Tuntuu, että kirkon vl-työntekijöiden tilanne käy koko ajan ahtaammaksi. Kanttorit on ajettu puun ja kuoren väliin, mutta sama ongelma koskee lapsityöntekijöitä, pappeja, varsinkin vl-kirkkoherroja. Väki pakenee seurakunnista, ihmiset maallistuvat ja eroavat kirkosta. Pitäisi kehittää toimintaa, olla vetovoimaisempi - ja ja samaan aikaa "taustaryhmä" antaa omillensa ohjeita, että älkää menkö uskovaiset seurakunnan järjestämiin konsertteihin, (vain työn tai opiskelun vuoksi!) älkää viekö lapsianne seurakunnan päiväkerhoihin. Miten vl-lapsityöntekijä jaksaa sitä?
Entäs papit? Voiko sellaista työtä tehdä vain "virkatyönä" . Pappi on kaikkien pappi - on oltava - mutta omat vetävät mattoa jalkojen alta. Työyhteisö moittii ry:läisiä kotiinpäin vetämisestä, omat maailmaan mukautumisesta. Moni elää masentuneena skitsofreenisessa tilanteessa. Koittaa tehdä työnsä hyvin, ja kuitenkin joutuu syytetyn penkille. Miten SRK on oikeasti tukenut kirkon vä-työntekijöitä?
Entäs papit? Voiko sellaista työtä tehdä vain "virkatyönä" . Pappi on kaikkien pappi - on oltava - mutta omat vetävät mattoa jalkojen alta. Työyhteisö moittii ry:läisiä kotiinpäin vetämisestä, omat maailmaan mukautumisesta. Moni elää masentuneena skitsofreenisessa tilanteessa. Koittaa tehdä työnsä hyvin, ja kuitenkin joutuu syytetyn penkille. Miten SRK on oikeasti tukenut kirkon vä-työntekijöitä?
Vastaukset 8
Vanhimmat
lopetat tuon "muka-ymmärtämisesi" ja annat heillekin työrauhan.
Miten vl-työntekijät kirkossa käyttäytyvät. Ja kirkko alistuu -verojen toivossa...
Ongelmahan on juuri se, että heillä ei ole työrauhaa. Eikä edes myötätuntoa sallita. Yrityskin siihen suuntaan on "muka-ymmärtämistä". Mahtavia tyypejä, silti!
Luulin tuollaisen ajattelun jo jääneen 70-luvulle. Muistan elävästi yli 30 vuoden takaisen tapahtuman.
Koko meidän kylän (asuin pienellä paikkakunnalla) lapset kävivät "kerhoa" ja itse norkoilin ja odottelin sitten pihalla kavereita. En ymnmärtänyt silloin enkä ymmärrä vieläkään, miksi en saanut mennä sisään.
Eräänä päivänä kun seisoin naama lasissa kiinni päiväkerhon vetäjä kutsui mut sisälle.
Vietin sen aamupäivän kerhossa, mutta voi sitä itseruoskinnan ja itsesyytösten määrä äitissäni kun hän kuuli, että olin ollut aamupäivän kerhossa.
Pelko mystisestä "kosolaisesta" hengestä oli lamaannuttanut vähäisenkin oman ajattelun. Pelko oli käsin kosketeltava.
Ajattelun hoiteli paikkakunnalla asuva SRK:n johtokunnan jäsen hänen uskollinen apulainen, jotka kiertelivät pitkin ja poikin kylillä saarnaamassa "kosolaisuuden" hengestä. Erityisen lähellä tätä veljeä oli kokoomuksen kannattajat, joista pääsääntöisesti löytyi "kososlaisuuden" henki.
Lieneekö osuutta asiaan omalla keskustalaisella politiikkotaustalla??
Itse äänestän kokoomusta ja lapseni ovat seurakunnan päiväkerhossa, joten ko. veljen työ on valunut täysin hukkaan osaltani.
Olen elänyt vl-papin poikana ja tiedän, miten vaikeata on olla "uskovaisena" pappina "töissä" seurakunnassa. Vl-saarnoissa ja seurakuntapäivillä ja puheissa puhutaan RAKKAASTA KANSANKIRKOSTA, jonka suojissa vl-liike saa tehdä työtään. Yhteisö ottaa kyllä kaiken hyödyn irti tilojen käytössä ja muussa sitä hyödyttävässä toiminnassa. Se mikä on käsittämätöntä, on se ettei sitten seurakunnan tilaisuuksiin ole suotavaa v-ällien osallistua. Niin monesti isänikin on toivonut, että jumalanpalveluksissa ja muissa tilaisuuksissa näkyisi "uskovaisia" kuulijoita ja näin hän olisi kokemassa, että häntä myöskin tuetaan tässä virassa. Mutta ei... Herätysliike kirkon sisällä syö pohjaa itse siltä tärkeältä työltä, jota vl papit, kanttorit ja muut seurakuntien työntekijät tekevät kutsumuksessaan...
On siitä monesti ollut keskustelua, että enemmä pitäisi osallistua normaaleihin Jumalan palveluksiin ja messuihin, mutta aika on näköjään mennyt sellaiseksi, että aamulla varhain alkaviin tilaisuuksiin peräti harva jaksaa lähteä. Nykyisin valvotaan iltaisin pidempään, kuin ennen, ja aamuherääminen on unohtunut. Ennen herättiin normaalistikin varhain aamulla, eikä kello 10 Jumalan palvelukseen meno kovin vaikeaa ollut.
Eipä tosin ole itsenikään kovin usein tullut kirkossa käydyksi, vaikka nykyisillä kyydeillä se 30- 40 kilometriä ei pitkä matka olisikaan. Tässä läheisessä kyläkirkossa on tilaisuuksi harvemmin, ja ne ovat useimmin keskellä päivä tai iltaisin, mutta ei niissäkään oahoja tungoksia esiinny, kuin joissakin hautajaisissa.
Väitteesi "älkää viekö lapsianne seurakunnan päiväkerhoihin" ei muuten pidä lainkaan paikkaansa.
Ja mitä tulee SRK:n tukeen kirkon vl-työntekijöitä kohtaan, niin sitä annetaan heille koko ajan: ei siitä täällä palstalla melskata.
jokaisella paikkakunnalla, jossa on jäsenmäärältään suurehko rauhanyhdistys, on ry:n omia päiväkerhoja ja pyhäkouluja, jos väite ei pidä paikkaansa? Miksi ei kirkon järjestämä toiminta kelpaa, vaan kaikki pitää olla 'omaa'.