Yhdessä sateessa,
käsikädessä kuljemme,
luonto ympärillämme,
hymyilee,
tuoksuu hyvälle,
ja siinä rakkaani vierelläni,
näytät niin kauniilta,
kuu taivaalla,
ennakoi meidän rakkauden yötämme,
iskee silmää meille,
sateessa yhdessä,
sinun kanssasi,
on vaan niin hyvä hengittää,
helppo olla.
käsikädessä kuljemme,
luonto ympärillämme,
hymyilee,
tuoksuu hyvälle,
ja siinä rakkaani vierelläni,
näytät niin kauniilta,
kuu taivaalla,
ennakoi meidän rakkauden yötämme,
iskee silmää meille,
sateessa yhdessä,
sinun kanssasi,
on vaan niin hyvä hengittää,
helppo olla.
Vastaukset 22
Vanhimmat
...vaik räntäsateessa...ihan missä vain. Ihana! ;)
En kadehdi.
Minäkin haluaisin olla. Hymyä iltaan
Sateessa - niin-
helppo hengittää,
antaa hennon sateen
kastella kasvomme.
Vierelläsi kulkea,
taianomaista, pimenevänä
syksyisenä iltana,
utuinen harso
väliimme laskeutuu,
kuu repaleisten pilvien
lomasta yllemme vilkahtaa,
kätesi kädessäni
silti vakuuttaa, lämpimänä
ja voimakkaana vierelläni
kuljet, muuttukoon kaikki,
tämä (hetki) ei muutu.
Talletan sen. Ja avaan
sen muistojeni piirongista,
kun sumu on liian sakeaksi
väliimme käynyt.
Sumuista siltaa käymme,
kätesi on kädessäni,
lämmität minun sydäntäni,
minä sinun,
sumun jo hieman hälvetessä,
katsomme merelle päin,
laivat lähtevät,
laivat tulevat,
mutta kun katson sinua,
niin tunnen,
että meidän yhteinen laiva,
on lähdössä,
ja se laiva on vain meidän.
Penkille hetkeksi istumme,
nojaudun Sinuun,
lämpöösi huomaan.
Horisonttiin katseemme hakeutuvat,
niin, laivat lähtevät, laivat tulevat..
vaivihkaa silmiisi
näen, kun et huomaa,
kyyneleen silmäkulmassasi.
Sen peittää minulta haluat,
ja eteenpäin
kumartuen syksyn punertavaa
lehteä minulle ojennat.
Hymyilet, kirkkaat silmäsi.
Mikä mielessäsi liikahti,
minkä peittää halusit.
kaunis runo!!
Hymyilen sinulle,
lempeä tuuli käy meidän yllä,
lämpöinen katseesi,
ravisuttaa sydänalaani,
otan sinua kädestä hellästi kiinni,
katsomme merelle päin,
katsomme toisiamme,
katsomme horisonttiin aavaan.
Nojaan lämpöösi,
suojaasi viimalta katoan,
horisonttiin merelle,
näen nousevan myrskyn,
lokkien kaartelevan,
syksyn tummat sateet-
tiiviimmin suojaasi,
turvassa lämmössä,
hyvä olla.
Myrskyn merkit,
horisontissa näkyvät,
aallot aaltoilevat kuohuvina,
linnut parveittain,
katoavat yöhön pakoon,
suojaani,
lämpööni,
suljen sinut,
turvaan viimalta,
kylmältä myrskyltä,
syliini otan.
Tulkoon sateet,
tulkoot myrskyt,
tiedän ne tulevat,
tahtovat repiä
riekaleiksi,
tahtovat repiä
minut pois sylisi
lämmöstä, tahtovat
uskotella, mitään
ei ollutkaan.
Tarraan ja turvaan,
lämpöösilloin tähän muistooni,
turvassa olen,
rakkaus on turvasatama -
vanha klishee soi.
Soitan ja kelaan
uudelleen.
hmm.. lähetti ilman lupaa tekstin...
*lämpöön kahden ihmisen,
tähän muistooni nojaan,
turvassa olen..
Turvassa myrskyiltä,
tuulelta, viimalta,
muistoissa palaa,
liekki hehkuva,
lämpöinen tuulelta suojassa,
sylimme hehkuva,
lämmittää meitä kahta.
Siinä kaikki.
Turva.
Lämmin.
Syli.
Luottamus,
joka ei
mene rikki.
Viimat puhaltaa,
eivät sisään pääse.
Viiman kylmyys,
on muuttunut lämmöksi,
lämpöiseksi tuuleksi,
hellä henkäys,
viimoo ilmaa,
turvallinen lämpöinen,
syli,
siihen ei pysty kylmä viima.
Sanat, jotka lausuimme
kerran, vannoimme
toisillemme
taivalluksemme lomassa,
eivät katoa,
seitein punoimme verkon
rakkauden laskeutua
väliimme, ystävyyden
luottamus sinetiksi.
Ystävyydestä rakkaus,
rakkaudesta ystävyys.
Lopulta.
Lämpö väliimme jää,
hohtaa kauas, kun
yö kylmenee.
kiitos runoiluista
kauniita runoja kirjoitit> poistuu..
Samoin sinulle:)
Tulin juuri töistä,
ja katsoin runosi,
kauniita ovat myös sinun runosi,
mukaa jatkoa sinulle ja syksyn,
helliä onnellisia iltoja,
sinulle tuntematon ystäväni ;).
Syksyn tunnelmia
ja värejä!
;)
Vielä sinulle;)
Syksyn värit,
loistossaan,
monissa väreissään,
paljon kauniita lämpöisiä,
tunteita,
monia hetkiä?
Kauniita jatkoja sinulle;).
Kuten sanoin, en tunne sinua,
mutta kuitenkin?
Olet?
Samoin sinulle,
paljon lämpimiä
hetkiä tuulissa ja
tuiverrusten keskellä..
(En yllä samantasoisiin runoihin ollenkaan, kuin omasi - omanne ovat- itse pure amateur, and it shows.. mutta runoilu oli silti hauskaa, ehkäpä siinäkin voi kehittyä)
Samoin, hyvää jatkoa Sinulle,
en tunne minäkään,
väärinkäsitysten
välttämiseksi.
Olen.
Kaunis kiitos vielä sinulle:),
ja sen haluan vielä sanoa, että nyt olet kyllä turhan vaatimaton omaa runoiluasi kohtaan, kyllä sinun runot sen verran hyviä olivat:) ja kuten sanoit kyllä siinäkin voi kehittyä. Itse en omasta tasostani osaa sanoa, mutta olen kyllä aika kauan kirjoittanut kaikenlaista tekstiä ja on niitä julkaistukin eri paikoissa, eli kyllä se vähän niin on, että kirjoittamaan oppii paremmin vain kirjoittamalla ja lukeminen on myös keino siinä mukana.
Mukavat jatkot sinulle vielä,
ja lempeitä tuulia tiellesi.
kauniista ja
kannustavista sanoistasi!
Syksyihin väreihin siis,
ja runojen lukemisiin..
oppimiseen ja asioiden
ihmettelemiseen..
;) ¤¤¤¤¤