Koulu

Mihin kouluun voin mennä? Mikä on siis sellanen ala ettei tarvi yhtään/paljon esiintyä? Ei koulussa eikä työelämässä? Miten te muut jännittäjät olette selvinneet opiskelusta? Tiedän että on tyhmää miettiä asiaa tältä kannalta eikä siltä mikä kiinnostaa.. en vaan tiedä mikä kiinnostaakaan. Koulunkäynti on heti alusta alkaen niin piinaavaa.. täytyy jo eka päivästä esitellä itseä isolle ryhmälle, hankkia kavereita, tutustua ja pitää esitelmiä... Joillekin varmaan auttaa lääkkeet mutta itse haluaisin selvitä ilman ja oikeasti uskoa siihen että olen yhtä hyvä kuin muutkin. Jos oppisin rakastamaan ja hyväksymään itseäni tällaisena kuin olen niin elämä olisi paljon helpompaa. Pelkään niin sairaasti toisten arvostelua ja sitä mitä he musta ajattelevat. Alkaa pakoilu ja lopulta en käy koulussa ollenkaan.. Jos tuntisin että mulla olisi siellä edes yksi ystävä niin se helpottaisi paljon.
3335
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

myös jännittäjälle. On verkkolukioita ja yhä useampiinkin AMK-aloihin on mahdollisuus monimuoto-opintoina, jossa verkon kautta suurimmaksi osaksi opiskellaan. Yliopistossa opiskelussa ei kai läsnäoloa niin kovin velvoiteta. Onneksi on näin. Hae toki apua tuohon jännittämiseen, kun viimeistään työelämässä joudut mahdollisesti ihmisiä kohtaamaan.

Äänestä
  • olen kirjoilla ja vuoden opiskellut.. Yliopistoa tässä nyt harkitsen. Apua on haettu.

    Äänestä

minun opiskelulinjallani mitään muuta tehdäkään kuin esiinnytään jatkuvalla syötöllä, ja kyse on niinkin "yksinäiseltä" kuulostavalta alalta kuin kääntäminen! Silkkaa kauhua on elämäni...

Äänestä

Kommentoi aloitusta


jännittäjälle kirjoitti:

Mihin kouluun voin mennä? Mikä on siis sellanen ala ettei tarvi yhtään/paljon esiintyä? Ei koulussa eikä työelämässä? Miten te muut jännittäjät olette selvinneet opiskelusta? Tiedän että on tyhmää miettiä asiaa tältä kannalta eikä siltä mikä kiinnostaa.. en vaan tiedä mikä kiinnostaakaan. Koulunkäynti on heti alusta alkaen niin piinaavaa.. täytyy jo eka päivästä esitellä itseä isolle ryhmälle, hankkia kavereita, tutustua ja pitää esitelmiä... Joillekin varmaan auttaa lääkkeet mutta itse haluaisin selvitä ilman ja oikeasti uskoa siihen että olen yhtä hyvä kuin muutkin. Jos oppisin rakastamaan ja hyväksymään itseäni tällaisena kuin olen niin elämä olisi paljon helpompaa. Pelkään niin sairaasti toisten arvostelua ja sitä mitä he musta ajattelevat. Alkaa pakoilu ja lopulta en käy koulussa ollenkaan.. Jos tuntisin että mulla olisi siellä edes yksi ystävä niin se helpottaisi paljon.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu