Mua väsyttää koko ajan vaikka nukkuisin kuinka pitkään tahansa. Mikään ei kiinnosta. En vaan jaksais tehä mitään ja sitten kun en tee mitään niin olen vihainen itselleni. Välillä itken jollekkin laulunsanoille (heihaloo?!?!?)
Oon lukion vikalla ja koko kesän stressasin yo kokeista, jotka nyt meni huonosti. Mua ottaa ne päähän ihan sikana, oon tiukka ittelleni ja vatvon asioita (esim mitä olisin voinut tehdä toisin yms).
Viime syksynä huomasin, että pimeys ahdisti mua ihan hirveesti. Oikeestaan koko talvi ahdisti mua. Tuntuu, etten ole ollenkaan piristynyt. Väsyn vain.
Olen ettinyt töitä jo pitkän aikaa, enkä ole niitä saanut. Joka kerta kun tulee sähköpostiini kirje, etten saanut paikkaa, haukun itseäni (vatvon niitä asioita, miksen saanut paikkaa, olen paskapää yms).
Kotona ollessani, ja kotiin kun tulen, avaan tietokoneen ja istun koneella vaikkei mulla ole mitään järkevää tekemistä. Luen vaan jotain vitun juoruja jostain paska sivuilta.
Pelkään, etten jaksa kohta enää ollenkaan nousta edes sängystä. Kouluakin stressaan ihan hirveästi.
Mikä avuksi? miten saisin itteni jaksamaan ja pirteämmäksi? miten saisin mun elämänilon takaisin?
Oon lukion vikalla ja koko kesän stressasin yo kokeista, jotka nyt meni huonosti. Mua ottaa ne päähän ihan sikana, oon tiukka ittelleni ja vatvon asioita (esim mitä olisin voinut tehdä toisin yms).
Viime syksynä huomasin, että pimeys ahdisti mua ihan hirveesti. Oikeestaan koko talvi ahdisti mua. Tuntuu, etten ole ollenkaan piristynyt. Väsyn vain.
Olen ettinyt töitä jo pitkän aikaa, enkä ole niitä saanut. Joka kerta kun tulee sähköpostiini kirje, etten saanut paikkaa, haukun itseäni (vatvon niitä asioita, miksen saanut paikkaa, olen paskapää yms).
Kotona ollessani, ja kotiin kun tulen, avaan tietokoneen ja istun koneella vaikkei mulla ole mitään järkevää tekemistä. Luen vaan jotain vitun juoruja jostain paska sivuilta.
Pelkään, etten jaksa kohta enää ollenkaan nousta edes sängystä. Kouluakin stressaan ihan hirveästi.
Mikä avuksi? miten saisin itteni jaksamaan ja pirteämmäksi? miten saisin mun elämänilon takaisin?
Vastaukset 3
Vanhimmat
..no siis niinQ jooh!!!!!111
Masennukselta kuulostaa...
Kuulostaa masennukselta.Mene juttelemaan terv.hoitajan kanssa asiasta.Niin hän osaa arvioida lääkärin tarpeen,sitä se lähtee.Niin minä tein ja sain avun.Olen itsekin ollut masentunut viime syksystä alkaen.Mutta vasta huhtukuussa alkoi tuntua,että tämä ei ole normaalia väsymystä.Silloin vasta havahduin ja hain apua.Olen ollut s-lomal toukokuun alusta saakka.Olen siis käynnyt tosi pohjalla.Läkkeet ovat vihdoin auttaneet.mulla on lääkkeeenä aamulla sepram on sellainen piristävä lääke,iltaisin otan mirtazapinia että saannukuttua kunnolla se on tärkeää tässä sairaudessa.Niiden lääkkeiden kautta sä jaksat paremmin hoitaa arki asiat ja paraneminen alkaa sitä kautta.Mua ei olisi jos en olisi saannut lääkkeitä.Mulla kokeiltiin ensin muita lääkkeitä mutta eivät auttaneet.Toi mirtazapin oli se ihme lääke joka teki mut taas pirtäksi ja jaksoin tehdä paremmin arkiasioita,käydä lenkillä,tavata ystäviä.Olen käynnyt myös terapeutilla tänä aikana noin 2viikon välein.Nyt mulla olisi tarkoitus lähteä kokeilee työtä mutta aluksi teen vain puolet työajasta.Etten taas ajaudu masennukseen.En voi väittää olevani vieläkään terve,olen siinä rajalla,että ei vieläkään saa liikaa innostua ja tehdä liikaa kotitöitä.Mutta voimien mukaan se on mentävä.Aluksi olin hirveän itkuinen,ja nukuin ihan älyttömästi.Liikuntaa en jättänyt missään vaiheessa se oli mun henkireikä,ja ystävät ovat saanneet kuunnella mun ongelmia,että heille kerro ongelmasi ja lähtekää yhdessä lenkille sun voimiesi ja halujesi mukaan.Toivon,että selviät sairautesi kanssa.