Eihän tämmöistä - aina vaan uudelleen valintaa erovuoroista huolimatta - ole paikallis-RY:iden taholla harjoitettu enää vuosiin.
Sellainenhan johtaa elinikäiseen jäsenyyteen ja harmaan herraklubin sisäänpäinkääntymiseen. Onpa viitteitä jopa siitäkin kun joku herra ko klubista siirtyy ajasta iäisyyteen, niin uusi sopiva jäsen tilalle haetaan vähän niinkuin itse keskenään, ennen vuosikokousta.
Vuosikokous, joka nämä uudet jäsenet lain mukaan oikeasti - demokraattisesti - esittäisi ja valitsisi, onkin sitten jonkunlainen tahdoton kumileimasin, joka sille ennakkoon leivotun "hyvän kaverin" hymisemällä valitsee, jotta lain pykälä tulee täytetyksi.
Hommaan pitää saada muutos. Ei näin voida lain kirjainta ja henkeä koko ajan muutaman ukon mielenrauhan säilyttämiseksi polkea ja lytätä.
Yhdistyslaki on luotu meidän kaikkien parhaaksi, ja sitä ei ole sisäänpäinkäänyt "elinikäisjäsenyydellä" varustettu herraklubi, joka itse valitsee uudet jäsenensäkin.
Paikallistasolla vuosikokoukselle tuodaan reippaasti milloin ketäkin jäsenehdokasta ja äänestyksen jälkeen nähdään kuka lähtee, kuka jää ja kuka tulee johtokuntaan. Niinkuin demokratiassa hyvänenaika pitääkin olla.
Ei tässä ole mitään ihmeellistä. Ei se ole mitään "kireyttä", vaan normaalia yhdistyslain hengen mukaista johtokunta jäsenten kierrätystä. Kireyttä on pikemminkin tällaisen toiminnan estäminen.
Niin kun toimitaan, eipä pääse johtokunnissa asenteet luutumaan, ylpeys pesiytymään, eikä ilmapiiri ummehtumaan.
Uudistusta , uusia johtokuntajäseniä, ja vaihtuvuutta, tarvitaan yhteisten asioiden hoitamisessa.
Nykyinen käytäntö on kuin seisova ummehtunut haiseva vesi.
Sellainenhan johtaa elinikäiseen jäsenyyteen ja harmaan herraklubin sisäänpäinkääntymiseen. Onpa viitteitä jopa siitäkin kun joku herra ko klubista siirtyy ajasta iäisyyteen, niin uusi sopiva jäsen tilalle haetaan vähän niinkuin itse keskenään, ennen vuosikokousta.
Vuosikokous, joka nämä uudet jäsenet lain mukaan oikeasti - demokraattisesti - esittäisi ja valitsisi, onkin sitten jonkunlainen tahdoton kumileimasin, joka sille ennakkoon leivotun "hyvän kaverin" hymisemällä valitsee, jotta lain pykälä tulee täytetyksi.
Hommaan pitää saada muutos. Ei näin voida lain kirjainta ja henkeä koko ajan muutaman ukon mielenrauhan säilyttämiseksi polkea ja lytätä.
Yhdistyslaki on luotu meidän kaikkien parhaaksi, ja sitä ei ole sisäänpäinkäänyt "elinikäisjäsenyydellä" varustettu herraklubi, joka itse valitsee uudet jäsenensäkin.
Paikallistasolla vuosikokoukselle tuodaan reippaasti milloin ketäkin jäsenehdokasta ja äänestyksen jälkeen nähdään kuka lähtee, kuka jää ja kuka tulee johtokuntaan. Niinkuin demokratiassa hyvänenaika pitääkin olla.
Ei tässä ole mitään ihmeellistä. Ei se ole mitään "kireyttä", vaan normaalia yhdistyslain hengen mukaista johtokunta jäsenten kierrätystä. Kireyttä on pikemminkin tällaisen toiminnan estäminen.
Niin kun toimitaan, eipä pääse johtokunnissa asenteet luutumaan, ylpeys pesiytymään, eikä ilmapiiri ummehtumaan.
Uudistusta , uusia johtokuntajäseniä, ja vaihtuvuutta, tarvitaan yhteisten asioiden hoitamisessa.
Nykyinen käytäntö on kuin seisova ummehtunut haiseva vesi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olen kuullut, että Helsingissä on harrastettu 90-luvun jälkeenkin hieman 70-luvun tyyppisiä hoitokokouksia, joissa on pitänyt tunnustaa jonkin tietyn kaavan mukaan epämääräisiä syntejä tajuamatta itse tehneensä mitään väärää.
Nurmelan Pekka taisi Helsingin ry:n 2004 vuosikokouksessa julistaa, että kuorot ovat syntiä, koska siitä on SRK:n johtokunnan tms. päätös 70-luvulta. Tarkkaa sanamuotoa en muista.
Taisivat olla seurakunnan vanhimpina elämänsä loppuun, niin myös Mooses aikanaan, vaikka oli jo tosi iällinen, kyllä se meille ihan hyvin sopii että samoin vieläkin toimitaan