pienemmät kun jos lämmittäisi saman tilan yhdessä kerroksessa? Kyseessä n. 150 neliöinen talo.
Ovatko lämmityskustannukset
tietämätön
8772
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
On. Ja perustelu on, jotta molemmin puolin lämmintä lattiaa ja kattoa on enempi kuin yksitasoisessa (jossa ei ole neliötäkään sellaista). Mitä enempi kylmää pinta-alaa, sen enempi lämpöä menee. Periaatteessa ilmanvaihdon, ikkunoiden ja ovien osalta ei ole eroa. Vain noilla lämpimillä välipohjarakenteilla (yläkerran lattialla ja alakerran katolla) on lämpötehoa alentava vaikutus.
Kaksikerroksisessa on vähemmän ulkovaipaa suheteessa tilavuuteen, joten se tulee halvemmaksi lämmittää.
Oletetaan että kummassakin talossa on 30 neliötä ikkunoita ja ovia sekä vähennetään tämä määrä seinien neliöistä. Lasketaan energian kulutus määräysten mukaisilla vähimmäis u-arvoilla ja lämpötila erolla 19 astetta (lattia 15 astetta).
Talo yhdessä tasossa (15m*10m), kerroskorkeus 3m. Seinät 120m², katto ja lattiat kumpikin 150m². Yhteensä 450m². Tehot siis 638+627+810=2075W
Talo kahdessa tasossa (10.6m*7.07m), kerroskorkeus 3m. Seinät 182m², katto ja lattiat ulkovaipassa kumpikin 75m². Yhteensä 362m². Tehot 968+313+405=1686W.
Eli pohjaltaan samanmallisten ja rakenteiltaan toisiaan vastaavien talojen ero on lämmityskustannuksiltaan lähes 20% kaksikerroksisen eduksi.
Homma ei ole aivan yksiselitteinen, sillä se
riippuu rakenneosien u-arvoista ja pinta-aloista.
Periaatteessa 2-kerroksisessa rakennuksessa on puolet pienemmät
ala- ja yläpohja, jolloin näiden rakenteiden häviöt on pienemmät.
Yläpohjassa tämä on suoraan verrannollinen pinta-alaan,
mutta alapohjassa laskenta ei ole näin suoraviivaista.
Toisaalta 2-kerroksisessa rakennuksessa on ulkoseinien pinta-ala
on n.1,4 kertainen ja näiden lämpöhäviöt on suoraan verrannolliset
pinta-alaan. Ikkunoiden pinta-alat (ja u-arvot) voi olettaa olevan samat.
Eli veikkaampa ettei yhteenlasketuissa lämpöhäviöissä ole suurtakaan eroa.
Käytännön lämpöviihtyvyydessä voi huomata eroja, sillä lämmin ilmahan pyrkii yläkerroksiin,
jolloin siellä on muutamia asteita lämpimämpää kuin alhaalla.
1-kerroksinen on aina edullisempi ratkaisu lämmönkulutuksen suhteen kuin kaksitasoinen.
Kuten tuossa jo edellä laskettiin, sen ulkoseinäpinta-ala on aina pienempi.
Ulkoseinän U-arvo on aina lähes vakio. Ikkunat ja ovet sekä ilmanvaihto ovat samoja molemmissa tyypeissä.
Mutta oleellisin ero syntyy alapohjassa, jossa 1-kerroksisen keskialueella U-arvo on pieni ohuitakin lämpöeristeitä käytettäessä. Lisäksi yläpohjaan on helppo lisätä U-arvovaatimusta enemmän lämpöeristettä ja tämä hyöty palvelee parhaiten 1-kerroksista tyyppiä.
Eli ala- ja yläpohjarakenteiden vuoksi 1-kerroksinen on helppo saada paremmaksi, lisäksi sen seinäpinta-ala on n. 70% 2-kerroksista tyypistä.
voi olla suurempi kuin yksitasoisen. Koskeeko tämä myös puolitoistakerroksisia, joissa kuitenkin on sitä matalaa tilaakin aika paljon, joten eihän sitä seinääkään silloin voi olla niin paljon kuin täysikorkeissa huoneissa. Tyhmä taidan olla, mutten ymmärrä.
Pallon vaipan ala suhteessa tilavuuteen on pienempi kuin litteän rakennelman. Kumpi ompi lähempänä palloa? Lituska vai kuutio?
Mutta epäilyksille on paljon sijaa. Esimerkiksi porras hukkaa paljon hyviä kuutioita. Mutta se voi olla osittain korvaamassa korkean tilan tarkoitusta.
Lämpölaskelmissamme huoneitten tehot tulevat selvästi pienemmiksi 2-kerroksisissa kuin 1-kerroksisissa. Ulkonurkkia on kuitenkin yhteensä 8 kpl 2-kerroksisissa siinä kuin 1-kerroksisissa 4 kpl. Ulkonurkkahuoneet taasen vaativat suurempia lämpötehoja kuin sisäalueen huoneet.
vaihtelee samankokoisissakin taloissa melkoisesti.
ääriesimerkki, vaikka sellaista nyt ei varmaan missään ole, esim. 100m2 pohjapinta-ala:
rakennus 100m*1m= 100m2 tai 10m*10m= 100m2
eli toisessa seinää 202m, ja toisessa 40m.
jos ajatellaan kuutioita (tilavuutta), niin eikös kuutio (2 krs) ole paras?