Tässä D-vitamiinitutkija Reinhold Viethin noin vuosi sitten pitämä vaikuttava tunnin pituinen englanninkielinen luento, jossa hän käsittelee vitamiinin toksisuutta, annostuksia sekä yhteyttä mm. luuntiheyteen, syöpään ja MS-tautiin. Luennon latautumien voi viedä jonkin aikaa.
http://www.direct-ms.org/presentations.html
http://www.direct-ms.org/presentations.html
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tuli taas lisää faktaa D-vitamiinin tarpeellisuudesta ja siitä, että saantisuositukset ovat edelleenkin aivan liian pieniä.
eli kansanterveyslaitos on vuosikymmeniä johtanut kansaa harhaan pelottelemalla A- ja D-vitamiineilla. Maksalaatikoita taannoin ajettiin kuoma-autolasteittain kaatopaikoille, kun KTL:n tutkimusprofessori Antti Aron säikäytti suomalaiset maksalaatikon A-vitamiinin myrkytysriskillä. Samanlaista se on ollut D-vitamiininkin kanssa. Viittä mikrogrammaa on esitetty myrkytysrajana ja nyt Aro itse kirjoittaa Duodecimissa, että aikuinen voikin syödä turvallisesti jatkuvasti sata mikrogrammaa ja lapset 25.
Ikääntyvät joutuvat turhaan laitoshoitoon, kun eivät ymmärrä ottaa D-vitamiinia purkista.
A-vitamiinin liikasaantiin kannattaakin kiinnittää huomiota, sillä runsas A-vitamiini retinolina saatuna heikentää luustoa. Näin ollen kalanmaksaöljy ei ole hyvä D-vitamiinin lähde, koska samalla saadaan liikaa A-vitamiinia.
Helsingin yliopisto on juuri tutkinut asiaa.
D-vitamiinia kertyy kehnosti
http://www.mediuutiset.fi/doc.te?f_id=1036559&s=r
D-vitamiinin saannin riittävyyttä arvioitaessa ainoa oikea mittari on se, riittääkö saatu D-vitamiini kohottamaan D-vitamiinin veressä kiertävät kalsidiolipitoisuudet [25(OH)D] riittävän korkealle. Linkitetyn jutun tiedot kertoivat siitä, että kirjoittaja ei tunne asiaa. Optimaalinen kalsidiolitaso on kesällä julkaistun Harvardin tutkimuksen mukaan 90-100 nmol/l. Nautitun D-vitamiinimäärän pitäisi pystyä pitämään se tuolla tasolla.