Itsetunto sirpaleina

Olen yleensä iloinen, auttavainen ja mukava mutta joskus jokin musta hirviö sisimmässäni kaappaa minut syleilyynsä ja nauraa kun alistun hänen tahtoonsa. Silloin tuntuu kuin olisin vihollinen itselleni. Ihmettelen aina, miksi juuri silloin kun kaikki pitäisi olla minulla hyvin, niin rupean vihaamaan itseäni, etten ole tämän kaiken arvoinen. Rupean raukkamaisesti itkemään ja tuijottamaan peiliin ja miettimään sitä tyhjää tilaa elämässäni, mikä kuuluisi täyttää.

Vaikka tiedän olevani hyvä ihminen, silti usein minusta tuntuu kuin joku olennainen osa puuttuisi.. muilla samoja tuntemuksia?
6550
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Sama juttu....... Sosiaalinen ym. mutta kuitenkin kun menen kotiin omaan huoneeseen niin tulee toi sama juttu.

Äänestä
  • mä voin luvata ja vannoa Jeesuksen Kristuksen kautta, että JEESUS ON TÄYTTÖ SUN TYHJYYTEEN

    http://www.kotisatama.net/fi/usko/jeesus.php

    oon kokenu ite saman, JEESUS ON TIE, TOTUUS JA ELÄMÄ!

    siukkuja ja rakkautta

    Äänestä

  • ANDLOVEISALLTHATINEED<3 kirjoitti:

    mä voin luvata ja vannoa Jeesuksen Kristuksen kautta, että JEESUS ON TÄYTTÖ SUN TYHJYYTEEN

    http://www.kotisatama.net/fi/usko/jeesus.php

    oon kokenu ite saman, JEESUS ON TIE, TOTUUS JA ELÄMÄ!

    siukkuja ja rakkautta

    Miksi teidän pitää AINA sotkea uskonto tällasiin asioihin?

    Äänestä

  • Crommower kirjoitti:

    Miksi teidän pitää AINA sotkea uskonto tällasiin asioihin?

    en mä uskontoa tähän sekoita, en todellakaan!
    en perusta uskonnosta.

    JEESUS PELASTAA USKONNOLTA

    Äänestä

  • ANDLOVEISALLTHATINEED kirjoitti:

    en mä uskontoa tähän sekoita, en todellakaan!
    en perusta uskonnosta.

    JEESUS PELASTAA USKONNOLTA

    Eli tämä on vissiin provo?

    Äänestä

  • Crommower kirjoitti:

    Eli tämä on vissiin provo?

    häää? :D
    en ole :)
    RAKASTAN JEESUSTA JEESUS PELASTAA!!!

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


loukussa kirjoitti:

Olen yleensä iloinen, auttavainen ja mukava mutta joskus jokin musta hirviö sisimmässäni kaappaa minut syleilyynsä ja nauraa kun alistun hänen tahtoonsa. Silloin tuntuu kuin olisin vihollinen itselleni. Ihmettelen aina, miksi juuri silloin kun kaikki pitäisi olla minulla hyvin, niin rupean vihaamaan itseäni, etten ole tämän kaiken arvoinen. Rupean raukkamaisesti itkemään ja tuijottamaan peiliin ja miettimään sitä tyhjää tilaa elämässäni, mikä kuuluisi täyttää.

Vaikka tiedän olevani hyvä ihminen, silti usein minusta tuntuu kuin joku olennainen osa puuttuisi.. muilla samoja tuntemuksia?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu