Väännä minulle rautalangasta,
että tiedän sinun olevan totta
- totta minulle ja haaveilleni,
sielusi lämmöstä minua kohtaan.
Palelen ja etsiydyn lämpöösi.
Älä jätä minua pimeään.
Syksyn sateet,
sytytän kynttilät.
että tiedän sinun olevan totta
- totta minulle ja haaveilleni,
sielusi lämmöstä minua kohtaan.
Palelen ja etsiydyn lämpöösi.
Älä jätä minua pimeään.
Syksyn sateet,
sytytän kynttilät.
Vastaukset 5
Vanhimmat
En jätä pimeään.
Olen pimeässä kanssasi.
Toit minut tänne.
Pilkkosen pimeää.
Keinu menee kohta ympäri.
Olet ryvettänyt sieluani.
Olet edelleen minulle rakas.
Käsittämätöntä, mutta totta.
Niin,
rakkaus astuu
pimeäänkin, jos
rakastaa.
Katso elämääni
ja jaksamistani,
näet siinä tuntetta
uhkuvan uskon
sydämen asiaan,
se on rakkautta
rautalangasta,
kaiken katseen alla,
kaipuuta kätkemättä.
-Rakkaudella Tulitukalle-
toivottavasti
tulitukkasi
vastaa sinulle..
kauniisti kirjoitat
itse.
Olipa kerran psykologimies, maankuulu sellainen.
Samassa draamaryhmässä muisteltiin traumojamme.
Mies kertoi pitäneensä unirättinään erään kirjailijan kivistä muotokuvaa (päätä) ja antoi sen myös ensimmäiselle tyttärelleen unirätiksi.
Tuo tarina teki meistä ystäviä. Olemme edelleen.
Kunhan tuli mieleen.