä kuin ohjelmointitehtäviä eikä oikeastaan osaa kunnolla ohjelmoida
?
yliopiston jälkeen pitää eka opettaa maisterit koodaamaan.
Työpaikat on kuitenkin niin tiukassa, että maisteritkin menee koodaamaan. Ne pääsee koodaamaan sen takia, että on vaikka tietojenkäsittelytieteestä paperit. Se on työnottajan mielestä "pätevyys". Käytännössä osaa matikkaa ja Javan perusteet.
Ehdottomasti pitäis olla suunnittelutehtävissä ja jotain järjestelmäarkkitehtuuria säätämässä.
Meillä on about 10 kauppatieteiden maisteria korjaamassa XML-tiedostoja. Ei tässä oo enää mitään järkeä.
Riippuu vähän mitä ohjelmoi. Jos koodaat jotain simppeliä matopeliä, niin siihen ei paljon koulutusta tarvi. Mutta kyllä päteville koodaajille löytyy myös vaativia ja tietotaitoa vaativia projekteja, joista pikkupojat ei kykene selviytymään.
Eli, on olemassa projekteja, joissa tarvitaan FM/DI koulutuksessa opittuja taitoja.
Miten ihmessä voi tulla kummoinenkaan suunnittelija suoraan koulun penkiltä.
YO koulutus antaa kohtuulliset perusteet koodarin hommille eli oikeissa hommissa ovat. Käytännön työelämässä surimmalla osalla koodereista on inssin, fil. mais tai DI:n koulutus, enkä ole yhtään huonoksi asiaa todennut.
Ketään ei koskaan, ikinä pitäisi päästää suunnittelemaan mitään ohjelmaan ellei takana ole vuosien ohjelmointikokemusta.
Olen melkein samoilla linjoilla kanssasi. Tosin mielestäni koulutuksella ei ole oikeastaan mitään tekemistä osaamisen tai Näkemyksen kanssa, ellei koulutukseksi sitten lasketa ~10 vuoden (yhteenlaskettua) työkokemusta mieluiten ainakin muutamasta ohjelmistofirmasta - ja erityisesti erilaisista työtehtävistä. Tekemällä oppii, sanoi koodiapina.
Ehkä itse olen valinnut opintoni väärin kun on kaksittain näitä alan tutkintoja, enkä koe silti koulunpenkillä oppineeni juuri mitään. Työ on opettanut työmiestä.
IT-firmat niitä tarvitsee. Pysyy kuule datanomit ja muut hanslaakarit aisoissa, kun siellä seassa koodaa jokunen maisteri.
Tietojenkasittelyn maisteri on kylla opinnoissaan tormannyt luultavasti muuhunkin kuin javaan. Opinnot ovat antaneet myos nakemysta suunnittelutyohon, jotain mita jokainen koodari tarvitsee. FM:lla on myos hyva pohja, jolta oppia uutta. Moni taitava tuntemani software engineer on juuri FM, halliten useita ymparistoja.
Ei oo mitää järkee, että FM-koulutuspohjalla koodaa tietojärjestelmiä. Järjestelmien koodaukset ovat rutiinihommia, ainoo mikä tekee siitä vaativan on projektipaineet ja uusien lelujen ja teknologioiden opettelu.
Eihän elektroniikkapuolellakaan DI ole kolvin ääressä. Itse opiskelen javaa (J2EE) ym.. ei ole ihmeellistä hommaa vääntää määritykset ja niistä suunnitelmat kehitysvälineellä. Arkkitehtuurit on speksattu valmiiksi, ei tarvi muuta kun katsoa netistä ja alan kirjallisuudesta, soveltaa suunnittelumalleja ja homma on siinä.
Koko homman vaativuus on siinä, että saa erilaiset ympäristöt keskustelemaan keskenään ;)
Riippuu vähän mitä koodaa, että onko se rutiinihommaa. Kyllähä sitä voi Javalla tehdä valmiiden speksien pohjalta jotain yksinkertaista kikkaretta.
Eriasia on tehdä C/C & assembler jotain vaativaa projektia, jossa itse kooderikin joutuu keksimään toteutusratkaisut ja arkkitehtuurit, koska speksejä ei juuri ole.
Tai jos koodaa jotain ajureita uusiin laitteisiin tai softaa käyttäen aivan uutta(täysin epävalmista ja huonosti dokumentoitua) APIa, ei paljon auta kirjallisuus ja netti, koska niistä ei löydy mitään, koska kirjoihin mikään uusi tieto ei ole ehtinyt ja netistäkään ei löydy, koska juuri kukaan ei ole vastaavia asioita tehnyt.
Ei kaikki koodaus ole rutiinihommaa, josta perusrivikooderit selviävät. Niihin hommiin tarvitaan hieman pätevämpiä koodereita.
Suurin osa duuneista vaan on, yritysten liiketoimintaa tukevien järjestelmien rakentamista. Siinä koodaukset ja suunnittelut pyörivät rutiinihommien ympärillä.