Kuinka yleistä on nykyään Suomessa lapsen tai äidin kuoleminen synnytyksessä? Mitkä ovat yleisimmät syyt kuolemiseen lapsen ja äidin osalta ja miten niitä voisi ehkäistä tai ennakoida? Onko sydänkohtaukseen kuoleminen todennäköistä, mikäli kärsii paniikkihäiriöstä? Kuoleeko lapsikin, jos äiti saa sydänkohtauksen ennenkuin lapsi on ulkona?
Voiko lapsen pää venyä tai tulla jotenkin epämuodostuneeksi, mikäli synnytyksessä joudutaan käyttämään imukuppia tai pihtejä?
Onko halvaantuminen tai pyörätuoliin joutuminen synnytyksen seurauksena yleistä ja mistä se yleensä johtuu?
Voiko kapea lantio olla syynä sektioon? Onko lantio yleensä ahdas jos se on kapea ja voiko asiaa jotenkin arvioida ulkoisesti omasta vartalostaan? Siis että onko latio tarpeeksi leveä normaaliin synnytykseen...
Ovatko pienikokoisten ja kapealantioisten naisten synnytykset yleensä vaikeampia ja kivuliaampia kuin isojen ja leveälantioisten naisten? Onko yleensä pienikokoisella naisella tai hänen lapsellaan huonommat mahdollisuudet selvitä synnytyksestä hengissä/terveenä kuin normaalikokoisella?
Voiko lapsen pää venyä tai tulla jotenkin epämuodostuneeksi, mikäli synnytyksessä joudutaan käyttämään imukuppia tai pihtejä?
Onko halvaantuminen tai pyörätuoliin joutuminen synnytyksen seurauksena yleistä ja mistä se yleensä johtuu?
Voiko kapea lantio olla syynä sektioon? Onko lantio yleensä ahdas jos se on kapea ja voiko asiaa jotenkin arvioida ulkoisesti omasta vartalostaan? Siis että onko latio tarpeeksi leveä normaaliin synnytykseen...
Ovatko pienikokoisten ja kapealantioisten naisten synnytykset yleensä vaikeampia ja kivuliaampia kuin isojen ja leveälantioisten naisten? Onko yleensä pienikokoisella naisella tai hänen lapsellaan huonommat mahdollisuudet selvitä synnytyksestä hengissä/terveenä kuin normaalikokoisella?
Vastaukset 12
Vanhimmat
saunan taakse...
ei paniikki häiriö tapa synnytyksessä.
synnytys saattaa jopa parantaa paniikkihäiriön, suosittelen.
..sinne saunan taakse viedään, niin se kyllä olisit suuremmalla syyllä sinä. Oli taas niin inhottava kommentti toiselle, että..!
asioita. Ensinnäkin hyvin harvinaisia, ja toiseksi tietosi ovat pitkälti vääriä. Jos todella odotat lasta, ota yhteys neuvolaan ja pyydä päästä psykologin juttusille tai pelkopolille synnytyssairaalaasi. Tuollaisten asioiden vatvominen ja pyörittely ei auta sinua yhtään mitenkään.
En odota lasta, mutta joskus kyllä lapsen haluaisin pelostani huolimatta, ja juuri sen vuoksi haluan tietoa asiasta. Kai se on parempi ottaa asioista selvää AJOISSA eikä sitten paniikissa viime tingassa, kun synnytykseen on aikaa enää muutama viikko? En ole mielestäni vatvonut tai pyöritellyt mitään asiaa, ainoastaan esittänyt muutamia kysymyksiä. Kokemukseni mukaan juuri nimen omaan tieto auttaa suhteettomiin pelkoihin, sillä sitten asioita ei tarvitse arvailla ja pyöritellä yksin omassa päässä, jolloin ne pahimmat epärealistiset kauhuskenariot pääsevät valtaamaan koko mielen.
En minä mitenkään nauti siitä, että tällaiset asiat pyörivät päässä, mutta ei se ole niin yksinkertaista niitä siirtää syrjään. Mielelläni sen tekisin, jos pystyisin :D ja mielellään olisin parantunut paniikkihäiriöstäkin jo vuosia sitten, jos se olisi noin yksinkertaista.
hei sinulle!
pohdit asioita joita tapahtuu äärimmäisen harvoin tai ei ollenkaan. pelkosi taitaa olla todellista joten vastaan sen verran mitä tiedän. en tiedä lisääkö se pelkojasi vai oletko sellainen että pelko vähenee kun tiedät jotain faktoja.
suomessa kuolee keskimäärin yksi äiti kerran kahdessa vuodessa synnytykseen. kätilöopistolla yksi äiti kuoli lähivuosina sektion jälkeisiin komplikaatioihin. yleensä kysymys on näissä tapauksissa hallitsemattomasta verenvuodosta tai siitä että nukutusaine aiheuttaa vakavan allergisen reaktion. tämä on todella todella harvinaista!! turvallisempaa maata synnyttää kuin suomi ei ole. täällä sekä lapsi- että äitikuolleisuus on maailman pienimpiä.
sydänkohtaukseen et voi kuolla sen takia että kärsit paniikkihäiriöstä. jos synnytyksessä tulee tilanne että äiti jostain syystä ei voi jatkaa itse synnytystä on mahdollista tehdä hätäsektio tai kiireellinen sektio joten lapsi ei vahingoitu.
lapsen pää on muovautuvaa sorttia ja omatkin lapseni ovat syntyneet päät hieman pitkulaisina mutta vaikka pää hieman muovautuisi synnytyksessä se palautuu päivässä tai kahdessa täysin normaaliksi eikä siitä ole lapselle haittaa.
käsittääkseni halvaantuminen ja pyörätuoliin joutuminen eivät ole lainkaan todennäköisiä synnytyksen seurauksena. en tiedä ainuttakaan tapausta.
olen itse 164 ja noin 52 kiloa ja kapealanteinen. lantion ympärysmitta ei kerro mitään siitä onko naisella hyvä lantio synnytyksen kannalta. sisämitat ovat ne jotka ratkaisevat ja lääkäri kyllä huomaa sisätutkimuksia tehdessään jos nuo mitat eivät ole riittävät.
minulle on sanottu että olen ihanteellinen synnyttäjä ja molemmat synnytykseni ovat sujuneet ongelmitta eikä minulle tullut vaurioita tms. ja olen siis pienikokoinen.
en tiedä auttoiko tämä sinua, toivon niin siksi vastasin. älä välitä asiattomista vastauksista. kaikki eivät vaan voi ymmärtää että jos jotain asiaa pelkää voi se pyöriä mielessä pakonomaisella tavalla ja siinä tilanteessa on huolissaan asioista joita esim. normaalisti synnytykseen suhtautuva ei osaa ymmärtää.
parhaimmat vastaukset saat tietysti lääkäriltä mutta toivon että olosi helpottui jonkin verran, hyvää jatkoa!
Kiitos vastauksistasi. Enpä minä huvikseni kyselisi ellen todella pelkäisi niitä asioita...
Tuosta halvaantumisesta olen kuullut lähinnä sellaisia juttuja, että epiduraalipuudutus jotenkin lisäisi halvaantumisen riskiä.
Pystyykö oman lantion kelvollisuutta synnytykseen siis mitenkään arvioimaan itse tai ylipäätään ennen kuin on raskaana? Tutkitaanko lantion rakenne röntgenillä tms.? En haluaisi joutua sektioon, koska siinä on kaikenlaisia riskejä.
epiduraalipuudutus on erittäin hyvä ja toimiva. joskus harvoin voi käydä niin ettäsen laitto ei osu ihan kohdalleen ja tästä voi seurata se että puudutus ei joko toimi tai sitten puutuu liikaa. sehän laitetaan ns.epiduraalitilaan joka sijaitsee selkärangan aika alaosassa.
olen itse saanut epiduraalin molemmissa synnytyksissä ja se on ollut kohdallani erinomainen. mahdolliset haitat joista olen kuullut ovat olleet sellaisia että ei ole tullut ponnistamisen tarvetta ponnistusvaiheen alkaessa. itsellänikään tuota ponnistustarvetta ei ollut (kai epiduraalista johtuvaa) mutta se ei silti hidastanut tai vaikeuttanut mitenkään sillä tunsin kyllä mitä piti tehdä ja kätilöt ovat apuna. en ole kuullut että epiduraali olisi halvaannuttanut ketään. väärin laitettuna se voi kuulemani mukaan aiheuttaa tunnottomuutta vääriin kohtiin mutta on harvinaista ettei anestesialääkäri osaisi sitä laittaa oikein.
lantion kelvollisuutta ei voi varmaankaan itse mitenkään arvioida. kysehän on niiden luoiden sijainnista ja etäisyyksistä toisiinsa jotka ovat siis osa lantio, lonkka ym. luitasi. en muista luiden nimiä mutta netissä on kyllä kuvia aiheesta. tavallaan jää sellainen "soikea rengas" jonka läpi lapsen on mahduttava. käsittääkseni todella lyhyillä naisilla siis esim. 150 cm voi olla liian ahdas lantio mutta tiedän kolmen lapsen äidin joka on lähes näin lyhyt ja silti synnyttänyt kaikki alakautta ongelmitta.
voisit käydä gynekologilla, he osaavat sanoa sisätutkimuksen perusteella jos lantiosi vaikuttaa liian ahtaalta. yleensä sektion syy ei kuitenkaan ole liian ahdas lantio vaan esim. lapsen vaikea perätila tms.
itse olen leikkauspelkoinen. toisessa raskaudessa minulla oli vaikea eteisistukka mikä tarkoittaa että istukka oli kokonaan kohdunsuun päällä . tällöin ei alakautta voi synnyttää. olin tosi peloissani ja sektio oli jo suunniteltu raskausviikolle 35. kerron tämän siksi että tuotahan ei voi ennalta estää eikä oikein varautuakaan ja pelkoni oli todellista. istukkani siirtyi kuitenkin kuin ihmeen kaupalla 40 cm matkan takaseinään ylös ja en joutunut sektioon vaan sain synnyttää alakautta. eli asioilla on tapana järjestyä, kannattaa olla luottavaisin mielin ja tehdä se mitä voi ja se mille ei voi mitään pitää vain hyväksyä :)
on tehty sektio ja olen synnyttänyt normaalisti. Sektio tehtiin vauvan väärän tarjonnan vuoksi. Esikoistyttäreni oli ns. perätarjonnassa, sektio tehtiin spinaalipuudutuksessa. Eli olin hereillä kokoajan ja isä sai olla mukana. Sektiota ei tehdä muussa tapauksessa, jos lapsen tai äidin henki on kyseessä! Minulla lantio on mitattu ja se tosiaan tutkitaan rgt:nissä tai lääkäri sisätutkimuksen yhteydessä tutki asian "käsi tuntumalla". Lantion kokoa on vaikea itse päätellä ja vaikea siihen on vaikuttaakkaan. Jos sinua arveluttaa jokin asia synnytyksestä ennen raskaaksi tuloa niin ota yhteyttä äitiysneuvolaan. Kyllä kaikki aikanaan selviää. Tsemppiä sinulle. toivottavasti tästä oli jotain hyötyä.
niin, käsittääkseni tuo lääkärin käsin tekemä lantiotutkimus on epätarkempi kuin röntgen. esim. perätilavauvaa alateitse synnyttävä (siis sitä aikova) käy röntgenissä, yleensä ainakin.
Jos sinulle päädytään tekemään sektio, se tarkoittaa sitä, että sektiosynnytys on sinulla VÄHEMMÄN riskialtista kuin alatiesynnytys.
Sitä, joudutko sektioon vai et, et voi etukäteen tietää. Vaikka sektiota ei sovittaisikaan etukäteen, se voidaan joutua joissakin tilanteissa tekemään, mikäli alatiesynnytys uhkaa lapsen tai äidin hyvinvointia.
Kehitysmaissa synnytyskuolleisuus on tietääkseni aika korkea, mistä se siellä yleensä johtuu? Liittyyko se jotenkin huonoon hygieniaan, jonka seurauksena kuollaan synnytyksen jälkeen? Mistä yleisimmin johtuu kuolema synnytyksen aikana (siis ei jälkeen)?
Voiko äiti jotenkin aiheuttaa lapsen kuoleman tai vahingoittaa lasta/itseään mikäli synnyttää jotenkin "väärin", ei jaksa ponnistaa tai menee paniikkiin? Vai tehdäänkö näissä tilanteissa aina sektio?
Kehitysmaissa itse synnytyksessä olettaisin kuoltavan verenvuotoon kohdusta, vuotavista suonista, ympärileikkausarpien repeämisestä johtuvista vuodoista (eli siellä ei ole mahdollisuutta ommella vuotokohtia, poistaa vuotavaa kohtua, antaa suonensisäisesti korvaavaa nestettä).
Syynä voi olla kehitysmaissa myös se, että siellä ei ole keinoja auttaa pitkittyneissä synnytyksissä, vaan pienet, nuoret tytöt (vanhojen miesten "vaimot" voivat olla jopa nippa nappa 12 vuotiaita) synnyttävät neljättä vuorokautta jolloin voimat loppuvat sekä äidiltä että vauvalta, tai keinoja auttaa jos vauva ei mahdukaan omin ja äidin avuin ulos (siellä ei ole imukuppeja, pihtejä tai edes kätilöitä tai lääkäreitä). Lisäksi monilla voi olla sairaus (AIDS, hepatiitti, malaria yms.) joka hoitamattomana yhdistettynä synnytykseen on yksinkertaisesti liikaa äidin elimistölle.
Suomessa ja länsimaissa kaikki edellämainitut ovat hoidettavissa.
"Voiko äiti jotenkin aiheuttaa lapsen kuoleman tai vahingoittaa lasta/itseään mikäli synnyttää jotenkin "väärin", ei jaksa ponnistaa tai menee paniikkiin? Vai tehdäänkö näissä tilanteissa aina sektio? " Ei voi suomessa synnyttää väärin tai vahingoittaa lastaan, siihen ei anneta mahdollistuutta edes vahingossa, lapsen etu menee käytännössä äidin edelle. Keinoina ovat imukupit, sektiot, lääkitys.