Polttohautaus?

Siipirikko enkelini lähti pois

ystäväni polttohaudattiin jokin aika sitten, vaikka kuolemia olen käsitellyt aiemminkin, niin jotenkin tämä polttohautaus hämmentä minua;( Mietin koko ajan miltä kaunis ystäväni mahtoi näyttää, kun liekit hänet hiljalleen söivät. Onko ketään joka osaisi lohduttaa tässä asiassa tai kertoa faktaa mitä tuossa tilanteessa tapahtuu??

Ystäväni on tänään haudattu. Onko tuo uurna nyt haudattu vai pelkästään tuhkat? En saannut tilaisuutta mennä hautajaisiin, koska hautaus tapahtui perheen kesken.

On niin vaikea ajatella että ystäväni lähti pois niin nuorena (kohta olisi täyttänyt 23v.)jäi sanaton suru ja kaipuu.

51

26516

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • VM1

      Ei siinä mitään pahaa ole. Ei kannata niin ajatella!

      • palstalle

        Ja sanon että ajatella saa kyllä ja jos se tuntuu pahalta niin se tuntuu. Eri asia on kuka kuulee tunteet kun niistä kertoo jollekin, ja kuka antaa niille tilaa. Eikä tukahduta toisen tunteita sanomalla: älä noin ajattele. En ole siis aloittaja tässä viestiketjussa, mutta asia koskee minuakin kokemuksen kautta.


      • VM 1
        palstalle kirjoitti:

        Ja sanon että ajatella saa kyllä ja jos se tuntuu pahalta niin se tuntuu. Eri asia on kuka kuulee tunteet kun niistä kertoo jollekin, ja kuka antaa niille tilaa. Eikä tukahduta toisen tunteita sanomalla: älä noin ajattele. En ole siis aloittaja tässä viestiketjussa, mutta asia koskee minuakin kokemuksen kautta.

        Hetkinen... En ole tukahduttamassa tässä kenenkään ajatuksia ja tuntemuksia, mutta tarkoitin, että polttohautaamisessa ei ole mitään pahaa ja sitä ei kannata mitenkään "pahana" ajatella. Se on mielestäni ns. "siisti tapa" ja sellaista toivon myös itselleni. Olen menettänyt myös läheisen ihmisen ja hänet polttohaudattiin (hän toivoi itse) eikä siinä ollut mitään pahaa vaikka kerta oli minullekin ensimmäinen ja asia aivan uusi. Lopullinen menettäminen ja suru järkyttää tässä kaikkein eniten, ei mikään muu.


    • tuhkat esim.

      vainajalle läheiseen paikkaan, sirottelevat ne esim. mereen tms.
      Jos ne taas haudataan, niin ne haudataan uurnassa.
      Googlettamalla löydät tietoa itse poltosta, en tiedä mitä faktoja tarkoitat.
      Mitäkö tapahtuu? Ruumis poltetaan korkeassa, todella korkeassa kuumuudessa.
      Itse haluan ehdottomasti kyseisen toimenpiteen kohdalleni, olen siitä tehnyt vuosia sitten jo asianmukaiset paperitkin ja toimittanut ne omaisilleni.

      Älä mieti miltä ystäväsi siinä tilanteessa näytti, mieti aikaa jonka saitte olla yhdessä.
      Voimia!

      • jehku

        Krematoriouunit toimivat öljyllä tai maakaasulla (etupäässä öljyllä) Ennen tuhkausta uuni esilämmitetään korkeaan lämpötilaan, vähintään 750 astetta. Sitten öljypoltin sammutetaan, uuni on tuhkausvalmis. Arkku kärrätään uuninluukun eteen ja asetetaan sellaiselle toiselle kärrille ja nappia painamalla arkku liikku u uunin. Tämä uuninluukku on lattiatasossa ja tämän seinän toisella puolella on se uuni. Vieressä on noin 3-4 askelmaa portaita, eli huone on hieman alempana sitä tilaa mistä arkku menee uuniin. Uuni sijaitsee siis tässä huoneessa.
        Arkku syttyy heti liekkeihin kun se on mennyt uuniin. Tämä on siis tuhkauksen idea eli arkkuun ei suoraan kohdisteta liekkiä vaan se syttyy itsestään. Ainoastaan ilmaa puhalletaan uuniin. Vainajasta alkaa vesi haihtua ja tämän jälkeen rasvaa sisältävät kudokset alkaavat palaat. Kaikki luut eivät varsinaisesti pala, mutta ne menevät valkoisiksi ja hauraiksi. Lämpötila uunissa kohoaa yli 900 asteen ja luultavasti lähemmäs 1000 astetta. Tuhkaus kestää tunnista puoleentoista. Tämän jälkeen tuhka kolataan uunista teräsastiaan ja jäähdytetään. Tuhka tulee siis eri puolelta ulos kuin mistä arkku menee sisään. Kun tuhka on jäähtynyt se jauhetaan. Jauhaminen tapahtuu sellaisen "pienen kaapin sisällä olevassa rummussa". Siihen rumpuun laitetaan tuhkan sekaan kivikuulia jotka jauhavat. Rumpu on ikäänkuin sihvilästä tehty pallo joka avataan. Sitä mukaa kun tuhka jauhatuu se valuu sihvilän läpi uurnaan joka on asetettu tähän kaappiin. Tämä kaappi on myös äänieristetty sillä se on melko äänekäs. Nyt tuhkaus on valmis. Rumpuun jäävät tietysti vainajan tekonivelet ja arkun ruuvit ja naulat.


      • ja hautaus
        jehku kirjoitti:

        Krematoriouunit toimivat öljyllä tai maakaasulla (etupäässä öljyllä) Ennen tuhkausta uuni esilämmitetään korkeaan lämpötilaan, vähintään 750 astetta. Sitten öljypoltin sammutetaan, uuni on tuhkausvalmis. Arkku kärrätään uuninluukun eteen ja asetetaan sellaiselle toiselle kärrille ja nappia painamalla arkku liikku u uunin. Tämä uuninluukku on lattiatasossa ja tämän seinän toisella puolella on se uuni. Vieressä on noin 3-4 askelmaa portaita, eli huone on hieman alempana sitä tilaa mistä arkku menee uuniin. Uuni sijaitsee siis tässä huoneessa.
        Arkku syttyy heti liekkeihin kun se on mennyt uuniin. Tämä on siis tuhkauksen idea eli arkkuun ei suoraan kohdisteta liekkiä vaan se syttyy itsestään. Ainoastaan ilmaa puhalletaan uuniin. Vainajasta alkaa vesi haihtua ja tämän jälkeen rasvaa sisältävät kudokset alkaavat palaat. Kaikki luut eivät varsinaisesti pala, mutta ne menevät valkoisiksi ja hauraiksi. Lämpötila uunissa kohoaa yli 900 asteen ja luultavasti lähemmäs 1000 astetta. Tuhkaus kestää tunnista puoleentoista. Tämän jälkeen tuhka kolataan uunista teräsastiaan ja jäähdytetään. Tuhka tulee siis eri puolelta ulos kuin mistä arkku menee sisään. Kun tuhka on jäähtynyt se jauhetaan. Jauhaminen tapahtuu sellaisen "pienen kaapin sisällä olevassa rummussa". Siihen rumpuun laitetaan tuhkan sekaan kivikuulia jotka jauhavat. Rumpu on ikäänkuin sihvilästä tehty pallo joka avataan. Sitä mukaa kun tuhka jauhatuu se valuu sihvilän läpi uurnaan joka on asetettu tähän kaappiin. Tämä kaappi on myös äänieristetty sillä se on melko äänekäs. Nyt tuhkaus on valmis. Rumpuun jäävät tietysti vainajan tekonivelet ja arkun ruuvit ja naulat.

        Sen verran lisäisin, että arkku leimahtaa heti kokonaan liekkeihin eikä vainaja "pala hiljalleen". Krematoriouunit ovat nykyään automaattisia ja niihin syötetään koneellisesti ilmaa (myös happirikasta ilmaa), jotta tuhkaaminen tapahtuisi kunnolla. Joskus vainaja ei tahdo palaa kunnolla, sillöin sytytetään uunin öljypolttimet.

        Hautaus tapahtuu niin, että tuhka (joka on väriltään vaaleanharmaata pienirakeista) suljetaan uurnaan ja uurna tuhkineen lasketaan hautaan tai muistolehtoon. Uurna on maatuva kuten arkkukin. Monilla hautaumailla on myös sirottelualueita ja kohta tulee mahdoliseksi sirotella tuhka myös mereen.


      • Utelias

        Minäkin olen omaisilleni sanonut että minut pitää tuhkata kun se aika on. Millaiset paperit asiasta voi tehdä ja missä?


      • siipirikko enkelini lähti pois
        jehku kirjoitti:

        Krematoriouunit toimivat öljyllä tai maakaasulla (etupäässä öljyllä) Ennen tuhkausta uuni esilämmitetään korkeaan lämpötilaan, vähintään 750 astetta. Sitten öljypoltin sammutetaan, uuni on tuhkausvalmis. Arkku kärrätään uuninluukun eteen ja asetetaan sellaiselle toiselle kärrille ja nappia painamalla arkku liikku u uunin. Tämä uuninluukku on lattiatasossa ja tämän seinän toisella puolella on se uuni. Vieressä on noin 3-4 askelmaa portaita, eli huone on hieman alempana sitä tilaa mistä arkku menee uuniin. Uuni sijaitsee siis tässä huoneessa.
        Arkku syttyy heti liekkeihin kun se on mennyt uuniin. Tämä on siis tuhkauksen idea eli arkkuun ei suoraan kohdisteta liekkiä vaan se syttyy itsestään. Ainoastaan ilmaa puhalletaan uuniin. Vainajasta alkaa vesi haihtua ja tämän jälkeen rasvaa sisältävät kudokset alkaavat palaat. Kaikki luut eivät varsinaisesti pala, mutta ne menevät valkoisiksi ja hauraiksi. Lämpötila uunissa kohoaa yli 900 asteen ja luultavasti lähemmäs 1000 astetta. Tuhkaus kestää tunnista puoleentoista. Tämän jälkeen tuhka kolataan uunista teräsastiaan ja jäähdytetään. Tuhka tulee siis eri puolelta ulos kuin mistä arkku menee sisään. Kun tuhka on jäähtynyt se jauhetaan. Jauhaminen tapahtuu sellaisen "pienen kaapin sisällä olevassa rummussa". Siihen rumpuun laitetaan tuhkan sekaan kivikuulia jotka jauhavat. Rumpu on ikäänkuin sihvilästä tehty pallo joka avataan. Sitä mukaa kun tuhka jauhatuu se valuu sihvilän läpi uurnaan joka on asetettu tähän kaappiin. Tämä kaappi on myös äänieristetty sillä se on melko äänekäs. Nyt tuhkaus on valmis. Rumpuun jäävät tietysti vainajan tekonivelet ja arkun ruuvit ja naulat.

        kattavasta vastauksestasi! Jotenkin alkoi helpottaa kun tietää nyt tuon prosessin, että mitä tarkalleen tapahtui.Pahaa teki ajatella että ystäväni "jauhetaan". Mutta ymmärrän nyt sen että ehkä tuhkaus onkin inhimillisempää kuin jäädä matojen syötäväksi. Pitääkö paikkaansa, että kun liekit syttyvät, vainaja ns. nousee hetkeksi pystyyn..joku reaktio kun nyö liekit lyövät? Ystäväni sanoi nähneensä tämän jossain dokumentissa..


      • meirami
        jehku kirjoitti:

        Krematoriouunit toimivat öljyllä tai maakaasulla (etupäässä öljyllä) Ennen tuhkausta uuni esilämmitetään korkeaan lämpötilaan, vähintään 750 astetta. Sitten öljypoltin sammutetaan, uuni on tuhkausvalmis. Arkku kärrätään uuninluukun eteen ja asetetaan sellaiselle toiselle kärrille ja nappia painamalla arkku liikku u uunin. Tämä uuninluukku on lattiatasossa ja tämän seinän toisella puolella on se uuni. Vieressä on noin 3-4 askelmaa portaita, eli huone on hieman alempana sitä tilaa mistä arkku menee uuniin. Uuni sijaitsee siis tässä huoneessa.
        Arkku syttyy heti liekkeihin kun se on mennyt uuniin. Tämä on siis tuhkauksen idea eli arkkuun ei suoraan kohdisteta liekkiä vaan se syttyy itsestään. Ainoastaan ilmaa puhalletaan uuniin. Vainajasta alkaa vesi haihtua ja tämän jälkeen rasvaa sisältävät kudokset alkaavat palaat. Kaikki luut eivät varsinaisesti pala, mutta ne menevät valkoisiksi ja hauraiksi. Lämpötila uunissa kohoaa yli 900 asteen ja luultavasti lähemmäs 1000 astetta. Tuhkaus kestää tunnista puoleentoista. Tämän jälkeen tuhka kolataan uunista teräsastiaan ja jäähdytetään. Tuhka tulee siis eri puolelta ulos kuin mistä arkku menee sisään. Kun tuhka on jäähtynyt se jauhetaan. Jauhaminen tapahtuu sellaisen "pienen kaapin sisällä olevassa rummussa". Siihen rumpuun laitetaan tuhkan sekaan kivikuulia jotka jauhavat. Rumpu on ikäänkuin sihvilästä tehty pallo joka avataan. Sitä mukaa kun tuhka jauhatuu se valuu sihvilän läpi uurnaan joka on asetettu tähän kaappiin. Tämä kaappi on myös äänieristetty sillä se on melko äänekäs. Nyt tuhkaus on valmis. Rumpuun jäävät tietysti vainajan tekonivelet ja arkun ruuvit ja naulat.

        Minultakin seurasin kirjoittelua.Äitini ja itse ollaan suhtauduttu tähän kielteisesti.Nyt minä alan jotenkin hyväksyä.Koiramme tuhkataan jo käytännön syistä jos talvella kuolee.Sekin tuntui pahalta vaan jos yritän sopeutua ajattelemaan toisin.Muut läheiset ja lemmikit on aina haudattu.Haudalla käydessä ajattelee vaan,että on siellä ja kokonaisena.Ei miltä näyttää.Voi miten kumpikin on niin kamalaa.Eläinten kohdalla jotkut säilyttävät uurnaa kotonaan.


      • minäkin tein
        Utelias kirjoitti:

        Minäkin olen omaisilleni sanonut että minut pitää tuhkata kun se aika on. Millaiset paperit asiasta voi tehdä ja missä?

        ja ilmaise, miten haluat itseäsi hoidettavan siinä vaiheessa kun et itse pysty sanomaan ja kerro myös hautajaistahtosi. Kerro lähimmillesi, mistä tahtosi löytyy! Hakusanalla "hoitotahto" löytyy myös valmiita kaavakkeita.


      • kukka
        siipirikko enkelini lähti pois kirjoitti:

        kattavasta vastauksestasi! Jotenkin alkoi helpottaa kun tietää nyt tuon prosessin, että mitä tarkalleen tapahtui.Pahaa teki ajatella että ystäväni "jauhetaan". Mutta ymmärrän nyt sen että ehkä tuhkaus onkin inhimillisempää kuin jäädä matojen syötäväksi. Pitääkö paikkaansa, että kun liekit syttyvät, vainaja ns. nousee hetkeksi pystyyn..joku reaktio kun nyö liekit lyövät? Ystäväni sanoi nähneensä tämän jossain dokumentissa..

        Meidän kirkollisessa siunauksessa sanotaan "maasta sinä olet tullut, maaksi pitää sinun jälleen tuleman". Mutta esim. englannin kielellä "ashes to ashes, dust to dust".
        Maahan hautaaminen on vanha perinne meillä ja monessa muussa paikassa mutta varsinkin kaupungeissa tuhkaus on kovasti yleistymässä. Ajatellaanpa kuinka suuren hautausmaa-alueen Hesa tarvitsisi jos kaikki sen asukkaat haudattaisiin maahan. Ja varsinkin kaupungeissa hautausmailla on ne sirottelualeet jos ei edes uurnapaikkaa halua tai tarvitse. Ei se vainaja sitä maalänttiä ainakaan tarvitse.


      • löytyä
        kukka kirjoitti:

        Meidän kirkollisessa siunauksessa sanotaan "maasta sinä olet tullut, maaksi pitää sinun jälleen tuleman". Mutta esim. englannin kielellä "ashes to ashes, dust to dust".
        Maahan hautaaminen on vanha perinne meillä ja monessa muussa paikassa mutta varsinkin kaupungeissa tuhkaus on kovasti yleistymässä. Ajatellaanpa kuinka suuren hautausmaa-alueen Hesa tarvitsisi jos kaikki sen asukkaat haudattaisiin maahan. Ja varsinkin kaupungeissa hautausmailla on ne sirottelualeet jos ei edes uurnapaikkaa halua tai tarvitse. Ei se vainaja sitä maalänttiä ainakaan tarvitse.

        tilaa kaikille mielipiteille. Mikään mielipide ei ole parempi toista. Tämähän on keskustelupalsta.


      • vihko
        Utelias kirjoitti:

        Minäkin olen omaisilleni sanonut että minut pitää tuhkata kun se aika on. Millaiset paperit asiasta voi tehdä ja missä?

        Minäkin olen päättänyt et minut tuhkataan, hautaustoimistosta sain vihkosen johon voi täyttää esim. just jos haluut itsesi tuhkattavaksi. Ne voi täytellä kotona ja pitää korttia mukana esim. lompakossa (se on samantapanen ku elintenluovuttajilla) ja kertoa omaisilleen et on tehny tälläsen ja missä sitä säilyttää. Ja jos mieli muuttuu voi tehdä uudet paperit.

        memoria.fi sivuilla oli jotain lisää tietoa.


      • Vainaja ei nouse pystyn
        siipirikko enkelini lähti pois kirjoitti:

        kattavasta vastauksestasi! Jotenkin alkoi helpottaa kun tietää nyt tuon prosessin, että mitä tarkalleen tapahtui.Pahaa teki ajatella että ystäväni "jauhetaan". Mutta ymmärrän nyt sen että ehkä tuhkaus onkin inhimillisempää kuin jäädä matojen syötäväksi. Pitääkö paikkaansa, että kun liekit syttyvät, vainaja ns. nousee hetkeksi pystyyn..joku reaktio kun nyö liekit lyövät? Ystäväni sanoi nähneensä tämän jossain dokumentissa..

        Hietaniemen krematorion vahtmimestari-tuhkaaja kertoo tuolla seurakunnan sivulla:
        - Vainajat eivät tosiaan "nouse uunissa istumaan tai heiluttele siellä käsiään". Turhaan uunin suuluukusta ei kuitenkaan tirkistellä.

        Tuollaisa puheita on liikkunut niin kauan kun tuhkausta on tehty, mutta ne voi jättää omaan arvoonsa.


      • eivät hyväksy
        siipirikko enkelini lähti pois kirjoitti:

        kattavasta vastauksestasi! Jotenkin alkoi helpottaa kun tietää nyt tuon prosessin, että mitä tarkalleen tapahtui.Pahaa teki ajatella että ystäväni "jauhetaan". Mutta ymmärrän nyt sen että ehkä tuhkaus onkin inhimillisempää kuin jäädä matojen syötäväksi. Pitääkö paikkaansa, että kun liekit syttyvät, vainaja ns. nousee hetkeksi pystyyn..joku reaktio kun nyö liekit lyövät? Ystäväni sanoi nähneensä tämän jossain dokumentissa..

        polttohautausta.


      • EAV
        Utelias kirjoitti:

        Minäkin olen omaisilleni sanonut että minut pitää tuhkata kun se aika on. Millaiset paperit asiasta voi tehdä ja missä?

        Minkälaista toimenpidettä vaatii, että tulisi
        tuhkattua. Mihin tulee tehdä anomus tuhkauksesta
        ja onko siihen lomaketta.


    • yrhkhf

      Mielestäni polttohautaus on "inhimillisempi" ja sen itsekin haluan kun aika tulee. Omaiseni tuhkattiin ja olen erittäin onnellinen ettei hänen tarvitse nyt maata jäätyvässä maassa. Lohduttaa myös se, että omaiseni on jo "viimeisessä" olotilassaan siellä maassa eikä meidän jälkeen jäävien tarvitse miettiä onko arkku jo antanut periksi, joko vaatteet ovat hävinneet jne. paljon olisi kysymyksiä missä tilanteessa siellä maan alla ollaan jos tuhkausta ei olisi suoritettu. Nämä ajatukset ja kuvitelmat olisivat mielestäni kammottavampia kuin se miltä vainaja on näyttänyt palaessaan.

      Tuhkaus oli myös omaiseni toive, joten ei ollut vaihtoehtoja. Kyllähän tuhkaus on jollain tapaa rankempi kokemus omaiselle kuin perinteinen hautaus, koska tavallaan pitää mennä hautajaisiin kahdesti. Ensin siunaustilaisuuteen, jossa on vielä arkku ja sitten vielä hautaamaan uurna. Itsestäni tuntui pahalta jättää se omainen sinne krematorioon arkussaan. Tuntui niin kuin hylkäisi hänet. Olisi voinut olla lohdullista kun olisi saanut olla tuhkauksessa paikalla. Vaikka mitäs sitä uuninluukkua tuijottamaan.

      • Jaana......

        Eikös se kauheemmalta näytä siellä homehtuessaan maan alla kun madot menevät silmistä ja syövät hiljalleen.

        Ja olen aina halunnut sanoa IHAN kaiken suoraan lapsille, en huijata joulupukin olemassa olosta tms.
        Joten paljon mukavampi sanoa, että "ukki ja mummi on nyt tuhkana ja leijailevat tuulen mukana" kuin "ukki ja mummi on nyt maan alla ja madot syö ne ja ne homehtuu siellä"


      • ä n y
        Jaana...... kirjoitti:

        Eikös se kauheemmalta näytä siellä homehtuessaan maan alla kun madot menevät silmistä ja syövät hiljalleen.

        Ja olen aina halunnut sanoa IHAN kaiken suoraan lapsille, en huijata joulupukin olemassa olosta tms.
        Joten paljon mukavampi sanoa, että "ukki ja mummi on nyt tuhkana ja leijailevat tuulen mukana" kuin "ukki ja mummi on nyt maan alla ja madot syö ne ja ne homehtuu siellä"

        Olipa kauniisti ilmaistu.
        Lohdutta varmasti heitä jotka ovat arkkuhautauksen valinnet!!!!!
        En voi kun sanoa, minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.
        Jokainen haudatkoon omaisensa oman tahdon ja tuntemustensa mukaan, tai vainajan omasta tahdosta.Itse pyrin säästämään ihmisiä enkä ruotia ja mässäillä kaikkein kamalimmalla ajatuksilla , ja olen siitä huolimatta suora ja rehellinen.Onneksi uskon sielun jo lähteneen ja haudataanpa miten vaan , haudataan "sielun koti, eli vaan ihmisen kuori"
        Kaikilla ei ole edes mahdollisuus saattaa vainajaa hautaan.


      • kullakin
        ä n y kirjoitti:

        Olipa kauniisti ilmaistu.
        Lohdutta varmasti heitä jotka ovat arkkuhautauksen valinnet!!!!!
        En voi kun sanoa, minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.
        Jokainen haudatkoon omaisensa oman tahdon ja tuntemustensa mukaan, tai vainajan omasta tahdosta.Itse pyrin säästämään ihmisiä enkä ruotia ja mässäillä kaikkein kamalimmalla ajatuksilla , ja olen siitä huolimatta suora ja rehellinen.Onneksi uskon sielun jo lähteneen ja haudataanpa miten vaan , haudataan "sielun koti, eli vaan ihmisen kuori"
        Kaikilla ei ole edes mahdollisuus saattaa vainajaa hautaan.

        Puhut asiaa. Jokaisella on oikeus tulla haudattavaksi siten kun itse tuntee oikeaksi. Näissä asioissa ei ole ainoita oikeita vaihtoehtoja. Onhan meitä ihmisiäkin monenlaisia. Tiedän ihmisiä jotka vastustaa tuhkausta "henkeen ja vereen" ja niitä joille se on ainoa vaihtoehto


    • Äiti1959

      On luonnollista että mietit kaikkea asiaan liittyvää, ajastaan se sitten vähenee.
      Tuhkaus on mielestäni ehdottomasti parempi kuin tavallinen hautaaminen.
      Poikani tuhkattiin ja se lopullinen hautaustilaisuus...kuljimme läheiset hiljaisessa kulkueessa, minä ja isänsä vuorotellen kannoimme uurnaa... Kyyneleet silmissä muistan tuon hetken.

      • siipirikko enkelini lähti pois

        Lohduttavista sanoistasi. Alan hiljalleen ymmärtää polttohautausta. Voimia myös sinulle! Onneksi mieliimme jää kauniit muistot elämään rakkaistamme


      • Anonyymi

        Musta polttohautaus karmea


    • 2 kertainen suru

      Mun vanhemmat halusivat tuhkauksen ja tottakai näin myös toimitiin.Olihan se heidän viimeinen toiveensa.
      En pidä sitä pahana ja olen ajatelut,että niin myös minulle tehdään.
      Raskasta on kyllä ollut,kun toisessa kaupungissa siunataan ja uurna tuodaan 70km päähän. On ollut kahdet siunaustilaisuus,2 eri päivänä.

      Molemmilla kerroilla olen tuonut itse uurnan autolla ja säilyttänyt sitä mökillä,ennenkuin on lasketiin hautaan.

      Tottakai se tuntuu oudolta,mutta kun ajatellaan jos omainen kuolee syöpään,niin eihän syöpä jätä edessä haudassa rauhaan.

    • klaus11

      otan osaa sinun sureen suruusi. aikaa on jo kulunut, mutta koskaan ei voi unohtaa tärkeää ihmistä. siunasimme rakkaan isän, appiukon ja isoisän viime lauantaina. tänään sain anopilta tiedon, että uurna on tullut takaisin. kuolemasta niin vähän aikaa, ettei sitä edes ymmärrä vielä. rakas ihminen on todella poissa vaikka hän elää aina hengessä mukana.

    • Talosaari

      Polttohautaus jota kauniisti nykyään kutsutaan tuhkaukseksi on kristinuskolle vieras hautaustapa. Sitä harjoitetaan ja edistetään Suomessa lähinnä kustannussyistä. Alunpitäen ateistien ja vapaa-ajatteloiden keskuudesta lähtenyt polttohautaus on saanut maallistumisen myötä sijaa myös luterilaisen kirkon parissa. Hautausmaiden ylläpito on suuremmissa kaupungeissa varsin kallista, siksi hautausmaat pääosin omistava luterilainen kirkko edistää tuhkaamista. Mistään hengellisyydestä ei ole kyse. Suomalaiseen hautauskulttuuriin ja kristilliseen perinteeseen kuuluu maahan hautaaminen arkussa. Yhtään luterilaista piispaa en tiedä tuhkatun. Mistä mahtanee johtua? Kristilliset valtakirkot kuten katolilaisuus ja ortodoksismi eivät suhtaudu suopeasti vainajan polttamiseen. Juutalaisuus ja islam eivät hyväksy polttohautausta lainkaan. On ikävää että kustannus-ja tehokkuusajattelu on vallanut alaa myös kirkon piirissä ja koetetaan etsiä hataralla pohjalla olevia teologisia perusteluja kustannustehokkuuden edistämiseksi. Mitä tapahtuu 1500 asteessa 1,5 tunnissa tuhkaksi poltetun vainajan sielun pelastumiselle, sitä en tiedä. Lähtökohtaisesti kuitenkin polttohautaus on pakanallinen hautaustapa. Jos ei halua joutua aikanaan krematorion uuniin, kannattaa tehdä jo eläessään lähiomaisille tai tuttaville kirjallisesti tiettäväksi se ettei halua tuhkausta, muutoin 85 prosenttisella varmuudella näin tulee käymään.

    • Adalaide

      Jokainen saakoon valita itse, tuhkataanko vai haudataanko.


      Kun ihminen kuolee, hänen sielunsa lentää taivaaseen. Ihminen ei tunne mitään.

      Monet yli 70-vuotiaat haluavat ihan tavallisen hautauksen.

    • olai

      Eikö ole parempi tuhkata, että ei tule ns madon syömäksi. onhan se jo lähimmäisillekin kivampaa. Myöskin meiltä loppuu kohta hautapaikat kun suuret ikäluokat kuolevat muutamien vuosien kuluessa.

    • Buicitya

      Jättäisikö jumala sielun pelastuksen siitä kiinni, mitä ruumiille tapahtui? Kyllä se puoli on eläviä varten. Jääkö muka joku pelastumatta koska kuoli riittävän rankassa tulipalossa (pommit ovat esim. aiheuttaneet pitkäkestoisia kuumia tulipaloja) ja pelkät luut haudattiin...

    • jkkooo

      niinkkö

    • Tuhkauksesta

      Hei "Siipirikko"..olen itse ajatellut samaa miehestäni joka kuoli syöpään 44 vuotiaana yllättäin. Hän puhui jo elinaikanaan että haluaa polttohautauksen. Siunaustilaisuuessa näin vain uurnan. Menin kysymään uurnan tuojalta saisinko nähdä oman mieheni sisällön. Hän sanoi "hetki..tottakai" ja meni toiseen hio neeseen avaamaan uurnan. Hän toi sen eteeni ja olin jotenkin helpottunut..rakkaani oli harmaata, kirkkaita pikkuruisia kiviä. Pistin sormeni hänen tuhkaansa ja sanoin "rakastan sinua kulta". Lähdimme viemään kultaani 300km:trin päähän siunauspaikasta. Pidin uurnaa sylissäni kun ajoimme kultani (antoi autonsa isälleni viimeisillä päivillään sairaalassa)kanssa paikkaan, jossa hän sai lopun leposijan (anteeksi..kyyneleet tulevat täällä)... Siipirikko, olen sen jälkeen (kohta 2 vta) kultani poismenosta ollut kiinnostunut (en tiedä miksi) mitä tuhkaus tarkoittaa. Menin You Tube:n. Olen nyt nähnyt 4 tuhkausta ja nyt ainakin tiedän käytännössä mitä tapahtuu. Muista Siipirikko: Tämä oli ystäväsi valinta ja hän katselee Sinua pilvien yläpuolelta niinkuin oma kultanikin :-) Halit Sinulle Siipirikko, muista..elämä jatkuu. Usko tai älä.

      • Tuhkauksesta

        Mitä ymmärsin, tuhkaus ihmisellä kestää kolmesta tunnista eteenpäin..en nyt muista tarkasti. Mutta aina jää luita. Ne kerätään ja laitetaan laatikkoon joka pistetään sekoittimeen (luut jauhetaan). Mutta mitä tätä mietimme. Rakkaamme on taivaassa ja maalliset jäännökset ovat muisto. Mutta tärkein muisto on ettei Hänen muisto ikinä häviä. Lähetän täältä lankojen välityksellävoimia kaikille läheisensä menettäneille. Ensi vuosi on pahin mutta vieläkään ei hellitä..mutta silti töissä käyn ja yritän elää eteenpäin. Näin kultani haluaisi. Vaikeaa on vieläkin mutta silti pusken eteenpäin.


    • Tuhkauksesta

      P.s. Sanoin 300 astetta, voi olla etten muista oikein...ei tuollaiset asia jää mieleen ...

    • PerinteitäVaalittava

      Polttohautauksissa on yksi ongelma ylitse muiden: omaisten suru pitkittyy. Ongelmaa lisää vielä se, että moni polttohautausta haluava ei halua myöskään kirkollista siunausta.

      Polttohautauksessa ei tule samaa helpottunutta tunnelmaa hautajaisten jälkeen kuin arkkuhautauksessa, jossa saadaan tavallaan päätös ikävälle asialle. Polttohautauksessa prosessi menee monessa osassa, eikä sitä saada ehkä koskaan henkisesti päätökseen.

      Se, mikä tässä on unohdettu, on hautajaisten merkitys. Hautajaiset eivät ole vainajaa varten, vaan surevia varten ja niiden tarkoitus on ennen muuta terapeuttinen. Hautajaiset ovat aitoa yhteisöllisyyttä, jossa niin ilot kuin surutkin kohdataan yhdessä ja yhteisön jäsenen poismeno koskee koko yhteisöä. Surun yksityistäminen on tarkoittanut käytännössä rahaa lääketeollisuudelle, hautajaisten yksityistämistä terapeuttien vastaanotoille ja isoa laskua veronmaksajille.

      • hoit_su

        Anteeksi mutta miten omaisten suru pitkittyy? Nyt keksit ihan itse juttuja. Mieheni kuoli 3 vuotta sitten syöpään. Siunaustilaisuus kirkossa ja ruokailu/ kahvit seurakuntatalolla. Saattajia oli 60, koska halusin että kaikki miehelleni läheiset ihmiset pääsee paikalle. Tilaisuus oli onnistunut, paljon juttelua ja muistelua. Tämä tapahtui talvella, joten päätimme että uurnanlasku tapahtuu vasta kesemmällä. Uurnanlasku suoritettiin sitten toukokuussa kauniina kesäpäivänä. Uurnanlasku oli kaunis osa hyvän ja rakkaan ihmisen hyvästelyä. Se on oikeastaan kauniimpi ja intiimimpi tilaisuus, kuin isossa porukassa hautausmaalla seisoskelu.
        Miksi muuten luulet, että polttohautaus jotenkin poistaa kirkollisen siunauksen, tämä olisi vielä kiva tietää?


      • tietämätönkyselee

        Missä sitä uurnaa säilytetään puolikin vuotta? Oletko päässyt surusta ohi?


      • eihautapaikkaa

        Mihin hoitsu menit jouluna sytyttämään kynttilän, jos uurnaa ei ollut vielä laskettu?


      • hoit_su
        eihautapaikkaa kirjoitti:

        Mihin hoitsu menit jouluna sytyttämään kynttilän, jos uurnaa ei ollut vielä laskettu?

        Jouluna? Siis hautajaiset oli maaliskuussa ja uurnanlasku toukokuussa. Uurnaa säilytettiin kappelissa uurnanlaskupäivään asti, siellä lieneen tilat sitä varten.


    • Polttohautauskriitikko

      Kun isäni kuoli kesäkuun lopussa aivoverenvuodon seurauksena, hänet tuhkattiin ja se oli aika kova paikka. Ensimmäisenä vaiheessa hänen arkkunsa tuotiin hautausautolla sairaalasta Siunauskappelille ja ennen kuolinsoittoja ehdin näkemään hänen kasvonsa, puolentoista viikon kuluttua oli siunaustilaisuus ja meni jokunen päivä ennen kuin se tuhkaus tehtiin. Uurnanlaskutilaisuudessa kannoin ruukkukukan sinne haudalle ja jokainen heitti hiekkaa sinne hautaan. Hänen uurnansa laskettiin lähelle sit kohtaa johon muutama vuosi sitten hänen veljensä uurna oli laskettu. Myös hänen syksyllä 2007 kuollut sisar polttohaudattiin,tosin se uurna haudattiin muualle. Meidän suvussa polttohautauksia on tehty jonkun verran, välillä tuntuu että ihan liikaa. Itse sanon polttohautaukselle EI. En missään nimessä haluaisi kuolemaan jälkeen mihinkään polttouuniin. En tajua miksi ylipäätään nykypäivänä monet tahtovat kuoltuaan krematorioon palamaan. Sitä paitsi polttohautauksessa käytetään fossiilisia polttoaineita ja siitä tulee ties mitä päästöjä sekä jonkun verran ulkoilmaan leviää hajua jota ainakin joku Demi-lehden lukija ok luullut nälkäisenä grillimakkaran tuoksuksi. Monet päätyvät mukamas kustannussyistä tuhkaukseen vaikka siinä ei todellisuudessa paljon säästä rahaa koska kuljetuksista tulee kustannuksia etenkin jos krematorio on naapurikaupungissa tai kauempana. Itse jo viisi vuotta sitten ajattelin että polttohautaus on tosi makaaberi tapa eikä mielipiteeni ole muuttunut mihinkään.

      • hoit_su

        Ihan oikeesti, kunhan nyt vähän vanhenet niin ehkä viisaus kasvaa.


    • hkhkhkhkhk

      Kuollut on kuollut, ikävästi sanottu, mutta totta....meidän muistot elävät tässä edesmenneessä ihmisessä,mutta hän on itse jo mennyt pois...minulle on aivan sama, mitä tapahtuu, sen saavat päättää toiset, mikäli he haluavat perinteisen hautatavan tai tuhkauksen. Enemmänkin minua häiritsee se tuhkan ripottelu minne sattuu; järveen, luontoon jne....mutta sekin tapa on monen mieleen ja toiset sitä toivovat. JOkatapauksessa ihmistä itseään ei enää siinä tilanteessa ole, on vain kuori, maallinen osa, jonka aika tuli täyteen.

      • siirtymävaihe

        Korjaan vähän ....eihän se tuhkan ripottelu ole nyt mihin sattuu, jos luontoon ja järveen laitetaan...mutta se tuli nyt kirjoitettua..jokainen tavallaan...elämä jatkuu toisessa muodossa. Itse olen ruumiistani irtaantunut pari kertaa sairaskohtauksen aikana ja tiedän, että ruumis on väliaikainen majapaikkamme..


      • Anonyymi
        siirtymävaihe kirjoitti:

        Korjaan vähän ....eihän se tuhkan ripottelu ole nyt mihin sattuu, jos luontoon ja järveen laitetaan...mutta se tuli nyt kirjoitettua..jokainen tavallaan...elämä jatkuu toisessa muodossa. Itse olen ruumiistani irtaantunut pari kertaa sairaskohtauksen aikana ja tiedän, että ruumis on väliaikainen majapaikkamme..

        Onkos sulla kaikki kotona


    • Keissa

      Kirjoittelin eilen tuntemuksistani ruumiin avaukseen Suru ja kuolema-palstalla. Ei kuollut enää ruumiissaan asustele vaan on muualla. Ylösnousemuksessa saamme uuden kirkastetun ruumiin ja Jumala käyttää siinä entisen kehon muotoa ja Raamatussa puhutaan jopa hautojen avautumisesta. Sielu ja henki palaavat yhtyen ylösnousemuksessa muotonsa saaneeseen kirkastettuun ruumiiseen. Jo Vanhan liiton aikaan oli tärkeää että omaan kansaan kuuluvan jäännökset kuljetettiin vihollismaasta omaan maahan. Kun Israel oli saapunut Joosuan johdolla luvattuun maahan, Joosefin luut siirrettiin Sikemiin (Joos. 24:32).

      Kyllähän Luoja tietää meille kuuluvat atomit ja tietää missä ne ovat, mutta kyllä vainajaa tulisi kohdella kunnioituksilla. Ja ennen kaikkea se on meille ja jälkeen jääneille tärkeää. Tuntuisi ihan hirveältä ensin joutua silvotuksi syltyksi ruumiinavauksessa ja sitten heitetyksi kuumaan masuuniin.
      Vaikka haudalleni ei olisi ainuttakaan kukan laskijaa, niin toivoisin että minut laskettaisiin vaatimattomassa arkussa kokonaisena kotikaupunkini siunatun maan poveen.

    • ttman

      Tuhkaus tietenkin. En halua mädäntyä matojen ruokana. Tuhkat peltoon elämän kiertokulkua edistämään. Ei mitään kiviä tms. Kenenkään riesaksi, 50 v kuluttua niistä ei piittaa kukaan

    • Onkimieseräs

      Sen verran olen onkimatoja hyödyntänyt, että haluan antaa takaisin , ja arkussa minut haudataan. Ja ne "madot" on valmiina jo ihmisessä bakteereina. Minä haluan luonnon kiertokulkuun takaisin hitaasti, en nopeasti liekeissä. Oma isäni on haudattu arkussa, ja on jotenkin lohduttava ajatus että hänestä on vielä jotain jäljellä siellä maan povessa. Luontoihminen hiljaa päätyy takaisin luontoon. Ilman polttoöljyä tai maakaasua.

    • Huuhelmrx

      Polttohautauksen yleistyessä pitäisi muuttaa myös muistotilaisuutta. Tuntuu niin tyhmältä hakea arkulta kukat pois kun ne on hetki sitten vienyt sinne. Tuntuu kuin että en annakaan kukkia ja muisto värssyä. Ajattelin asiaan muutosta siten jos vainaja poltettais ennen muistotilaisuutta, kirkollisessa siunaustilaisuudessa olisikin uurna arkun sijasta. Uurna tai tuhka lasketaan maahan siunaustilaisuuden lopuksi. Kukat laskettais joko uurna hautapaikan päälle tai muistolehtoon.

    • ÄläPohdiAsiaa

      Polttohautauksessa vainaja poltetaan arkussaan. Ei kannata pohtia tätä, tulee vain paha olo.

      Sittemmin, yleensä vain lähimmät omaiset keskenään laskevat puu- / tmv. uurnan hautaan.

      Pari viikkoa siunaustilaisuuden jälkeen menimme perheen kanssa kappeliin jossa sivuhuoneessa istuimme keskenämme katsellen uurnaa kynttilöiden palaessa. Sitten kappelin vahtimestari kulki edellämme haudalle, jossa valmiiksi iso, valkoinen risti jossa messinkilaatassa vainajan nimi. Kuljimme "kulkueena", veljeni kantaessa isoa puu-uurnaa. Narujen avulla laskimme uurnan syvälle kuoppaan ja peittelimme sen mullalla. Vahtimestari poistui, me teimme surutyötä haudalla. Sytytimme kynttilän.

      Jos vainaja haudataan nk. muistolehtoon, esim. Helsingin Malmin hautausmaalle, jonne on haudattu pari tuttavaani, ilm. vahtimestari yksin vie tuhkan pahvirasiassa ja laskee sen yhteishautaan. Viereiseen kallioon niitataan messinkilaatta, jossa vainajan nimi ja tiedot. Siellä on tuhansia messinkilaattoja, vieri vierekkäin.

      Muistolehtojen kohdalla ilm. on erilaisia käytäntöjä.
      .

    • ieto

      Voisiko tuhkan ripotella muistolehtoon, tai uurnan kanssa samaan paikkaan?

    • soilikki1

      Polttohautaus on yleinen tapa ainakin täälläEspanjan Torremolinoksessa,mieheni kuoli Suomessa mutta olimme jo täällä vuosia olleet.Hänen viimeinen tahtonsa oli että tuhka tuotiin tänne ja vietiin avomerelle välimerelle .Tilaisuus oli tosi kaunis ja koskettava ,siunaus tiaisuus oli sairaalan kappelissa.Jokaiselle mukana olijalle oli varattu yksi valkoinen ruusu joka laskettiin arkulle ilman mitään värssyjen lukemisia.kaikki tapahtui juuri hänen toiveiden mukaisesti.Siitä tuli viime syksynä 3vuotta. Minulle tehdään samoin kun aikani koittaa.

    • Anonyymi

      Polttohautaus on kuin palaishelvetissä sehän on raamatussa jos uskot jumalaa pääset taivaaseen jos et usko palathelvetissä

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Maksetaanko Vornaselle palkkaa 2 viikon sairaslomasta

      Eli torstain kännistä 2 viikon palkallinen sairasloma? Saako muut duunarit myös rännätä 2 viikkoa työnantajan laskuun?
      Perussuomalaiset
      329
      3061
    2. Miksi tunnet vetoa..

      Miksi tunnet vetoa juuri häntä kohtaan? Mikä sen saa aikaan?
      Ikävä
      107
      2261
    3. Mitä te palstan ihanat naiset

      Ajattelette hyvin viisaista miehistä, jotka ovat koko ajan jotenkin oudosti väärässä? Vaikka älykkyysosamääräsi olisi 21
      Sinkut
      87
      1675
    4. Tapaus Vornanen

      Se oli torstai-ilta ja kansanedustaja Vornanen oli juhlimassa seurueensa kanssa pitkän edustusviikon jälkeen. Baarissa o
      Maailman menoa
      195
      1596
    5. Nainen, kohtelin sua kuin paskaa

      Ja silti odotin että annat kaiken anteeksi. Yllätyin kun niin ei käynytkään. Olethan kaikin puolin alle mun tason ja sun
      Ikävä
      68
      1398
    6. Nainen, seuraan sun uutta elämää

      Hieman naurattaa tuo sun uusi rooli 🤭. Kun et sovi siihen mitenkään. Mutta pakkohan sulla jokin paikka olla missä hämme
      Ikävä
      55
      1283
    7. Voi hitto Rinsessa säikähdin

      Että olitkin silloin joku huijari. Huh, sano ettet ole.
      Ikävä
      12
      1104
    8. Olet kaikki mitä ikinä tahdonkaan

      Voi sinä ihana Jarno olet just se ihminen keneen menin täysin ihastumaan. Kuin salama kirkkaalta taivaalta meidän koht
      Suhteet
      21
      1098
    9. Ilona Siekkinen

      Onko Ilona Siekkinen todellinen henkilö vai tekoälyllä luotu henkilö? Koostettu monesta eri kuvasta ja liitetty yhteen m
      Yhteiskunta
      2
      1059
    10. AVARN Security ja julkisen toimeksiannon laiton henkilörekisteri

      Kyseessä ei ole VR:än ylläpitämä, vaan Avarnin laiton henkilörekisteri. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000482739.htm
      Turvallisuuspalvelut
      13
      931
    Aihe