Hirvet tieliikenteessä

No joo, onhan noita turhan paljon, ja poliisi voi kyllä päättää selvästi vaarallisten eläinten lopettamisesta, jos esim. jollain vilkkaasti liikennöidyllä paikalla elelee poikkeuksellisen paljon hirviä, esim. kuten nyt on tilanne Tampereen Kaupissa, josta hirviä sattuneiden onnettomuuksien johdosta harvennettaneen turvallisuussyistä.

Mutta kelpo tapa suojautua hirvikolarilta on myös ajaa hitaammin, varsinkin liikennemerkein osoitetuilla hirvivaara-alueilla, joille ei noita merkkejä koskaan ihan huvin vuoksi olla pystytetty. Vauhdin pudottaminen helpottaa eläinten havaitsemista, ja antaa tämän lisäksi vielä enemmän aikaa reagoimiseen, kun on sellaisen havainnut. Myös mahdollisen törmäyksen sattuessa vahingot ovat selvästi sitä vähäisempiä, mitä vähemmän on ollut vauhtia.

Aina ei ole suinkaan pakko, eikä usein edes järkevää käyttää sitä suurinta kyseiselle tielle sallittua ajonopeutta, vaikka monet kuvittelevatkin sen jonkinlaiseksi miniminopeudeksi.

Niin kumpikohan se tulee kumman tielle? Tie ja tienkäyttäjät hirvien elinalueelle vai hirvi ihmisen tielle? Täytyyhän luontoa ja luonnon eläväisiä kunnioittaa sen verran että niiden asuminen luonnollisilla elinaluellaan hyväksytään vaikka ihmisen kiire ja ahneus edellyttävätkin tiheän tieverkoston rakentamista mm hirvien elinalueelle. Rajansa kaikella ja hirvien metsästäminen on nykyisessä määrin hyvä asia, mutta hirven tappamiselle sukupuuttoon ei ole mitään perusteita ja se ei olisi lainkaan viisasta. Mitäs sitten tapetaan kun hirviä ei ole, mutta ihmisiä kuolee onnettomuuksissa joissa osallisena ei ole muita eläimiä kuin ihmisiä?

Tosiaan järkevä tilannenopeus ja tarkkaavaisuus on yksi parhaimmista aseista hirvikolareiden estämisessä.

Suomessa on 150 000 hirveä ja 5 200 000 ihmistä. Jos jotain on liikaa, ei ole epäilystäkään, kumpia. Syyllisellä on lisäksi yleensä liikaa nopeutta.

nyt niitä tarhataan siinä kuin poroja.




http://www.tiehallinto.fi/tied/hirvet.htm

"Viime vuonna tapahtui 2815 hirvikolaria eli 38 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Hirvikolareiden määrä on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 1993, jolloin niitä oli 1158. Vuotuiseen kolarimäärään vaikuttavat hirvien määrän ja käyttäytymisen lisäksi liikenne, tieympäristö sekä sääolosuhteet."


http://www.it-lehti.fi/7-8_2002s41MP.html

"Vuonna 2000 hirvi- ja peurakolareita sattui 241 ja näissä kuoli 12 ihmistä ja loukkaantui n. 4 600 henkilöä. Eli varsin suuresta asiasta on kysymys."

"Kolme nuorta kuoli rajussa hirvikolarissa


Kolme nuorta kuoli harvinaisen rajussa hirvikolarissa maanantaina aamuyöllä Tampereen Kaitavedentiellä.

Poliisin mukaan auton katto leikkautui törmäyksessä auki kuin sardiinipurkki. 18-vuotias kuljettaja kuoli ilmeisesti heti. Auto jatkoi kulkuaan 350 metriä. Lopuksi se syöksyi syvään monttuun ja syttyi palamaan.

Onnettomuudessa kuoli 18-vuotias auton omistaja sekä vieressä matkustanut 19-vuotias nuorukainen. Takapenkillä matkustanut 19-vuotias nainen menehtyi aamuyöllä sairaalassa.

- Turvavyöt olivat kiinni, mutta se ei auttanut tässä tilanteessa, kun hirvi tuli ohjaamoon sisään, sanoo rikoskomisario Juhani Koivuniemi.

Törmäyksen jälkeen auto jatkoi käytännössä ilman kuljettajaa noin 200 metriä tiellä ja sen jälkeen vielä noin 100 metriä tien ravissa. Lopuksi auto hyppäsi sivutien yli, syöksyi syvään monttuun ja syttyi palamaan.

Turman jäljistä ja seurauksista päätellen autolla oli rajusti nopeutta.

- Mahdollisesti ylinopeutta on ollut. Minkäänlaisia jarrutusjälkiä ei ollut ennen törmäystä eikä sen jälkeen. Auto kulkeutui pitkän matkan. Kyllä siinä vauhtia on ollut, Koivuniemi kertoo.

Vastaan ajanut autoilija havaitsi onnettomuuden ja hälytti pelastajat paikalle.

- Juuri törmäyksen jälkeen tuli auto vastaan. Kuljettaja havaitsi, kun avomalliauto tuli mutkitellen vastaan. Onneksi se ei törmännyt vastaantulevaan, vaan suistui tien oikeaan reunaan."


09:37 5.7.2005 http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa.htm


"Hirvilupia oli _yksi_ vuonna 47 ja enimmillään v. 77 oli _211_ aikuisen hirven ja _114_ vasan kaatolupaa. Hirvenkaatolupien lisääntymisen myötä tuli lisää kyläkohtaisia hirvenmetsästysryhmiä, joita on nykyään yksitoista. Toisaalta hirvilupien lisääntyminen aiheutti sen, että Luumäelle perustettiin lisää metsästysseuroja. Hyvä yhteistoiminta on kuitenkin säilynyt ja kunnan alueelle on muodostunut yhtenäinen eri metsästysseurojen hirvenmetsästyksen yhteislupa-alue. Hirvikanta on vakiintunut vajaaseen 3 yksilöön tuhannelle hehtaarille, minkä vuosituotto korjataan metsästämällä talteen."

http://www.beijer.fi/personal/petri/lms/historia.htm