Heips, oon 14 wee muija ja pidän sikanaa valokuvaamisesta. Olenkin harrastanut sitä nyt reilu puol vuotta, kun sain oman koiran, ja jota on kiva kuvata. Siitä saa sit myös hyviä muistoja. :) Mutta asiaan:
Mutsini valittaa, siis kun otan kuvia, niin mä katson hyvän kuvakulman, taustan pitää olla just se "Oikea", ettei turhia tyypillisen olohuoneen vempeleitä (tv, stereot, yms.) näy siellä kuvan takana, tai että ulkona ei saa sähköjohdot näkyä, tms.. Ja sitten asettelen koiranikin hienosti, pöyhistän sen turkkia.... Se on mun mutsin mielestä turhamaista. Mä en voi sille mitään, mutta kun alan kuvaamaan, niin sen paikan pitää olla se oikea.
Luonnossakin kun kuljen hauvani kanssa, niin pistän mieleeni hyviä kuvauspaikkoja, ja seuraavan kerran otan kamerankin mukaan ja näpsin kasan kuvia.
Mutsini valittaa myös siitä, että kuvaan liikaa. Kamera on mutsin vanha (semmonen aika romu, mutta ihan hyödyllinen) mutta kaikki filmit ja kehitykset maksan aina ite. Eli se tavallaan kieltää kuvaamisen esim. sanomalla: "Ja nyt ton koiran kuvaaminen saa riittää!!" Koirani taas rakastaa olla "parrasvaloissa", eli se ei oo ongelma. Haluaisin oman kameran, mutta tavallisen koululaisen rahat ei siihen riitä, eikä mutsi suostunut joululahjaksikaan sitä ostamaan.
Ja nyt on kamerasta patteri loppunut, ja kun pyydän mutsii käymään jossa vaihdattamassa sen, niin se sanoo vaan, että eihän sillä kvuata paljoo mitään, kun säkin saat jo lopettaa sen turhan kuvaamisen.... Itse pääsen käymään kaupungillakin ehkä kerran puoles vuodes.. Nyt kaipaisin vähän neuvoi..
Mutsini valittaa, siis kun otan kuvia, niin mä katson hyvän kuvakulman, taustan pitää olla just se "Oikea", ettei turhia tyypillisen olohuoneen vempeleitä (tv, stereot, yms.) näy siellä kuvan takana, tai että ulkona ei saa sähköjohdot näkyä, tms.. Ja sitten asettelen koiranikin hienosti, pöyhistän sen turkkia.... Se on mun mutsin mielestä turhamaista. Mä en voi sille mitään, mutta kun alan kuvaamaan, niin sen paikan pitää olla se oikea.
Luonnossakin kun kuljen hauvani kanssa, niin pistän mieleeni hyviä kuvauspaikkoja, ja seuraavan kerran otan kamerankin mukaan ja näpsin kasan kuvia.
Mutsini valittaa myös siitä, että kuvaan liikaa. Kamera on mutsin vanha (semmonen aika romu, mutta ihan hyödyllinen) mutta kaikki filmit ja kehitykset maksan aina ite. Eli se tavallaan kieltää kuvaamisen esim. sanomalla: "Ja nyt ton koiran kuvaaminen saa riittää!!" Koirani taas rakastaa olla "parrasvaloissa", eli se ei oo ongelma. Haluaisin oman kameran, mutta tavallisen koululaisen rahat ei siihen riitä, eikä mutsi suostunut joululahjaksikaan sitä ostamaan.
Ja nyt on kamerasta patteri loppunut, ja kun pyydän mutsii käymään jossa vaihdattamassa sen, niin se sanoo vaan, että eihän sillä kvuata paljoo mitään, kun säkin saat jo lopettaa sen turhan kuvaamisen.... Itse pääsen käymään kaupungillakin ehkä kerran puoles vuodes.. Nyt kaipaisin vähän neuvoi..
Vastaukset 4
Vanhimmat
Siis tuo sinun huolellisuutesi ja paneutuminen kuvan asetteluun. Sinulla taitaa olla luonnostaan niin sanotusti "silmää valokuvaukseen."
Ongelmat äitisi kanssa on sitten ihan eri juttu. Hän katsoo asioita eri tavalla. Myös valokuvia.
Hyvä digikamera olisi Sinulle ratkaisu. Monessa koulussa on useampi digi. Vanhempia kameroita yleensä (?) lainataan opiskelijoille viikonlopuksi (meillä lainataan myös uusinta ja digivideokameraa). Kysy kuvisopettajaltasi (tai rehtorilta). Jos saat mielestäsi hyviä kuvia, näytä äidillesi ja selitä, että kameran ostamisen jälkeen ei tulisi kustannuksia. Uusien mallien tullessa vanhoja – ihan hyviä – kameroita voi saada erittäin edullisesti. Odota kuitenkin niin pitkään, että saat kameran, jossa on käsisäädöt.
Filmikameralla kuvaaminen tulee paljon edullisemmaksi, jos voi kehittää kuvat itse. Koululla, paikallisella kameraseuralla tai nuorisokeskuksella saattaa olla pimiö, jonne voit päästä kehittämään kuviasi ja samalla opit tuntemaan muita harrastajia. Opetusta saat luultavasti työväen- tai kansalaisopistossa, vaikka olet "liian nuori".
Aivan muusta yhteydestä. Jos löydät tien johonkin pimiöön, niin kuvaus olisi edullista
"mv -filmi kannattaa melkein ehdottomasti kehittää itse. tietty jos ei nappaa niin heitä liikeeseen, harvassa tosin ovat sellaiset jotka vaivautuvat vedostamaan MV -paperille. kehitys onnistunee melkein kaikissa. ainakin eirin kanssa yhteistyössä olevat kykenevät siihen.
Itse ihan äskettäin hankin tavaraa kotipimiöön (pelkkä filmikehitys) eikä pettymystä tullut oikeastaan missään vaiheessa.
MV filmiä, etenkin jos kehittää itse, kannattaa ostaa 30m rullissa, siitä saa noin 18 36-ruutuista rullaa kelattua. kelauslaitse maksaa uutena kaupassa 60-70e, mutta käytettynä ostin omani noin 20e:llä. Saksasta sitten noita 30m rullia saa melko halvalla, HP5 -rulla taisi kustantaa 35e kun sitä ostin (hinta on sittemmin kai noussut). tuo siis meinaa noin 2e 36-ruutuisesta filmistä. Mitä enemmän kuvaa, sitä enemmän säästää =)"
Pasi Savolainen
http://www.valokuva.net/forum/viewtopic.php?t=175
MIstä niitä kamoja sinne pimiöön saa? Ite harrastan aika paljon valokuvaust ja luulen et tulis halvemmaks jos ite kehittäisin ne kuvat.