Onko kukaan muu leipääntynyt kyseiseen epäkohtaan:
Kaikenmaailman dorkat pääsevät lukioon, niin maatahipovilla keskiarvoilla, ettei mitään tolkkua. Aina löytyy joku lukio mihin pääsee vaikka olisi lintsannut puolet yläasteen oppimäärästä. Olen kuullut parin teinibimbon perustelevan lukioon menoa syillä kuten mm. vanhojen tanssit ja abiristeily - siis kyseessähän on todella nerokkaat syyt, ei olla paljoa näköjään jatkokoulutusmahdollisuuksia pysähdytty miettimään. Elikkä lukiolaisia on siis paljon. Ehkä niitä keskiarvorajoja voisi vähän korottaa?
Noh, ei siinä vielä mitään; entäpäs sitten kun tulee kirjoitukset? Nämä dorkat ovat katselleet telkkarista sen verran ulkomaisia sarjoja, että enkku taipuu noin B:n tai jopa C:n veroisesti. Sitten jos esim. matikasta tuleekin hylsy, niin kompensaatioilla pääsee kätevästi valkolakkirivistöön. Näin omasta mielestäni koko v..n kompensaatiosysteemi on todella huono vitsi. Se hylsyhän todistaa nimenomaan sen, ettei ole omaksunut lukion yleissivistävään oppimäärää kunnolla, mutta sitten jos esim. enkkua osaa jonkun verran niin se hylsyhän kuittaantuu sillä.
Eihän siinä muuta haittaa ole, kun että Suomessa ei yksinkertaisesti riitä korkeakoulupaikkoja kaikille lukiosta valmistuneille. Mitä näistä kompensaatioylioppilaista sitten tulee? Työttömiä ylioppilaita?
Kaikenmaailman dorkat pääsevät lukioon, niin maatahipovilla keskiarvoilla, ettei mitään tolkkua. Aina löytyy joku lukio mihin pääsee vaikka olisi lintsannut puolet yläasteen oppimäärästä. Olen kuullut parin teinibimbon perustelevan lukioon menoa syillä kuten mm. vanhojen tanssit ja abiristeily - siis kyseessähän on todella nerokkaat syyt, ei olla paljoa näköjään jatkokoulutusmahdollisuuksia pysähdytty miettimään. Elikkä lukiolaisia on siis paljon. Ehkä niitä keskiarvorajoja voisi vähän korottaa?
Noh, ei siinä vielä mitään; entäpäs sitten kun tulee kirjoitukset? Nämä dorkat ovat katselleet telkkarista sen verran ulkomaisia sarjoja, että enkku taipuu noin B:n tai jopa C:n veroisesti. Sitten jos esim. matikasta tuleekin hylsy, niin kompensaatioilla pääsee kätevästi valkolakkirivistöön. Näin omasta mielestäni koko v..n kompensaatiosysteemi on todella huono vitsi. Se hylsyhän todistaa nimenomaan sen, ettei ole omaksunut lukion yleissivistävään oppimäärää kunnolla, mutta sitten jos esim. enkkua osaa jonkun verran niin se hylsyhän kuittaantuu sillä.
Eihän siinä muuta haittaa ole, kun että Suomessa ei yksinkertaisesti riitä korkeakoulupaikkoja kaikille lukiosta valmistuneille. Mitä näistä kompensaatioylioppilaista sitten tulee? Työttömiä ylioppilaita?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Lukioon tosiaankin pääsee liian paljon sellaista porukkaa, joitten paikka olisi jossain muualla. Keskiarvoraja pitäisi olla vähintään 8. Toinen ratkaisu olisi palata takaisiin entiseen ja ottaa yläasteelle tasokurssit taas käyttöön. Vain laajat kurssit suorittaneet pääsisivät lukioon, muut menisivät amikseen tms. Tulisi sitten niitä käytännön työn tekijöitäkin, joita on jo nyt kuulemma liian vähän.
"Eihän siinä muuta haittaa ole, kun että Suomessa ei
yksinkertaisesti riitä korkeakoulupaikkoja kaikille
lukiosta valmistuneille."
Tämä taas riippuu siitä, lasketaanko AMK-paikat mukaan
vai nou. Viime vuonna uusia ylioppilaita oli n. 29000 kpl.
Tämä on vähän vanhaa tietoa, mutta vuonna 2004 aloituspaikkoja
oli seuraava määrä:
YO: 23 600 AMK: 24 600
Jos yliopistoihin siis hakisi pelkkiä uusia ylioppilaita,
81 prosentille olisi aloituspaikka tarjolla. Jos taas
AMK-paikat lasketaan mukaan, paikkoja olisi 48200.
Asiaan tietysti muuttaa huomattavasti se, että korkeakouluihin
hakee muitakin kuin uusia ylioppilaita, eivätkä hakijat
jakaudu mitenkään tasaisesti aloituspaikkojen kesken.
Siitä olen samaa mieltä, että lukiossa on suuri määrä
niitä, jotka eivät sinne kuuluisi. Ei se sinällään
häiritse, kunhan eivät hidasta muiden etenemistä,
eivätkä ala millään surkeilla papereilla sitten morkkaamaan
amiksia esittämällä jotenkin fiksumpaa, kun kerran
eivät siellä lukiossa edes pärjää.
Näitä vähemmän lahjakkaita on mielestäni ihan turha
väkisin roikottaa mukana. Jos ei asia mene perille, niin
sitten se ei mene. Ei heille mitään erityiskohtelua
pidä antaa, vaan sitten vain reputtavat tai saavat
onnettomat todistukset, jos täytyy väkisin tunkea
lukioon vaikka ei edes siihen älli riitä.
Kompensaatiosysteemi oli todella hyvä keksintö joskus. Eikä mitkään B:t kovinkaan paljoa kompensoi. Tosin sen tarpeellisuus ei ole enää kovin merkittävä, koska äidinkieli taitaa olla nykyisin ainoa aine, joka on pakko kirjoittaa? Ennen kun oli pakko kirjoittaa vaikka jokin ruotsi, niin kompensaatiopisteet olivat kovasti tarpeellisia niille jotka olivat keksittyneet vaikka luonnontieteellisiin aineisiin jne...
Voisi kai kaikkiin lukioihin jonkun keskiarvominimin ottaa, vaikka 6 tai 6,5. He hyvin todennäköisesti tuhlaisivat kaikkien aikaa lukiossa. Tai sitten heille olisi jotkut pääsykokeet/haastattelut erikseen.
Ylioppilaita on paljon, ehkä vähän liikaakin. Tosin heitä tarvitaankin, yliopistot ja AMK:t ottavat joka vuosi paljon uusia opiskelijoita. Jopa sellaisia joilla on B:n paperit. Mutta ratkaisu liialliseen ylioppilaiden määrään ei todellakaan ole se, että nostetaan lukion pääsyvaatimuksia. Opinto-ohjausta pitäisi uudistaa, parantaa ja lisätä todella paljon. Itselläni se oli ainakin ihan perseestä, niin yläasteella kuin sitten lukiossakin. Pitäisi esitellä enemmän vaihtoehtoja jne...
Lukio on myös yleissivistävä koulu, joten opiskelu siellä harvemmin menee kokonaan hukkaan vaikka tulisikin huonot paperit. Ja huonoillakin papereilla voi päästä joihin yliopiston ja AMK:n aloille.
Itseäni ärsyttää suuresti ylioppilaat, joille kelpaa vain se yksi tietty opiskelupaikka koko Suomesta, ja sinne on tietty helvetin vaikea päästä. Sitten kun ei sinne päästä, niin ollaan vaan ja ihmetellään että mitäs nyt. Ja maleksitaan äitin helmoissa seuraavaan yhteishakuun asti. Kinutaan välillä rahaa kelalta/sossulta/isältä että pääsee kavereiden kanssa viikonloppusin ryyppäämään.
Lukio on nimenomaan sitä varten, että sieltä haetaan hyvät arvosanat, josta voi olla apua yliopistoon pyrittäessä. Ne, jotka ovat käyneet lukion rimaa hipoen, eivät pääse ainakaan millekään kovin hohdokkaalle alalle opiskelemaan. Eli lukionkin voi käydä hyvin monella tavalla. Itse en anna yo-kotsalle ja pahville mitään arvia. Se vain oli apuna, kun pyrin yliopistoon. Lukio on nimenomaan välivaihe. Pelkällä yo:n tittelillä ei tee mitään.
"Ne, jotka ovat käyneet lukion rimaa hipoen, eivät pääse ainakaan millekään kovin hohdokkaalle alalle opiskelemaan."
Samallalailla ne pääsee kuin amiksetkin. Pääsykokeissa särmäys ja sisälle oikikseen tai lääkikseen tai polille tai hankkenille tai kauppakorkeaan. Ihmettelen vaan miksi tuhlaa aikaan lukiossa kun saman hakukelpoisuuden saa amiksesta ja päälle ammatin jolla tehdä hilloa opiskeluaikana kurssikamujen paistaessa hesessä hampurilaisia.
ei tee mitään. Keskiverto yo:kin joutuu taistelemaan yliopistopaikoista, eikä visiiin AMK:n ole välttämättä helppo päästä.
Huom! Yo:tkin voi suorittaa ammatillisen koulutuksen.
ammattikoulun käynyt parturi-kampaaja tai levyseppähitsaaja pystyisi ammatillisen koulutuksen jälkeen suoraan yliopistoon rekrytoitumaan.. AMK-tutkinnon jälkeen kyllkä, mutta ei koskaan suoraan amiskusta.
...useastikkin.
Kun mietit kaksikin ihmistä, jotka olisivat päässeet ammattikoulututkinnon pohjalta
a)lääketieteelliseen
b)oikeustieteelliseen
c)kauppatieteelliseen,
niin olet ihmeellinen. Tuollaiset tyypit kuuluvat todellakin sinne muutaman promillen vähemmistöön, joten se siitä hamburilaisen paistamisesta.
AMK-alat eivät ole hohdokkaita aloja; niille pääsee hyvin kuka tahansa.
Opiskelen kauppatieteellisessä kolmatta vuotta ja meillä on kymmeniä opiskelijoita, jotka eivät ole ylioppilaita. Eli tällöin ei todellakaan puhuta promilleista, mihin perustat oletuksesi?
eihän siinä yo tarvitse olla, AMK-, siis ammattiKORKEAkoulututkinnolla voi hakea yliopistoon. Eli siis ei ammatti-INSTITUUTISTA. Amisku voi hakea ammattiKORKEAAN, käydä AMK-tutkinnon ja vasta sen jälkeen hakea yliopistoon. Vittu, että ihmiset on niin saatanan tyhmiä.
Kuulin tällaisesta opintojen etenemismahdollisuudesta ensimmäisen kerran yläasteen ysillä opolta, näyttipä muutaman virallisen kaavionkin tälläisesta jatkokoulutusmahdollisuudesta.
No kyllä minulle tulee heti mieleen muutama tyyppi, jotka
ovat päässeet suoraan kauppaoppilaitoksesta kauppakorkeaan.
Kauppaoppilaitos taas on 2. asteen oppilaitos, kuten
lukio ja ammatti-instituutitkin, eikä mikään AMK.
No tämähän on perua sille, että Suomalaisten koulutus koko ajan kehittyy/pitenee. "Korkeaa tietotaitoa" vaativat työpaikat lisääntyvät koko ajan, joten lukioon pääse niin halutessaan jo täysiä dorkiakin. Lukiosta tullee yhä yläastemaisempi paikka tulevaisuudessa, kun taas ennen lukion käyneet olivat "eliittiä", koska heitä oli niin vähän. Nykyään tohtoreitakin tulee jo pirun iso määrä.
Ylioppilaita on paljon, mutta tämä ei ole mielestäni välttämättä mikään huono asia. Kansan korkeasta sivistystasosta ei ole ainakaan haittaa.
80-luvulla ylioppilaita oli muuten yhtä paljon kuin nykyäänkin, joten ei valkolakkien määrä nyt mitenkään erityisesti ole kasvanut vuosien varrella. Ennemminkin yo-tutkinnon suorittaneiden määrä on laskussa; ammattikoulutus on lisännyt viime vuosina vetovoimaisuuttaan.