Asuntouutisten harrastelijana olen tuumiskellut tämän mahdollisen tulevan romauksen merkitystä.
Jos kyse olisi pelkästään siitä että hinnat laskevat mutta korot nousevat, niin eikö tämä ole lainan maksajalle lähes nollasummapeliä?
Vai johtuuko tällä palstalla jatkuva nahistelu siitä että romauksen tullessa saattavat työt loppua? Noinhan tuo tietysti on, mutta eikö pahimmassakin tapauksessa niskaan jää vain osa lainasta?´
Kuinka todennäköistä voi olla että asuntojen hinnat niin paljon putoaisivat että työikäinen ihminen kuolisi esim. kohtuuhintaisen yksiön aiheuttaman velkataakan alle?
Jos kyse olisi pelkästään siitä että hinnat laskevat mutta korot nousevat, niin eikö tämä ole lainan maksajalle lähes nollasummapeliä?
Vai johtuuko tällä palstalla jatkuva nahistelu siitä että romauksen tullessa saattavat työt loppua? Noinhan tuo tietysti on, mutta eikö pahimmassakin tapauksessa niskaan jää vain osa lainasta?´
Kuinka todennäköistä voi olla että asuntojen hinnat niin paljon putoaisivat että työikäinen ihminen kuolisi esim. kohtuuhintaisen yksiön aiheuttaman velkataakan alle?
Vastaukset 8
Vanhimmat
"Jos kyse olisi pelkästään siitä että hinnat laskevat mutta korot nousevat, niin eikö tämä ole lainan maksajalle lähes nollasummapeliä?"
Itse myin keväällä 2006. Korkojen nousu pudottaa asuntojen hinnat, ja ostan rommauksen jälkeen uuden käteisellä. Näin tienaan kymmeniä tuhansia euroja riihikuivaa käteistä. Ei mitään nollasummapeliä siis.
paljonko tuosta nettoaa, jos hankinta on tapahtunut 5 v sitten?
Itse ostin 1994. Jos olet ostanut tyypillisen stadin kantakaupungin kaksion 5 vuotta sitten, teet helposti 50 000 - 80 000 euron tilin.
Onhan sillä suoraa merkitystä niille, jotka joutuvat syystä tai toisesta myymään asuntonsa hintojen laskettua.
Jos asunto maksoi 200000, velasta on maksettu vaikkapa 18000 ja hinnat ovat pudonneet 20% 160000 euroon, niin velallinen on ongelmissa. Ensinnäkin kattamatonta lainaa jää jäljelle 22000 euroa. Tällöin uuden asuntolainan saaminen uuden asunnon ostamista varten ei onnistu, ellei lainalle löydy myös takaajia tai muita vakuuksia. Uusi asunto kun ei kata sekä sitä varten otettua lainaa että vanhasta asunnosta jäänyttä velkaa.
Jos uutta asuntoa ei onnistu hankkimaan, pääsee maksamaan sekä vuokraa että lainanlyhennyksiä samaan aikaan. Voit arvata, paljonko noiden kahden jälkeen jää rahaa käteen.
Näin siis mikäli asunto oli 100% lainalla ostettu. Jos omaa pääomaa oli 15%, tuossa tilanteessa menettää vain suurimman osan säästämästään pääomasta. Tosin tällöinkin uuden lainan saaminen voi olla hankalaa, tai uusi laina olisi selvästi vanhaa kalliimpi ilman omaa pääomaa. Toisaalta vuokralla voi silloin asua ilman lainanhoitorasitetta, ja samalla voi säästää pääomaa kasaan uutta yritystä varten.
Hintojen laskulla on merkitystä niillekin, jotka eivät joudu asuntoaan myymään pakosta, vaan uuden oston vuoksi. Siirtyminen isompaan asuntoon tulee nimittäin halvemmaksi hintojen laskiessa. Toisaalta omaa varallisuutta on samalla tullut hukattua siinä mielessä, että maksoi asunnostaan liikaa, toisin sanoen: "Minulla voisi olla nyt enemmänkin omaisuutta." Käytännön merkitystä tuolla ei kuitenkaan ole normaalin asuntovelallisen ajatusmaailmassa. tämänkin palstan viesteistä päätellen.
Jepulis, nytpä tuon tajuan. En ollut oikeastaan ajatellut asiaa omistusasunnosta toiseen omistusasuntoon siirtyvän kannalta; ensiasunto on nääs minulle ajankohtainen.
Jos nyt ensiasunnon ostaja miettii hintojen laskua, mutta ei toisaalta uskalla jättää ostamattakaan pelätessään hintojen karkaavan ulottumattomiin... Kannattaa silloin laskea, miten suuresta lainasta selviytyisi turvallisesti pienten vaikeuksienkin sattuessa omalle kohdalle ja ostaa sen verran neliöitä kun sillä rahalla saa.
Jos hinnat nousevat, myöhemmin voi ostaa hieman lisää neliöitä kalliimmalla kappalehinnalla, mutta koska samalla omankin asunnon hinta on noussut, isomman asunnon neliöhinta ei ole karannut nyt aivan niin kauaksi kuin aivan puhtaalta pöydältä lähdettäessä. Hyödyt siis hintojen noususta osittain, vaikka et saakaan koko hyötyä.
Jos taas hinnat laskevat, voit ostaa jatkossa hieman lisäneliöitä halvemmalla, jolloin toisen asuntosi keskineliöhinta asettuu alemmaksi kuin ensimmäisen asuntosi. Olet ehkä jo miettinyt vuosia sitten, paljonko käytät lisäneliöihin rahaa, mutta koska hinta laski, saatkin noita neliöitä halutessasi enemmän (hintojen nousun tapauksessa odotettua vähemmän). Kärsit siis neliöhinnoissa vain osan tappiosta, mutta saatat samalla hypätä yhden asunnonvaihdon ohi.
Tätä toimintatapaa, ajallista hajauttamista, suositellaan sijoittamisessa, mutta mikään ei estä sen soveltamista asumiseenkin. Ideana tässä on pitää asumiseen käytetty summa koko ajan turvallisessa suhteessa tuloihin.
Lopulta tärkeintä on miettiä, kannattaako ensimmäisenkään asunnon ostaminen tällä hetkellä, kun mietitään haluttua tasoa ja vastaavan vuokra-asunnon hintaa. Jos mieleistä ei nyt löydy järkevällä hinnalla, ostopäätöstä voi aina lykätä. Järkevä hinta on aina suhteessa omaan maksukykyyn, rakennuskustannuksiin ja vuokriin, eikä tämä tosiasia ole muuttunut miksikään.
Jos ostaminen tuntuu hyvältä ajatukselta, mutta tulevaisuus arveluttaa, riskiä voi hajauttaa ajallisesti edellä kuvatulla tavalla.
Jep: pienituloiset vanhempani asuvat isossa omakotitalossa pääkaupunkiseudulla koska menettelivät juuri noin: maksoivat aina vain sen verran lainaa mihin oli varaa ja siirtyivät pikkuhiljaa pienemmästä isompaan.
Luulenpa että ensiasuntoasia lienee järkevintä ratkaista omien tulojen varmuuden mukaan, ei niinkään asuntomarkkinoiden venkoilua arvuuttelemalla. Olen töissä sen verran suhdanteiden mukaan kelluskelevalla alalla, että ihan vaan loppuelämän ja mielenrauhan kannalta ajatellen, minulla ei ole mitenkään varaa vuokra-asuntoon - köyhä kun olen.
Kokeilin yhden kuukauden ajan miltä tuntuu keskipalkkaisen ihmisen elämä, ja ei tuo ollut niin íhmeellistä ettäkö sen tähden pitäisi vuokranantajia lihottaa.
Asuntomarkkinoita ei kannata yrittää ennakoida kovinkaan pitkälle. Voit katsoa tänään, paljonko pystyt heittämään asuntoon omaa pääomaa kiinni ja paljonko tarvitset lainaa. Sitten vain vertaamaan, saatko mistään vuokrattua juuri nyt halvemmalla kuin ostamalla omaksi.
Pitkällä aikavälillä hintataso ei mielestäni ole nyt kestävä, mutta jos tulotasosi kestää lainanhoidon tulevina vuosina, ei sinun tarvitse siitä kiinnostua. Ostat vain nyt aluksi vähän neliöitä, niin et myöskään menetä paljoa, jos tämä riski toteutuu.
Kannattaa kuitenkin huomata, että monesti - nykyisellä hintatasolla - omistusasunnon ja vuokra-asunnon välinen kuukausikustannusten ero jää ensimmäisten vuosien aikana niin pieneksi että vuokralla asuminen on järkevää riskinhallintamielessä. Iso laina on nimittäin aina riski, ja jos joudut työttömäksi ja lainasi irtisanotaan, saatat päätyä huonompaan tilanteeseen kuin mistä lähdit. Silti hyviä tarjouksia löytyy aina, kun vain malttaa etsiä.