Menossa kp 27/max 29. Ja jälleen tuntuu että sieltä ne on taas alkamassa.. oireet on valitettavan tuttuja. Jo muutamana päivänä selkää jomottanu, mahaa nipistelly, tissit arkana, lima muuttuu kellertäväks ja yleensä paria päivää ennen "tulvaa" punertavaks...
Yritystä takana 5 kk/ 6 kiertoa. Rupeaa jo pikkuhiljaa tuleen mieleen että jossain täytyy olla jotain vikaa, eikö suurimmalla osalla kuitenki tärppää puolen vuoden sisällä??
Kaikki keinot on nyt yritetty, greippimehusta ja lämpöjen mittailusta lantion ylösnostamiseen yhdynnän jälkeen.
Tässä kuussa on jo vähän luovutettu, eikä oo nähty asian eteen mitään erityistä vaivaa, ja parempi niin. Ehkei ne menkat sit ihan niin paljoa vituta.. Kunhan nyt jonkinmoinen, ainakin periaatteellinen mahdollisuus annetaan tästäkin lähin joka kk.
Tietysti, aina kai toivoa on siihen asti enneku kunnolla vuotaa mutta empä viitsi enää alkaa toivoa turhaa. Kun ekoina kuukausina sitä kuvitteli kaikenlaisia "oireita" ennen menkkoja, etovaa oloa, väsymystä, vilua, nenän tukkosuutta, itkuherkkyyttä jne. Epätoivonen oireiden kyttäily kulminoitui kesällä valeraskauteen, jollon testasin haamun niukkojen menkkojen jälkeen. Seuraavan vuodon alettua sit ultrattiin, tyhjyyttäänhän se kohtu ammotti ja ihan vain normaalit menkat oli alkanu.. voitte kuvitella että tuntui "mukavalta". :´(
Ihan totta luultavasti että kaikkein varmin oirehan on just se oireettomuus.. ;)
No, ehkäpä vielä joku kerta.
Oli pakko käydä vaihteeks tilittään täällä, kiva jos joku jaksoi lukea. :)
Yritystä takana 5 kk/ 6 kiertoa. Rupeaa jo pikkuhiljaa tuleen mieleen että jossain täytyy olla jotain vikaa, eikö suurimmalla osalla kuitenki tärppää puolen vuoden sisällä??
Kaikki keinot on nyt yritetty, greippimehusta ja lämpöjen mittailusta lantion ylösnostamiseen yhdynnän jälkeen.
Tässä kuussa on jo vähän luovutettu, eikä oo nähty asian eteen mitään erityistä vaivaa, ja parempi niin. Ehkei ne menkat sit ihan niin paljoa vituta.. Kunhan nyt jonkinmoinen, ainakin periaatteellinen mahdollisuus annetaan tästäkin lähin joka kk.
Tietysti, aina kai toivoa on siihen asti enneku kunnolla vuotaa mutta empä viitsi enää alkaa toivoa turhaa. Kun ekoina kuukausina sitä kuvitteli kaikenlaisia "oireita" ennen menkkoja, etovaa oloa, väsymystä, vilua, nenän tukkosuutta, itkuherkkyyttä jne. Epätoivonen oireiden kyttäily kulminoitui kesällä valeraskauteen, jollon testasin haamun niukkojen menkkojen jälkeen. Seuraavan vuodon alettua sit ultrattiin, tyhjyyttäänhän se kohtu ammotti ja ihan vain normaalit menkat oli alkanu.. voitte kuvitella että tuntui "mukavalta". :´(
Ihan totta luultavasti että kaikkein varmin oirehan on just se oireettomuus.. ;)
No, ehkäpä vielä joku kerta.
Oli pakko käydä vaihteeks tilittään täällä, kiva jos joku jaksoi lukea. :)
Vastaukset 6
Vanhimmat
vaikka useimmilla tärppää puolen vuoden sisällä niin meillä on yritystä ollut viime tammikuusta asti eikä mitään tapahdu. Ja koska tarkempiin tutkimuksiin ei oteta ennen kun vuosi yritystä on takana, niin ei auta kun jatkaa. Ja mikäs sen kivempaa kun itse tekeminen ;)
Mä olen kanssa juonut greippimehua, nostanut jalat ja lantion ylös ja ties vaikka mitä mutta totta kai se on että mitä enemmän odottaa ja yrittää niin sitä kauemmin kestää. Pitäisi olla on/off nappula mistä saa säädettyä omaa ajattelua ja toiveita.
"Oireita" on kanssa täälläkin ollut niin paljon etten usko mihinkään! Nyt olin ihan satavarma että on tärpännyt mutta kun ei, menkat alkoi maanantaina. Päätin lopettaa koko ajattelun ja asennoitua niin että tulee jos on tullakseen sitten kun se oikea hetki koittaa. Hyvin asennoitu kun täällä roikun lähes päivittäin, heh!
Voimia sulle kovasti ja jaksamista, kyllä se sieltä tulee, ihan varmasti!!!
Kyllä ne meillekin vielä tulee, tottakai!
Mäkään en viitsinyt varmaan kuukauteen käydä edes lukemassa tätä palstaa kun koitin kans asennoitua just niin etten ajattelis enää koko asiaa mutta vaikeetahan se tietysti vähän on.. ja tässä sitä taas roikutaan.. ;)
Nyt muuten onkin jo kp29, laskin ton eilen pikkasen väärin.. niin ja ne menkkaoireet on toistaseks hävinny :)) ehkä pieni toivo saattaa vielä sittenkin olla jäljellä?!
No, saa nähdä. (Toivoo parasta, pelkää pahinta.)
En nyt tiedä pahetaako tämä sun oloa vai helpottaako, mutta eikö tuo kesällä testaamasi haamu ole tullut raskautumisen takia kuitenkin? Eli että raskaus vaan jostakin syystä meni kovin nopeasti kesken. Tämän halusin vain sanoa siksi, että jos olet kerran jo plussannut, niin eiköhän sinulle uusi plussakin ilmesty. Meillä on pikkukakkosen yritystä takana vuoden vaihteesta ja juuri nyt piinailen, ilmaantuuko täti taas. Tiedän siis kokemuksesta, että tuntuu, että maailma kaatuu joka kerta kun täti ilmaantuu. Tsemppiä sinulle/teille!
itse epäilin että oli kystan takia. Kun niissä ohjeissa oli että niistäkin voi tulla väärä ja siinä ultrassa näky myös sellanen.
Järkeilin sitten tosta että ei kai siellä tod.näk mitään ole ollutkaan, eiks kysta tuu just siitä ku munasolu on kypsyny muttei oo jostain syystä poksahtanu ulos sieltä rakkulasta?
Onhan toi ehkä tavallaan lohdullisempi vaihtoehto ettei mikään ois kuollukkaan, ja eikä varsinka ollu kohdunulkonen, niinku eka epäiltiin.
Nooh, oli mikä oli, toivon mukaan kaikki alkais joskus toimiin niinku pitääkin ja tulis niitä "poksahduksiakin".. ;) pillereistä on jo kuitenki vuosi että ei kai luulis niidenkä enää hirveesti vaikuttavan..?
vaan sinnekin! Täällä ollaan jo pari vuotta yritetty saada vauvaa perheeseen, mutta eipä kuulu. Yksi raskaus saatu aikaiseksi, päättyi ikävästi keskenmenoon. Välillä iskee toivoton olo, kun luulot ja oireilut viittaavat uuteen raskauteen, mutta..Silti vielä jaksamme yrittää ja odotella. Ehkäpä se joskus meilläkin onnistaa, kun unohtaa stressailut ja turhat odottelut..
Juu, tiedän että monet myös on yrittäneet vielä paljon kauemminkin kun mä mutta.. taidan vaan olla "hieman" kärsimätön tässä asiassa!! ;)