yhteistä hyvää,

Olisiko hieman rakentavampaa etsiä yhteistä säveltä uskonnoissa, kuin hirveällä innolla etsiä ja osoittaa eroja tai omasta mielestä huonoja puolia toisen uskonnossa?

Tuollaisesta syyttelystähän se kuilu ihmisten (ja uskontojen) välille vasta kasvaakin.

Jos painotettaisiin enemmän yhteisiä asioita, uskonnoissa, jotka kaikki ymmärtävät ilman tappelua:
- jumalan, kaiken luojan, palvonta
- hyväntekeväisyys (köyhät, orvot, sairaat..)
- vanhempien/perheen kunnioitus
- maapallon/luonnonsuojelu
- hyvät teot (jos on yhtään tolkkua päässä niin kyllä ymmärtää mikä on oikein ja mikä ei, ilman uskontoakin)

luulisin että esim. nuo löytyy kaikista pääuskonnoista ja varmasti muutakin yhteistä on.
5394
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Kaikki, mikä ei perustuu uskoon, on syntiä.( Room. 23)

Äänestä

mutta mitä enemmän tutkii Islamia sitä vaikeammalta tuntuu mahdollisuus ekumeeniseen halailuun sen kanssa.

Jos esimerkiksi olisin juutalainen niin miten minun tulisi suhtautua islamonline.netin fatwaan juutalaisuudesta? Hyväksyä se? Olla miettimättä sitä?

Äänestä

Nämä ovat myöskin jokaisen uskonnon ominaisuuksia.

- Lupaus kuoleman jälkeen saatavasta "palkasta"
- Muiden uskontojen vääränä pitäminen
- Tieteellisten tutkimusten vähättely ja niiden korvaaminen uskonasioilla
- Uskontokuntaan kuuluvien verotus
- Uskontokuntaan kuuluvien elämän säätely vallanpitäjien mielihalujen mukaan
- Koulutuksen rajoittaminen
- "jumalankieltäjien" arvostelu huonompina ihmisinä ja sen mukainen kohtelu.

Vaikka kuinka yleisellä tasolla näistä uskonnoista keskustellaankin tulee myöskin uskonnon huonot puolet ottaa mukaan keskusteluun.

Äänestä
  • Tottakai uskonnoissa on eroja. Mutta on myös niitä samankaltaisuuksia, ja ymmärtääkseni ketjun aloittaja tahtoi ottaa ne samankaltaisuudet esiin:

    "Jos painotettaisiin enemmän yhteisiä asioita"

    Tällä palstalla on niin paljon riidelty, että eikö olisi järkevämpää istua välillä saman pöydän ääreen ja NÄHDÄ se lähimmäinen, joka on Jumalan luoma, kaunis, tärkeä ja äärettömän arvokas ihminen.

    Uskonnoissa on paljonkin eroja. Kyllä niistä ikävistäkin asioista täytyy pystyä puhumaan. Tällä foorumilla siitä ei vaan tahdo tulla mitään, koska sheriffi poistelee ihan asiallisiakin aloituksia.

    Itsestäni voin kertoa kuitenkin sen, että kun kohtaan uuden ihmisen; oli se sitten uusi naapuri, työtoveri, ateisti tai muslimi, niin tapanani ei ole koskaan ollut ENSIMMÄISENÄ ryhtyä inttämään "kun sinä olet sellainen ja sellainen ja sinun uskosi on ihan hanurista...". Mielestäni sellainen ei ole sivistynyttä.

    Pakko kommentoida muutamaa kohtaa. Nämä väitteesi eivät ainakaan kristinuskossa pidä paikkaansa:

    - Tieteellisten tutkimusten vähättely ja niiden korvaaminen uskonasioilla
    - Uskontokuntaan kuuluvien elämän säätely vallanpitäjien mielihalujen mukaan
    - Koulutuksen rajoittaminen
    - "jumalankieltäjien" arvostelu huonompina ihmisinä ja sen mukainen kohtelu.

    Sitten palaan niihin yhteisiin asioihin:

    "- jumalan, kaiken luojan, palvonta
    - hyväntekeväisyys (köyhät, orvot, sairaat..)
    - vanhempien/perheen kunnioitus
    - maapallon/luonnonsuojelu
    - hyvät teot (jos on yhtään tolkkua päässä niin kyllä ymmärtää mikä on oikein ja mikä ei, ilman uskontoakin)"

    Nämä kaikki asiat löytyvät kristinuskosta.

    Kristittyjen uskontunnustus alkaa näin: Minä uskon Jumalaan, Isään Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan.

    Tähän tunnustukseen voi muslimikin yhtyä. Me emme palvo aurinkoa tai kuuta tai mitään muutakaan LUOTUA. Meillä on Luoja, joka on tehnyt kaiken.

    Länsimaiden uusin epäjumala on raha. Raha itsessään ei ole paha vaan sen himo, kuten Raamatussa sanotaan. Yhteiskuntamme on laitettu pyörimään täysin rahan EHDOILLA. Kaikki muu, lapset, vanhukset, köyhät, heikot, sairaat ja yleensäkin IHMINEN joutuu kumartumaan rahan vallan edessä. Poliitikot pääsevät vastuustaan, kun vain sanovat ettei ole "taloudellisia resursseja".

    Olin vuosia sitten Egyptissä ihan tavallisella turistireissulla. Voi että minua otti päähän yksi ryhmämme "korkeastikoulutettu" patu, joka oli kieltämättä lainoppinut ja tunsi historiaa ym. mutta hänen SYDÄMEN sivistyksensä oli ihan alkeissa.

    Äijä urputti ihan kaikesta. "Voi voi, kun taas joudutaan odottelemaan, eikö tämä porukka täällä mitään saa aikaiseksi, tuokin rakennustyömaa tuossa seisoo, on tämä niin alkeellista, herranjestas, ei kai tässä hevostaksilla mennä, ei sitten minkäänlaista kehitystä täällä, ei minkäänlaista..."

    Miksi ylipäänsä lähteä reissuun vieraaseen maahan, jos ei halua nähdä vierasta kulttuuria vaan jatkuvasti muistelee ja vertailee Suomen oloja Egyptiin? En käsitä. Silloin ensi kertaa ryhdyin ajattelemaan että mitä se kehitys on. Tästä on keskusteltu muuallakin, mutta kuka oikeasti määrittelee, että saastuttava bensataksi on kehittyneempi kuin hevostaksi? Kuka on päättänyt että orjallinen minuuttiaikataulun noudattaminen on kehittyneempää kuin leppoisa odottelu? Minusta oli ihanaa, kun matkustelin paikallisten ihmisten bussilla ja kysyin että moneltako bussi lähtee. Vastaus: bussi lähtee, kun se on täynnä. Se oli mukavaa. Paikalliset ihmiset tulivat ostoksineen bussiin odottamaan ja rupattelivat iloisesti toistensa kanssa.

    Suomessa kaikki täytyy saada tuottamaan. Jopa päiväkodeilla ja maanviljelijöillä täytyy olla määritellyt tavoitteet. Minun isovanhempani olivat maanviljelijöitä. Enoni, joka on tehokkaiden markkinoiden puolestapuhuja, moittii omia vanhempiaan ja sanoo heidän tehneen kaiken päin prinkkalaa.

    Voi mikä tollo hän on! Maanviljelys 40-luvulla oli ELÄMÄNTAPA, ei tuottoa tavoitteleva yritys. Elämä oli ehkä materiaalisesti köyhempää, mutta tuon ajan ihmisillä oli jotain, minkä me tehotalouden ihmiset olemme jo kauan sitten unohtaneet.

    Egyptissä näin tällaista "tuottamatonta" toimintaa. Ihmiset keskustelivat bussissa toistensa kanssa, he hymyilivät, nauroivat paljon ja vaikuttivat onnellisilta. Huolimatta siitä että heillä oli huivi päässä. ;)

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


m-bin-abd kirjoitti:

Olisiko hieman rakentavampaa etsiä yhteistä säveltä uskonnoissa, kuin hirveällä innolla etsiä ja osoittaa eroja tai omasta mielestä huonoja puolia toisen uskonnossa?

Tuollaisesta syyttelystähän se kuilu ihmisten (ja uskontojen) välille vasta kasvaakin.

Jos painotettaisiin enemmän yhteisiä asioita, uskonnoissa, jotka kaikki ymmärtävät ilman tappelua:
- jumalan, kaiken luojan, palvonta
- hyväntekeväisyys (köyhät, orvot, sairaat..)
- vanhempien/perheen kunnioitus
- maapallon/luonnonsuojelu
- hyvät teot (jos on yhtään tolkkua päässä niin kyllä ymmärtää mikä on oikein ja mikä ei, ilman uskontoakin)

luulisin että esim. nuo löytyy kaikista pääuskonnoista ja varmasti muutakin yhteistä on.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu