Olen 14w ja minulla on pitkäaikainen seurustelu suhde. Tyyliltäni olen gootihko..
Mutta eniten pelkään sitä että suunittelen elämäni liian pitkälle.
Kouluni, kämppäni, kuka kämppään tulee, menen kihloihin, muutan maalle, hankin eläimiä, millaisia hankin, miten kasvatan tulevat lapseni,
mitä teen työkseni ja jne jne jne jne!!
Sitten olen kehitellyt loikkia jos jokin ei
onnistu, alan olemaan kurkkuani myöten täynä jos
elämäni on suuniteltu, mutten pysty lopettamaan sitä. Suunittelen aina kaiken valmiiksi, joskus unohdan ne ja aina keksin kaikkea tekosyitä.
Pelkään tulevaisuutta siksi koska olen suunitellut sitä mielessäni.
Mutta samalla en osaa odottaa sitä,
että pääsen hoitamaan omia lapsia,
elämään elämääni, kasvattamaan lapsia..
Olenko normaali nuori?
Terapeuttini sanoi että se on täysin normaalia suunitella elämä ensiksi mutta hän sanoi ettei se aina toimi ellei anna elämän mennä omia suunitelmien mukaan.
Olen neuvoton, miten voisin estää tämän suunittelu luonteeni?
Mutta eniten pelkään sitä että suunittelen elämäni liian pitkälle.
Kouluni, kämppäni, kuka kämppään tulee, menen kihloihin, muutan maalle, hankin eläimiä, millaisia hankin, miten kasvatan tulevat lapseni,
mitä teen työkseni ja jne jne jne jne!!
Sitten olen kehitellyt loikkia jos jokin ei
onnistu, alan olemaan kurkkuani myöten täynä jos
elämäni on suuniteltu, mutten pysty lopettamaan sitä. Suunittelen aina kaiken valmiiksi, joskus unohdan ne ja aina keksin kaikkea tekosyitä.
Pelkään tulevaisuutta siksi koska olen suunitellut sitä mielessäni.
Mutta samalla en osaa odottaa sitä,
että pääsen hoitamaan omia lapsia,
elämään elämääni, kasvattamaan lapsia..
Olenko normaali nuori?
Terapeuttini sanoi että se on täysin normaalia suunitella elämä ensiksi mutta hän sanoi ettei se aina toimi ellei anna elämän mennä omia suunitelmien mukaan.
Olen neuvoton, miten voisin estää tämän suunittelu luonteeni?
Vastaukset 5
Vanhimmat
terapeuttisi sanoi.... ?
noo ehkä menee vähän överiksi toi sun juttu..
Itse ainakin olen suunnitellut elämääni jo monia vuosia. Aina kun pitäisi tehdä jokin iso päätös esim. koulun suhteen, tähtään siihen mikä olisi suunnitelmieni täyttymiseksi kaikista parasta. Ainahan sanotaan, että elämää ei saa suunnitella liikaa, mutta on se ihan hyvä miettiä vähän mitä sitä elämältänsä haluaa ja pohtia miten pääsisi unelmiinsa kiinni.
tiedän jo mihin ammattiin tahdon,tiedän minkälaisen talon tahdon, minkälaiset häät haluan,haluan maalle muuttaa, eläimetkin olen valinnut,haluaisin muuttaa ainakin vuodeksi floridaan :D et ole ainut.tahdon erikoistua mellakkapoliisiksi ja ehken joskus pienten vauvojen teho-osasto lääkäriksi ehken joskus :))
ei suunittelu ole ainakaan vielä häirinnyt, en uskokkaan että häiritsee.
Joku suunnittelee elämäänsä hieman liikaa, joku toinen taas aivan liian vähän. Jokainen on oma yksilönsä. Jos sinun perusluonteessasi on se, että olet huolehtiva ja suunnittelevainen, ei sitä pidä surra. Pettymykset pitävät huolen siitä, että jalkasi pysyvät unelmissasi maassa. Ei ihmisen itse täydy sitä huolehtia.. Hyvin moni olettaa joskus jostain asiasta liikoja. Se kuuluu normaaliin elämään. :)
eihä siinä mitn pahaa ole jos elämäänsä suunnittelee,,eli tavallaan sulla on tavoitteet.
ja ne on hyvä juttu.
mutta usein suunnitelmat menee puihin ;)
ja saahan sitä haaveilla !