Lapseni soittaa pianoa musiikkiopistossa toista vuotta, kaikkiaan on soittanut neljä vuotta.
Kahdesti on pyrkinyt opistotasolle, jossa lukukausimaksu olisi reilusti halvempi ja soittotunti pidempi, ei ole onnistanut. Pääsykoetilanne on niin stressaava, että lapsi menee aivan lukkoon, eikä mistään tule mitään.
Viimeksi soitonope oli ihan varma, että sisälle pääsee, mutta eipäs vain.
Lukukausimaksu yleisellä osastolla on 330e, sisältäen 30 min. soittotunnin ja yhden teoriatunnin viikossa.
Lapsi ei suostunut millään menemään teoriatunnille tänä vuonna (syy: tuntee olevansa tyhmä siellä, lisäksi opettaja toistuvasti huomauttanut, ettei hänen edes tarvitsisi olla siellä, koska on yleisenosaston oppilas), emmekä siihen pakota.
Oikeasti muutkin vanhemmat ovat sitä mieltä, ettei ko. teoriaope osaa opettaa lapsia. Sama opettaja ei esim. keväällä ilmoittanut kenellekään pääsivätkö läpi teoriakurssista, aika moni oli uusintakokeissakin.
Harmittaa, kun lapsi itse pitää soittamisesta yli kaiken, harjoittelee joka päivä oma-aloitteisesti, ja on tosi taitava ja nopea oppimaan.
Soitonopetus on mielestäni laadukasta.
Nyt kuitenkin tuntuu, ettei ole mitään järkeä maksaa 330e/lukukausi puolentunnin viikottaisesta tunnista.
Olisikohan mahdollisuuksia löytyä yksityisopetusta, joka olisi kuitenkin samanlaatuista, kuin musiikkiopistossa?
Tuskin tulisi kalliimmaksi.
Kahdesti on pyrkinyt opistotasolle, jossa lukukausimaksu olisi reilusti halvempi ja soittotunti pidempi, ei ole onnistanut. Pääsykoetilanne on niin stressaava, että lapsi menee aivan lukkoon, eikä mistään tule mitään.
Viimeksi soitonope oli ihan varma, että sisälle pääsee, mutta eipäs vain.
Lukukausimaksu yleisellä osastolla on 330e, sisältäen 30 min. soittotunnin ja yhden teoriatunnin viikossa.
Lapsi ei suostunut millään menemään teoriatunnille tänä vuonna (syy: tuntee olevansa tyhmä siellä, lisäksi opettaja toistuvasti huomauttanut, ettei hänen edes tarvitsisi olla siellä, koska on yleisenosaston oppilas), emmekä siihen pakota.
Oikeasti muutkin vanhemmat ovat sitä mieltä, ettei ko. teoriaope osaa opettaa lapsia. Sama opettaja ei esim. keväällä ilmoittanut kenellekään pääsivätkö läpi teoriakurssista, aika moni oli uusintakokeissakin.
Harmittaa, kun lapsi itse pitää soittamisesta yli kaiken, harjoittelee joka päivä oma-aloitteisesti, ja on tosi taitava ja nopea oppimaan.
Soitonopetus on mielestäni laadukasta.
Nyt kuitenkin tuntuu, ettei ole mitään järkeä maksaa 330e/lukukausi puolentunnin viikottaisesta tunnista.
Olisikohan mahdollisuuksia löytyä yksityisopetusta, joka olisi kuitenkin samanlaatuista, kuin musiikkiopistossa?
Tuskin tulisi kalliimmaksi.
Vastaukset 8
Vanhimmat
opistotasolle pääsee vasta, kun perustaso on suoritettu. perustasoon kuuluu 3 tutkintoa pääaineesta ja 3 musiikinteoriasta yleinen musiikkitieto. joten ei ihmekään, ettei ole päässyt, kun vasta kaksi vuotta on opiskellut (yleensä perustason suorittamiseen menee 6-9 vuotta). mutta siis perustasollehan lapsesi onkin pyrkimässä tekstistäsi päätellen.
teoriatunnit saattavat tuntua vaikeilta ja hankalilta, ja sitä ne ovat nuoremmilla varmasti melkein kaikille. itse nyt kaikkien vuosien jälkeen olen todella tyytyväinen, että kärvistelin siellä, sillä nyt musiikki aukeaa jo ihan eri tavalla ja teoriatunnitkin ovat ihania :)
aika iso virhe jättää teoriatunnit välistä ihan sen opistotasollekin pääsemisen toivossa sitten joskus.
omien ja lähipiirini kokemuksien mukaan yksityisopetus on usein epäammattimaista huuhaata. mutta tietysti jos löytää hyvän opettajan, mutta en oikein tiedä mistä sellaisen voisi löytää.
Näin minulle on kerrottu:
Opistossa on opistopuoli ja yleinen puoli.
Opiston puolella opiskelu on halvempaa, koska valtio tukee sitä, mutta paikkoja vähemmän kuin halukkaita tulijoita. Yleisellä puolella maksaa opiskelusta "täyden" hinnan, ja sinne voi päästä, jollei pääse opiston puolelle. Tästä syystä siis pääsykoe.
Voi olla, että käytän vääriä nimityksiä, mutta sinne opiston puolelle voi päästä myös ihan suoraan, vaikkei olisi koskaan opiskellut ennen musiikkiopistossa. Tunnen tyttöjä, jotka on päässeet suoraan.
Olen ihan samassa käsityksessä, että on varmaan hirveän vaikea löytää yksityisopettajaa, jonka opetus olisi saman tasoista, kuin musiikkiopiston opetus. Ei sellaisia varmaan olekaan.
Ja ainakin sitten jäisi pois konsertit ja tutkinnot.
Siinäkin olen samaa mieltä, että ei ole hyvä juttu jättää teoriaa väliin.
Asia vain on niin, että lapseni on liiankin tunnollinen perfektionisti, joka stressaa koulunkin kanssa ihan liikaa. Ja kun teoriatunnit muodostuivat hirveäksi stressiksi, oli minusta viisainta jättää ne pois, sillä en halua harrastuksesta jäävän kaiken ilon pois. Ei varmaan soittaminen olisi kauan kiinnostanut, jos olisimme pakottaneet teoriatunneille, vaikka lapsi hysteerisenä itki, ettei halua sinne.
Elän toivossa, että ensi syksynä olisi uutta intoa aloittaa taas teoriakin.
Ja vaikkei olisi, niin loppujen lopuksi harrastuksestahan tässä on vain kyse, ei siitä että tähdättäisiin ammattiin! :)
sivustolta www.muusikoiden.net voi hyvinkin löytyä kiva piano-ope. Siellä on ilmoituksia että haetaan opettajaa että opettajat itse ilmoittelevat antavansa tunteja. Itse en pitkään viihtynyt musiikkiopiston ilmapiirissä vaan otin hatkat ja hakeuduin yksityisopettajan tunneille.
Nyt kun soitan jo viidettä soitinta niin tämän 5.soittimen tenorifoni muuten, opettaja sanoi et huomaa et oot saanut aika perusteellista opetusta kun ei tarvitse keskittyä enää mihinkään teoriaan tai muuhun. Sen kun soitetaan ja improvisoidaan minkä ehditään. Ja ennenkaikkea mulla on noilla tunneilla kivaa.
Noissa yksityisopettajissa on suurimpana ongelmana se että kuinka paljon he suostuvat opettamaan teoriaa. Itse pyysin omaa pianonsoiton opettajaani opettamaan teoriat myös. Hän opetti. Se kannatti. Vaikka se tuntuu puuduttavalta ja aivan tarkoituksettomalta niin sitä se ei ole.
Toinen seikka mikä puoltaa myös yksityistunteja vaihtoehtona on niiden vapaus. Mä sain mennä mieleni mukaan ja lopputuloksena on se että kaikki menee laidasta laitaan niin säestykset kuin klassinen että niin iki-ihana Jazz.
Aion käydä mainitsemallasi sivustolla.
Jos haluatte pätevän opettajan, niin kalliimmaksi se kertamaksu hänelle tulee kuin musaopiston kausimaksu. Lisäksi lapsesi voi olla taas ensi vuonna valmis teoriaan, joten saatte samaan hintaan nekin tunnit. Älkää ainakaan tehkö sitä virhettä, että laitatte lapsen huonommalle opettajalle säästösyistä: vaikuttaa lahjakkaalta naperolta.
tämä vastaus taitaa tulla myöhässä,mutta nyt vasta luin..oletteko ajatellut kansalaisopistoa? siellä voi harrastaa alaikäisetkin,etenkin musiikkia.Itse aloitin pianonsoiton kansalaisopistosta,sitten hain mus.opistoon ja pääsin.Oma tyttöni on harrastanut laulua 2 vuotta,nyt pyrki mus.opistoon muttei päässyt tällä kertaa.Kansalaisopistossa ei yleensä ole teoriatunteja.Niistä puheenollen,teoriatunnit mus.opistossa ovat alle 10-v vapaaehtoisia.Kannattaa käydä niillä tunneilla,auttaa soittamisessa pitemmälle mentäessä.Musiikki "aukeaa" eri tavoin kun on teoriatiedot hyvin hallussa.
Yksityistunneista ei mulla tietoa.Varmaan kannattaa sopia alussa opettajan kanssa kaikki asiat,tehdä vaikka kirjallinen sopimus?
Et ole myöhässä, tytär yhä edelleen musiikkiopistossa, onhan tämä lukukausi jo maksettu.
Meidän paikkakunnalla kansalaisopiston piano-opetus ei ole laadullisesti lähelläkään musiikkiopistoa, sopii ihan vasta-alkajalle.
Siellä tyttärenikin soitti kaksi ekaa vuotta.
että opettajan käytöksestä vois ilmoittaa soittaa/sähköpostilla opiston rehtorille.mielestäni hänen käytös ei ole asiaankuuluvaa.ikävää jos tämän takia alkaa innostus musiikkiin mennä.teoria on muutenkin usein aika vaativaa,ei siinä enää ilkeää opea tarvita lisäksi!koska maksatte noinkin paljon opetuksesta,on teillä myös oikeus vaatia asianmukaista kohtelua.