Heteroiden keskuudessa on usein prototyyppi miehestä, joka on useimpien naisten mielestä se kaikkein ihanin. Tällainen mies on yleensä komea, seksikäs, sanavalmis, itsevarma, keskustelutaitoinen hurmuri, toisin sanoen alfauros (kuten mielestäni sarjan Pako miesnäyttelijä --> Scoufield). Monesti semmoisia miehiä kutsutaan myös häntäheikeiksi, playereiksi tai rentuiksi. Naisethan yleisesti rakastuvat renttuihin. Juuri sellainen mies, joka vie jalta alta naiselta kuin naiselta.
Väittäisinkin nyt, että myös meidän naisten keskuudessa on sellainen prototyyppi, johon useimmat naiset ihastuvat. Tämä on kaikki siis mutu-tuntumaa ja korjata saa, jos olen väärässä, mutta seuraavaan tulokseen olen itse tullut. Bi/l-tyttöjen Ihannenainen on seksikäs, karsimaattinen, kauniskasvoinen (mutta hieman maskuliininen ja androgyyninen), sopivan lihaksikas, itsevarma, ehkä hieman itsetietoinenkin (ei kuitenkaan liian) nainen, jonka luonteesta löytyy vahvuutta, älykkyyttä ja temperamenttia. Olisko hän sitten alfanaaras (kuten mielestäni esim. Eva Wahlström).
Monesti ajatellaan, että sitä pyritään löytämään vastinparia itselle (tyyliin naiselliset haluaa maskuliinisen ja vahva/kovaluonteiset pehmeäluonteisemman), mutta itse en usko tuohon ollenkaan. Minä ainakin tunnustan ihastuvani juuri edellä manitsemat ominaisuudet omaaviin tyttöihin (joita on valitettavan vähän), vaikka itsessänikin on jotain samoja piirteitä. En tässä toki väitä olevani mikään alfanaaras (niin itserakas en ole), mutta olen kyllä vahvaluonteinen, tempreamenttinen jne jne... Alfanaaras vie kyllä kyllä meikäläisen jalat alta...
Ja toki ymmärrän yleistämisen vaarat enkä tässä väitä, että tuo mieltymys koskisi kaikkia. Kyse on nimenomaan YLEISTÄMISESTÄ. Mitä mieltä te muut olette?
Väittäisinkin nyt, että myös meidän naisten keskuudessa on sellainen prototyyppi, johon useimmat naiset ihastuvat. Tämä on kaikki siis mutu-tuntumaa ja korjata saa, jos olen väärässä, mutta seuraavaan tulokseen olen itse tullut. Bi/l-tyttöjen Ihannenainen on seksikäs, karsimaattinen, kauniskasvoinen (mutta hieman maskuliininen ja androgyyninen), sopivan lihaksikas, itsevarma, ehkä hieman itsetietoinenkin (ei kuitenkaan liian) nainen, jonka luonteesta löytyy vahvuutta, älykkyyttä ja temperamenttia. Olisko hän sitten alfanaaras (kuten mielestäni esim. Eva Wahlström).
Monesti ajatellaan, että sitä pyritään löytämään vastinparia itselle (tyyliin naiselliset haluaa maskuliinisen ja vahva/kovaluonteiset pehmeäluonteisemman), mutta itse en usko tuohon ollenkaan. Minä ainakin tunnustan ihastuvani juuri edellä manitsemat ominaisuudet omaaviin tyttöihin (joita on valitettavan vähän), vaikka itsessänikin on jotain samoja piirteitä. En tässä toki väitä olevani mikään alfanaaras (niin itserakas en ole), mutta olen kyllä vahvaluonteinen, tempreamenttinen jne jne... Alfanaaras vie kyllä kyllä meikäläisen jalat alta...
Ja toki ymmärrän yleistämisen vaarat enkä tässä väitä, että tuo mieltymys koskisi kaikkia. Kyse on nimenomaan YLEISTÄMISESTÄ. Mitä mieltä te muut olette?
Vastaukset 56
Vanhimmat
nimenomaan yleistämisestä. Joten en ole samaa mieltä.
Mutta minä nyt tunnenkin olevani aina lesbojen joukossa eri mieltä lähes kaikesta. Eva Wahlström-tyyppiset naiset ei innosta yhtään ja muutenkin kumppanissa etsin nimenomaan samankaltaisuutta, en vastinparia.
ja keneltä. Jalat alta se on suuri kysymys.
kaikki riipuu täysin siitäm mitä itse ajattelet tai miten reaktoit mitä muut, ajttelee, kaikki lähtee jokaisesta, meistä itsestään !!
ainaki kuulun siihen ryhmää joka ihastuu juuri kuvailemaasi nais-tyyppiin :D Nam!
Ilmankos on aina ollut seuraa vaikka ikää onkin jo mukavasti.
Aikaisempien juttujesi perusteella kysyisin, että, seuraa vai laatuseuraa? Ei se määrä vaan se laatu, sanoisin, mutta kukin tyylillään ;-)
En ymmärrä, miksi joidenkin pitää nälväistä oikealle ja vasemmalle? Eikö ihan vain keskustelu jostain aiheesta riittäisi? Vinoilu Catsylle näyttäisi olevan parille kolmelle jopa harrastus, alkaa tympiä.
Mikä on oma laatuseurasi, viittiks kuvata? Jos ei ole, mieti, mitä näppäilet. Kuulostaa kateudelta.
Erityisesti inhottaa tuo perityypillinen hyveellinen "mutta kukin tyylillään" mottausten jälkeen, yäk.
Kyllä täällä on aika lailla saatu lukea Catsyn 'seuralaisista'; masennuspotilasta yms. mielenterveysongelmaista, joita Catsy kuuntelee ja jotka syövät jääkaapin tyhjäksi, mutta joilta ei Catsy itse käsittääkseni juuri mitään saa vastineeksi. En itse viitsisi rehennellä moisella seuralla. Kateudesta ei suinkaan ole kyse; ihan päinvastoin ;-)
Ja muuten, mietin erittäin tarkkaan mitä näppäilen. Kiitos vaan huolenpidosta!
_ tämä siis sinun käsityksesi KESKUSTELUSTA? Toisten haukkuminen, sellaisten, jotka ovat erilaisia kuin sinä? Tunnen palstan pitkältä ajalta, Catsyn lennokkaat kirjoitukset myös. Samaa en valitettavasti voi sanoa .. hmmm .. muutamasta muusta.
Pata kattilaa soimaa ;-) Ei tässä nyt mihinkään lennokkuuteen olla kantaa ottamassa; minä ainakaan. Turha vedellä herneitä nenuun kun ei sellaisia ollut tarjolla. Haukkaa vaikka happea; hieno ilma!
"Höpöti höp
Kirjoittanut: Heh 2.10.2006 klo 15.15
Kyllä täällä on aika lailla saatu lukea Catsyn 'seuralaisista'; masennuspotilasta yms. mielenterveysongelmaista, joita Catsy kuuntelee ja jotka syövät jääkaapin tyhjäksi, mutta joilta ei Catsy itse käsittääkseni juuri mitään saa vastineeksi."
Täällä myös peräänkuulutettiin 20v TÄYSPÄISTÄ lesboa ja jotkut ottivat pulttia siitä, että uskalsi vaatia täyspäisyyttä.
Minä olen realisti.
Minä en usko pitkäikäisiin parisuhteisiin.
Minä en usko ikäisiini täyspäisiin, vapaisiin lesboihin.
Minulle ihan hyvin kelpaisi tässä vaiheessa se yksinäisyys, mikä tuntuu taas montaa vaivaavan, etenkin montaa minun ikäistäni.
Mitä minä saan vastineeksi?
No minua ei vaivaa halipula ikinä.
On kiva kun toinen nukahtaa pitäen kädestäni kiinni.
On kiva tuntea olevansa tarpeellinen.
On kiva, että minä arvostan tällaisia asioita enkä naama sinisenä odota just sitä oikeaa halipulassa kellon tikitystä kuunnellen.
...lukea kyseisen nimimerkin itsekehulta haiskahtavia juttuja. Esim. tässä ilmoittaa sopivansa tuohon kuvailtuun "ihannenaisen" muottiin. Kuitenkin seksikkyys ja karismaattisuus eivät ole mitään yleismaailmallisia, objektiivisesti mitattavia ominaisuuksia. Kukaan siis tuskin voi sanoa, että "olenpas seksikäs". Tai voi tietenkin , mutta jokaisen muun mielipide asiasta on aivan yhtä oikea. Vielä kun ko. nimimerkki tuntee täyttävänsä "ihannenaisen" älykkyyskriteerit ja suoltaa tätä soopaa, niin ei voi kun ihmetellä...
"Lähinnä ärsyttää...
Kirjoittanut: Sivusta seurannut 3.10.2006 klo 10.58
...lukea kyseisen nimimerkin itsekehulta haiskahtavia juttuja. Esim. tässä ilmoittaa sopivansa tuohon kuvailtuun "ihannenaisen" muottiin. Kuitenkin seksikkyys ja karismaattisuus eivät ole mitään yleismaailmallisia, objektiivisesti mitattavia ominaisuuksia."
Ei ole mitään itsekehua, minä olen täysin vakuuttunut siitä, että minulla on nämä ominaisuudet.
Olen toiminut saarnaajana kolmessa eri maassa ja kaikkialla on tullut palautetta siitä että minä olen hyvin karismaattinen puhuja. Minua kuunnellaan. Esitettävä materiaali revittiin käsistä. Minusta on ihan objektiivista se, että kun olin Pietarissa puhumassa ja minulla oli lentolehtisiä laukullinen niin kuin muillakin, minulta laukku tyhjeni, mutta muilla niitä jäi vielä Viipuriin paluumatkalle.
Karismaattisuus ulottuu tietysti muillekin elämänalueille.
Seksikkyys on toki hankalampi asia mitata, enkä pärjää perinteisin mitoin. Ne, jotka pitävät minua seksikkäänä sanovat, että minä olen persoonallisella tavalla kaunis.
"Kukaan siis tuskin voi sanoa, että "olenpas seksikäs"."
Mittaa vyötärö, mittaa lantio ja näiden suhde. Sen on parempi olla lähellä 0.7:ää tai alle. Angelina Joliella on 0.6. Sitten toinen tekijä on kasvojen symmetrisyys. Kun näyttää vauvoille kuvia näistä kriteerit täyttävistä ihmisistä, niitä kiinnostavat ne kuvat enemmän kuin ihmiset joilla vyötärö/lantio on korkea tai kasvot epäsymmetriset.
Mutta kuten sanottu, en pärjää tässä hyvin.
"ko. nimimerkki tuntee täyttävänsä "ihannenaisen" älykkyyskriteerit"
Kansainvälisissä älykkyystesteissä älykkyyteni on hieman keskitasoa korkeampi. Reiluuden nimessä on kuitenkin mainittava, että niiden mittaama älykkyyden laji on se, joka itselläni on kaikkein heikoin, mutta elämä ei ole aina reilu.
Katos kun toisille ei riitä, että on vaan kivaa. Silti ei ole naama sininen, ei vaivaa halipula eikä viitsi kellon tikitystä kuunnella.
Katos kun ei vaan riitä, että _joku_ nukahtaa pitäen kädestä kiinni. Kyllä sen tarvii vähintään spesiaali tyyppi olla. Näin se nyt vaan on ja miksi tinkimään. Muutenhan sitä vallan ahdistuisi ja ärsyyntyisi.
Ja mitä siihen täyspäisyyteen tulee, niin sehän on itselleni perusolettamus. Sitten voidaan katsoa miten muuten synkkaa.
Toisaalta jos kumpikaan ei ole täyspäinen, niin mitäs sitä sitten suotta rypistelemään.
Eihän tuo mitään itsekehua ole. Olethan saanut vakuuttuneeksi ainakin nimimerkin 'hahhatihah' - ilmeisesti peräti tapaamatta. MOT
"Kirjoittanut: Heh 3.10.2006 klo 19.11
Toisaalta jos kumpikaan ei ole täyspäinen, niin mitäs sitä sitten suotta rypistelemään."
Hyvin ajateltu!
Minä en ainakaan pidä itseäni ihan täysin täyspäisenä.
"Katos kun ei vaan riitä, että _joku_ nukahtaa pitäen kädestä kiinni. Kyllä sen tarvii vähintään spesiaali tyyppi olla. Näin se nyt vaan on ja miksi tinkimään. Muutenhan sitä vallan ahdistuisi ja ärsyyntyisi. "
Ei pidä sitten valittaa jos on niin čirču. Raja mun kohdalla kulkee sukupuolessa.
Ja ilman muuta toinen ottaa päähän. Sitä varten on pyykkitupa, kauppamatka, ruoanlaitto, tiskaaminen ja muut sellaiset asiat jolloin voi olla yksin. Kummatkin Silkkiset puhuu enemmän kuin mä kykenen ottamaan vastaan.
"Ja mitä siihen täyspäisyyteen tulee, niin sehän on itselleni perusolettamus."
Heterot uskaltavat vaatia sitä, että "perusasiat on kunnossa". Siihen kuuluu paljon muutakin kuin täyspäisyys. Nyt kuitenkin suuri osa ihmisistä viettää elämänsä ihan ypönä, niin miettii, että kannattaakohan olla čirču sittenkään.
Ruadonkin kanssa on sillain, että ensin ottaa sellaisen, mistä ei paljon djengua sua ja sitten aina vain kipuaa parempaan ruadoon kunnes löytää sellaisen, mikä tyydyttää. Ei heti školasta piästyä unelmaruodoh mennäh, eikä piästä.
Sama on naisten kanssa, ensin on pätkäsuhteet epäsäännöllisine, koiravahtiin painottuvine suhdeaikoineen ja lopussa sitten on vakisuhde täysine etuineen ja kenties rekisteröitymisineen.
Minua ei vakuuta mikään, mutta seurattuani tätä palstaa pitkät tovit, voin huvikseni selittää.
Kutsun mielessäni nälvikkäiksi niitä, joilla ei yleensä koskaan ole sanottava itse asiaan, mutta sitäkin innokkaammin ovat pistelemässä piikkejään muihin kirjoittajiin henkilöinä. Ne ikävän huomion saaneet muut ovat kuvottavia, sairaita, itserakkaita, osaamattomia .. jatka itse, se on varmaan helppoa. Yleensä lähetetty nimimerkittöminä tai vaihtelevin nimimerkein, tai jos on vakiohko nikki, niin taatusti rekkaamaton, helposti vaihdettavissa, kun alkaa haista.
Itse kyseiset sankarit ovat tietenkin moitteettoman täyspäisiä, ylhäältä alaspäin katselevia totuuksien laukojia, muissa on rikkaa, nälvikkäät eivät näe motin halkokasaa omassa silmässään. Ovat kuitenkin jostain syystä usein seuraa vailla tai katkeran oloisia, eikös olekin kummallista? Laatuseura tntuu puuttuvan itseltä.
Palstalla vain parikymmentä prosenttiä osaa kirjoittaa kiinnostavasti, Catsy on yksi niistä. Muillakin on oikeus lähetellä juttujaan, toki, makuja on monia, minua ne vain eivät kiinnosta. Kanssaihmisiä nimimerkin tarkkuudella pistelevät imukärsäkkäät delegoisin totaalisesti täältä pois, hyökätkää mielipiteitä vastaan, ei ihmisiä. Ette te ihmisiä tunne, ette edes niitä, joita näette päivittäin.
Oletteko nähneet Catsyn yhtenään ivailevan ketään "nimeltä", tökkivän ala-arvoisesti jotain henkilöä, vaikka häntä itseään kiusataan enemmän, kuin esim. minä ikinä kestäisin? Ymmärrän täysin, jos C joskus räjähtää, itsehillintä on tosin ollut likimain epäinhimillisen lujaa. C harrastaa itseironiaa, inhorealistista rehellisyyden tavoittelua itsensä suhteen, myös itsekehuissa kertoo sen, minkä kokee todennetuksi asiaksi. Hän on älykäs, se näkyy teksteissä. Luen aina Catsyt, vaikken muita ehtisi, rankat kokemukset, hienot oivallukset, elämän maku, urheus ja uhma. Siinä se. Ei tasapaksua omahyväisyyttä, omanarvontunto joko oikeassa tai koholla tai syvyyksissä, samantekevää, arvokas tapaus!
MOT-kaneettia käytetään vain, jos on todistanut jotain. Et ole todistanut yhtään mitään, kuvaillut vain omia tuntemuksiasi.
"Yleensä lähetetty nimimerkittöminä tai vaihtelevin nimimerkein, tai jos on vakiohko nikki, niin taatusti rekkaamaton, helposti vaihdettavissa, kun alkaa haista."
Olipas osuvasti sanottu, huomasitkos edes ;-)
Nimimerkkini on vain ja ainoastaan tätä ketjua varten, en halua muutamaa pistävää herhiläistä jatkoelämääni. Tämä on palstoilla yksi syy kertanikkeihin, toinen on se, minkä jo mainitsin, lannanlähteet haiskahtavat, jälkiä on peiteltävä. Lopetan tämäntyylisen keskustelun osaltani tähän, en kohdistanut sanoja kellekään erityisesti (kuten sinä Catsylle), puhun yleisesti. Ihmisillä on aina mahdollisuus kehittyä...
Olet tahtomattasi aika koominen: ylevät periaatteesi eivät tietenkään koske sinua itseäsi; enpä olisi arvannut ;-) Olet siis ainoa oikeutettu kertanikkien käyttäjä? Muillahan ei noita luettelemiasi syitä voi olla, eihän? Ai niin, mutta sinähän lopetit keskustelun kun tyyli ei enää miellyttänyt (eli et pärjännyt mukamas asia-argumenteillasi).
Et taida itse edes huomata, että sorrut kaikkeen siihen mistä muita syytät. No, ne jotka ei osaa, opettaa; näinhän se menee. Cheers!
oon lueskellut tätä palstaa aika monta vuotta ja voin sulle vakuuttaa, et Catsy on narahtanu henkilökohtaisuuksiin siinä mis muutkin. Joskus kaivanu jopa jonku muun asian yhteydessä jotain ikivanhoi juttuja jostain toisesta nicistä. Et silleen tää sun "idoli".
Mut samaa mieltä muuten, jonkun nicin vainoaminen syvältä. Jos ei mielytä niin jätä lukematta, vapaa maa.
Onpas täällä niuhoa ja huumoritonta jengiä taas!!!
Ps.Catsy666 sulla on hyvä meininki,hyvä tyyli !!
En ole Gandhi, enkä käännä toista poskea. Anton Szandor LaVeyn ideologia on tässä suhteessa lähempänä itseäni.
On tyhmää olla vuodet pro ja suojella omaa fyysistä ja henkistä koskemattomuuttaan ja sitten astua ns. lailliseen maailmaan (joka mielestäni on täyttä paskaa) ja antaa ihmisten kävellä yli ja vahingoittaa minua (poliisihan ei välitä paskan vertaa ja tuskinpa muutkaan silittävät päätä). Uhriksi ryhtyminen on ihan perseestä. Uskontojen uhrien tuki, narsisistien uhrien tuki, paskaa.
eli ihastun useinmiten juuri kuvailemaasi naistyyppiin. Yleistyksiä on joskus pakko tehdä ihan vaan keskustelun vuoksi :)
Voimakkaat ja karismaattiset ihmiset vetävät usein ihmisiä puoleensa sukupuolesta riippumatta.
olet kyllä oikeassa. Voimakastahtoiset ihmiset vain vetoavat, mutta joskus osaavat olla myös silltä tavalla pelottavia, ettei heitä aina uskalla lähestyä. Vai mitä mieltä olette? Jos näkisitte omaan makuunne täydellisen naisen, vaikka sitten baarissa, uskaltautuisitteko jutustelemaan tai silmäpeliin? Mulla se on fiiliksestä kiinni. Joskus heittäydyn aika rohkeaksi, toisinaan taas en...
kuvailemasi nainen on juuri minunkin ihannenaiseni! mutta se on vain ihanne eikä tarkoita että ihastun aina ja vain sellaisiin naisiin. paitsi nyt kun pohdin niin viimeiset kolme ihastustani ovat olleet juuri tällaisia.. hmm. voisiko olla että urheilijat ovat usein tällaisia? ei kaikki tietenkään eli mieluummin ehkä niin päin että tällaiset ovat usein urheilijoita?
niin...itse ainakin ihastun juuri noihin urheilullisiin. Johtuu ehkä osittain siitä, että itsekin lukeudun himourheilijoihin...
Muuten ehkä vastaakin sellaista ihannetta, mutta naisellani ei tarvitse olla lihaksia eikä liikaa temperamenttia. Esim jo Madonnalla on mun makuun liikaa lihasta. Ja itselläni sitä temperamenttia niin paljon, että naisellani arvostan enemmän rauhallisuutta.
Älykkyys on ehkä ainoa ominaisuus näistä alfaihmisten ominaisuuksista, mitä kirjoituksessasi mainitsit, minkä toinen ihminen voi aistia pinnallisin perustein. Ja senkin aistii vain toinen älykäs ja herkästi aistiva ihminen. Älyäkin on tosin monenlaista ja siihen tai sen esilletuloon vaikuttavat esim. itsevarmuus ja vireystila.
Tempperamentti, itsevarmuus, vahvuus ja jopa erään ihmisen kohdalla seksikkyys voivat olla piileviä ominaisuuksia ja saattavat näkyä ihmisessä vasta kun oppii tuntemaan toisen paremmin. Ja sana "paremmin" saattaa tarkoittaa "vasta vuosien jälkeen". Kokemusta on.
Tunnustan, että teinivuosinani ihastuin juuri kuvailemaasi alfaihmiseen, naaraisiin ja uroksiin. Silloin olin itsekin kovempi ja itsevarmempi ulospäin. Kuvittelin kuuluvani ryhmään "itsevarmat, älykkäät, vahvat, karismaattiset". Mitä vanhemmaksi kuitenkin tulen sen älyttömämmältä tuntuu ajatus jakaa ihmisiä vahva/kovaluonteisisiin ja heikkoluonteisiin tai naisellisiin ja maskuliinisiin. En tosiaan enää tiedä, mihin ryhmään sijoittaisin itseni. Minut totisesti vietiin pintaa syvemmälle.
Kohdalleni sattui tapaus - teinivuosieni jälkeen, jolloin en voinut kuvitellakaan ihastuvani "pehmeäluonteiseen" naiseen - joka vei jalat altani aivan yllättäen. Oltiin tunnettu jo pidempään, en voinut kuvitellakaan että ihastuisin siihen hiljaiseen, rauhalliseen, kilttiin tyttöön enkä oikeastaan ihastunutkaan, sillä kun välimme lähenivät ja romanssi ns. syttyi, huomasin tämän tytön olevan kaikkea muuta kuin mitä olin kuvitellut. Tai kaikkea muuta sen lisäksi, mitä olin kuvitellut.
Tästä henkilöstä alkoi yhtäkkiä loistaa käsittämätöntä itsevarmuutta (ei itserakkautta tai ylimielisyyttä vaan todella sävyttävää karismaa ja itseluottamusta.) Tempperamentti näkyi vasta myöhemmin, mutta lopulta kävi niin, että huomasin hänen olevan meistä kahdesta se tempperamenttisempi ja spontaanimpi. Minä, joka olin aina mielestäni ollut se älykäs ja vahva, selviytyjä, tunsinkin oloni yhtäkkiä yksinkertaiseksi ja pinnalliseksi, äimistyneeksi, sisältä heikoksi, kunnes tämä neito taas spontaanisti yhtäkkiä rohkaisi minua. Miksikään paapattajaksi hän ei koskaan muuttunut, mutta sanavalinnat ja kommenttien ajoitukset hätkähdyttävät vieläkin. Kun siis muistelen suhdettamme. Minähän lopulta sitten pilasin kaiken. En koskaan unohda häntä, hänestä tuli minulle tärkeämpi kuin kenestäkään muusta, vaikka en olisi sitä lainkaan uskonut olessamme vain kavereita.
Muutuin itse paljon suhteen aikana. Ehkä osittain olin aikaisemmin karttanut näitä "herkkiä ja tavallisia" tyttöjä juuri sen takia, että heidän kanssaan saattaisin joutua itse käsittelemään puolia, joita en tuntenut kovin hyvin itsessäni. Joo, psykologista sössöä, en mene pidemmälle, voisin muuten jatkaa loputtomiin.. Jälkeenpäin voin kuitenkin sanoa, että on todella vapauttavaa löytää itsestään uusia puolia ja huomata, että toiset eivät aina ole sitä, mitä antavat ymmärtää. Kai hänkin aluksi vähän pelkäsi minua eikä halunnut näyttää kaikkea itsestään.
Vastaukset kysymyksiisi: Ihastunko kuvailemaasi alfanaiseen? En, sillä en ole tavannut yhtäkään. Eläimistä puhuttaessa on helpompaa nimetä alfaurokset/-naaraat, sillä niiden keskuudessa toisten yksilöiden hallitseminen/johtaminen perustuu fyysiseen vahvuuteen ja tietynlaiseen älykkyyteen kun taas ihmisillä hallitseminen usein perustuu psykologisiin tekijöihin, monipuoliseen älykkyyteen, tunteiden hallintaan ja niiden ymmärtämiseen ja blaablaa... Siis niin sen pitäisi mennä, vaikka niitä idiootteja hallitsijoitakin löytyy. Pointti siis kuitenkin se, että ihmismieli on niin kovin monimutkainen. Ensin huomaat, että joku toinen on jotain muuta kuin mitä olet kuvitellut ja sitten sitten huomaat itsekin olevasi jotakin muuta. Ihastunko vastakohtiin? Kyllä, mutta samassa huomaan, että näitä "vastakohtia" on itsessänikin, mutta piilossa.
Jos kyllästyt tai petyt alfanaiseesi, muista että on myös olemassa se kolmas ryhmä "luokattomat" pehmeät kovikset... tai jotain. Me eletään hetkessä, uskalletaan muuttua ja nähdä muutos toisessa. Ja joskus vaan olla ja ihailla.
fiksua tekstiä kirjoitit ja olet varmasti aika pitkälti oikeassa :)
kuvittelee itestään just noin. luulee olevansa jotain erityistä tai jotain. ei kukaan terve järkinen kirjota tollasta shittiä.
Ajattelin juuri ihmistä joka täyttää juuri nuo kriteerit ja on aivan uskomaton nainen!Wouh! Vetää puoleensa niin heteroita kuin lesbojakin ja miehiäkin varmasti vaikkei niistä olekaan kiinnostunut..Jollakin vain on niin vetoimaa monella saralla;) Tunnistan itsessänikin samoja ominaisuuksi,en ehkä vain uskalla käyttää niitä kaikkia hyväkseni..Onko se sitten hyvä vai huono,who knows.. Minkälainen pari hänenlaiselleen sitten on,noh usein juuri ne "eivät niin suurta ääntä itsestään pitävät",joilla kuitenkin on järki ja sydän paikallaan,ilman että sitä tarvitsee sen suuremmin edes mainita,juuri niitä joiden viimeisenä maailmassa kuvittelisi olevan sinusta kiinnostunut,nainen naisesta..;)
Ootteko näny uutta kuvaa Evasta? Wau!
siis nähny.. kirjotuksessa ihnoan virheitä.. prkl*
Minulta ainakin vie vähintään jalat alta sellainen sporttinen ja erittäin itsevarma sekä vahva nainen. En tiedä mikä siinä on että aina ihastun naisiin jotka ehkä kohtelevat hieman ylimielisesti ja alentuvasti minua. Olen aina suhteessa ollut se jota viedään ja tyytynyt omaan osaani. Oon sen verran kuitenkin nuori vielä että en osaa sanoa miten yleistä tällanen asetelma on suhteessa.
se voima ja itsevarmuus. Sittenpähän näet.
mutta kun tapaa oikeasti sellaisen naisen, joka on aidosti vahva, itsenäinen ja määrätietoinen. Melkein voi sanoa että ei voi kuin vikistä.....
Enempi olen tavannu sellasia jotka oikeastaan vain peittelevät kovuudellaan jotain.
että miksi minun tapaisista naisista harvemmin kukaan on kiinnostunut.. Hiljaisempi ja hieman vietävissä oleva :(
Ehkä pitäisi alkaa peittelemään todellista minää jollain kovuudella. En tie.
että toinen saattaa kokea olevansa sinua yläpuolella . Ei kukaan halua sellaisen kumppaniksi (tai ehkä juuri toinen samanlainen), jota ei voi pitää tasavertaisena. Sellaiseen en itse ainakaan kykene ihastumaan. En halua, että minua nostetaan jalustalle ja palvotaan! Toisesta tulee silloin ripustautuja. Mieti itse miltä vaikutat toisen silmissä. Miksi joku haluaisi alistujaa?
minua ei voisi pitää tasavertaisena vaikka ehkä olenkin hieman vietävissä. Tykkään kokkailla, siivoilla ja pitää toista hyvänä. Eikö minua voi pitää tasavertaisena vaikka olisinkin hieman taipuvainen tottelemaan ja suostumaan toisen ehdotuksiin suoraan? En minä ketään pidä itseäni paremapana ihmisenä tai suoraan ylempiarvoisena..
Olen mitä olen. Ota tai jätä.
Ja olen ollut suhteessa joka toimi hienosti mutta valitettavasti toinen joutui muuttamaan liian kauas :(
Alistuja joko ei juonittele tai ei osaa juonitella. Sen jälkeen kun alistuja on todettu vaarattomaksi, alistujalle voi alistua itse.
..olen ihan myyty sellaisiin ujoihin ja hiljaisii, valitettavasta vaan sen sorttiset
neitoset ei mua lähesty. ilmeisesti pitävät mua liian itsevarmana tai jotain, johtuu habituksesta, ja pukeutumisestakin. ehkä sellainen elekieli, että on itsevarmat liikkeet
ja itsetietoinen olemus,saattaa pelottaakin.
enpä tiedä, ei tässä kummoinen suksee ole, mutta itseään on vaikea muuttaa.
Hassua, minä kun yleensä annan sen toisen viedä silloin kun "katson häntä alaspäin". No jaa, se on aika rankasti sanottu, mutta ei yhtään rankemmin kuin kommenttisi "toinen saattaa kokea olevansa sinua yläpuolella".
Kantani perustuu tähän: Jos olen varma, että haluan tutustua kunnolla johonkin ihmiseen ja että hän on arvoiseni, pyrin heti siihen "tasavertaiseen" tilanteeseen. Saatan olla vietävissä vain siksi, että olen utelias, tai siksi että ei ole muutakaan tekemistä. Tai siksi, että en halua toisen "näkevän" minua. Kun annan toisen määrätä tahdin ja vähän komennella, minulla on oiva tilaisuus saada hänestä vähän tietoa. Saan lisää tietoa siitä, kannattaako tuollaiseen tyyppiin sitten tutustua. Saatan esimerkiksi pysyä joskus ihan hiljaa, vaikka olisin eri mieltä, ja samalla huomioin, miten toinen reagoi siihen vai reagoiko mitenkään. Onko hän sen verran älykäs, ettei tulkitse hiljaisuuttani heti vaikkapa heikkoudeksi tai avuttomuudeksi. Toki toisessa täytyy olla jokin kiinnostava ominaisuus, kun ylipäänsä jaksan hänen kanssaan keskustella tai häntä kuunnella, mutta todellisen voimani näytän vasta, kun olen varma, että se kannattaa. Joku voi todeta, että "ompas kieroa", mutta olen todella valikoiva todellisten ystävien tai seurustelukumppanin suhteen. En kaipaa montaa läheistä ihmistä. Kavereita toki voi olla vaikka kuinka paljon, mutta läheisten suhteen: "Ei se määrä vaan laatu."
Eli, niin kauan, kun voin sanoa, että en ole rakastunut tai päästänyt toista lähelle, pystyn olemaan suuttumatta. Toisin sanoen suutun ainoastaan ihmisille, joista välitän ja joiden haluan pysyvän elämässäni. Kolmannella tavalla sanottuna, todellinen tempperamenttini ja voimani näkyy vasta silloin, kun olen varma, että sen näyttämisellä on jokin merkitys. Ja neljäs tapa sanoa samaa: Haluan olla avoin ja täysin rehellinen vain niille, jotka ovat tai joiden tiedän tulevan olemaan minulle tärkeitä. Jottei jäisi epäselväksi: Näytän todelliset tunteeni niille, joihin luotan ja joista pidän.
Alkuperäinen kirjoittaja surkutteli, että "alfanaisia" on niin vähän. Niitä karismaattisia ja vahvoja ja seksikkäitä ja mitä olikaan. Minusta niitä on ihan tarpeeksi, siis niitä jotka näyttävät ulospäin vahvoilta ja luulevat olevansa kaiken yläpuolella. Minä taas surkuttelen, että ihmisiä, jotka näkevät sen kuoren läpi - oli kuori sitten hiljainen tai kova - on niin kovin vahän. Ja niitä, jotka HALUAVAT nähdä sen kuoren läpi. Kaipaan myös niitä sisäisesti vahvoja ihmisiä, joilla ei ole tarvetta korostaa jatkuvasti itseään, (vaikka olisivatkin seksikkäitä ja kauniita) sillä he tietävät olevansa vahvoja ilman niitä minäminä-löpinöitäkin. Saa sitä olla ulkoisestikin vahva, mutta pelkästään ei vaan riitä ei. Että tällaista tuli tänään mieleen... Hauskat syksyt protogirl ja brainscount, jos ette siis ole sama henkilö?! Mitä muuten tarkoittaa brainscount? Taidan olla kielitaidoton. Aivo jotain, aivojen jotain.. count = laskea, aivojen laskeminen... aivolasku... (; Valista mua. (:
Samat tunnot mulla.
tänään vaikka chattiin jossain vaiheessa? Mä laitoin mailiosotteeni kyl tänne mutta se on kadonnu.
Erinomainen kirjoitus. Ei mitään lisättävää.
Mä olen ujo ja ainakin uudessa seurassa hiljainen ja katselen vain etäältä ihaillen sellaisia hyvää itsetuntoa uhkuvia reippaita tyttöjä. En kai mä nyt uskaltaisi lähestyä niitä kun kuvittelen että niitä ei tällaiset ujot kiinnosta :-/
että kaikki aina käy, on ihan sama tai ihan miten vaan, on todella ärsyttävää toisesta osapuolesta. Mitä se viestii sinusta? No sen, ettet seiso omilla jaloillasi, et arvosta itseäsi sen vertaa, että kertoisit joskus oman mielipiteesi tai uskaltaisit olla eri mieltä. Minusta se vain on raukkamaista ja säälittävää. Sellaisesta ihmisestä tulee mieleen toisten mielistelijä, arka, päähän potkittava, naiivi ja typerä. Haluatko, että jatkan listaa vai joko meni perille?
..mitäänsanomaton, vässykkä, luuseri. Kuka haluaa luuserin? Toinen samanlainen tai vahvaksi itseään kuvitteleva heikkoitsetuntoinen, jolla on alituinen tarve pönkittää omaa itsetuntoaan...
tulipas tekstiä. Samaistit kyllä aika paljon mun ja brainscoutin sanomisia. Emme siis ole sama henkilö. Itse en itseäni pidä alfanaaraana, kerroin vain että omaan joitain samoja piirteitä ja ihastun sellaisiin. Pelkkä vahva kuori ei riitä mulle. Mun mielestä liiallinen itsensä esiin tuominen ei ole rohkeutta tai vahvuutta. Sillä usein peitellään heikkoa itseluottamusta. Ihastun ihmisiin, jotka ovat itsevarmoja, mutta ei itseriittoisia tai itsetietoisia tai itserakkaita. Muiden puolesta en voi puhua.
kielitaidoton...nimimerkillä tarkoitin lähinnä, että ne on ne aivot, jotka merkitsee. Siis Brains count...ymmärrätkö, mutta huomasin, että n-kirjain oli jossakin yhteydessä jäänyt multa pois ja siitä tulikin eräänlainen aivopartiohässäkkä...
Satun vaan ite olemaan niin kovaluonteinen, että poljen toisen alta aikayksikön, jos ei se pidä puoliaan. Ottaa päähän semmonen vikinä. Pidän sitä suurimpana heikkoutena. Semmoset ihmiset ei vaan tajua, että maailma on niin paska ja julma, että talloo ne alleen, jos ne ei tajua pitää puoliaan. Eikä mua kiinnosta päästä ketään niin lähelle, että näen sen heikkoudet eikä kiinnosta päästää ketään mun lähelle. Tylyä tekstiä joo, mut sitä mä oon!
eikä niitä jalkoja vie ihan helposti mikään muukaan. Olisikohan osasyynä korkea ikäni?
vaan noilla muilla on niiiiiiiin hennot jalat:)
Liekö tuo wanhuus vai ainoastaan myötäsyntyinen pönttöys mutta minuakin nuo kuvatunlaiset alfanaaraat (ja -urokset) lähinnä kyllästyttävät. Ovat niin yllätyksettömiä ja ottavat usein itsensä ja tekemisensä aivan liian vakavasti. Eivät varmaan itsekään tajua miten helposti luettavissa ovat.
Ja Eva Wahlström?? Njet, nej, noup!
sanokaa mitä sanotte, mutta kyllä meikäläiselle ainakin kelapais ja jalat kyllä lipeis alta...
mm. Eksoottinen/ karismaattinen kaunotar /kulkuri, ihan riippuu tyypistä,.. kuhan on sitä jotain mikä sytyttää..!!
hauska heitto..
joo, uskon että lepakot sen verran pervoo porukkaa, et ulkonäkö 2. ja supliikkilöpinä 1. Olkoon se sitten vaikka se naarasleijona:)