Missä te ootta? Heräsin just eikä ketjua ollenkaan, no minä oon vaikka yksin raittiina tämän päivän.
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 12 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
löytyy toinen iliman viinaa koikkelehtiva ukko
Onhan meitä jo kaksi, mää jo aattelin että yksinkö tässä saan raitistella, joko siellä on lunta?
oo lunta ei, lämmintä on, kohta varmaan ruppee tuomi kukkimaan
Raitis maanantai ohjelmassa.
...mitään merktystä enää? Oon yrittänyt tsempata ja jaksaa. Pomo soitti äsken ja sanoi, että töihin ei enää tarvii tulla!!! Miä vittua mä nyt teen? Mun piti olla vaan 2 viikkoo saikulla ja nyt mut irtisanottiin. Tekis mieli mennä ryyppäämään kun ei tässä oo mitänä järkeä. Kallonkutistajakin ois ens viikolla ja se järjestyi työpaikkalääkärin kautta. Tuskin enää sinnekään pääsen, tai pääsen jos maksan käynnit itse, mutta milläs maksat ku ei oo rahaa sellaseen? Nyt tosiaan tunnen itteni niin syrjäytyeyksi kaikesta. Ja millä mä elän muutenkaan, kun ei oo töitä? Mä vaan itken ja tekis mennä alkoon hakee ees jotain lohtua. Ei tätä vääryyttä kestä selvinpäin!
Nyt on kurjaa ja sillä selvä! Selvä, kuulitkos. Se on selvää pässin lihaa, että nyt on päin seiniä monikin asia. Niin on. Se on fakta. Se on ukkonen ja sumu ja myrsky ja vesisade, mikä milloinkin. Minkäs teet. Siinä ihmislapsi kärvistelee elon moninaisissa päivissään, ei auta.
Voi pientä, itke pois. Ole surkea, anna itsesäälinkin tulla. Mutta sitten...Mieti. Ajattele. Mulle tuli usein kaaospaikoissa mieleen tämä: Ensimmäiset asiat ensin. Mikä se nyt sinulla olisi? Olisiko vaikka, että...että ei niinku viinaa? Toivon niin.
Ja on se Tyyneus-rukouskin ihan hyvä, ilman Jumalaakin ihan kelpo keino eteenpäin.
En nyt tajua miten sinut on voitu sanoa irti jos olet sairaslomalla.
Vai onko varoituksia takana et työnantajalla on oikeus tuohon tekoon.
Ota ihmeessä yhteyttä liitoon jos kuulut tai ihan mihin vaan joka osaa noita asioita hoitaa.
Niin ei tämä elämä helppoa ole ei kai ole tarkoitettukaan.
Elämän tosiasiat on tunnustettava, ja ne eivät huku vaikka kuinka ryyppäisit, pinnalla kelluvat.
Pari asiaa, sairaslomalla ei voi irtisanoa, ei missään ammatissa. Jos olet ollut "koeajalla" niin onnistuu ja heti. Mikäli näin on, niin voisitko mitenkään asettua sen työnantajan saappaisiin ja miettiä, hän maksaa sinulle omasta pussista viikon ja samalla tuuraajalle palkan, tuuraaja ei ehkä aivan heti opi työtäsi ja silloin tarvitaan jopa kolmas henkilö opastamaan.
On todella kallista touhua ja kun varmuutta sinun työkyvystä ei ole, niin ymmärrän.
Ei millään pahalla, mutta olen itse joutunut näiden sairaustodistusten kanssa tekemisiin. Ensin on viikon loma jaksamattomuudesta, sitten kirjoitetaan selästä seuraava viikko ja sitten taas jaksamattomuudesta. Kun on eri koodi, niin työnantaja maksaa koko homman ja sen sijaisen, joka ei tiedä koska pätkätyö loppuu.
Sinun on saatava itsesi työkykyiseksi, hae kaikki mahdollinen apu ja sanoisin, että alkottomuus on itsesi käsissä, siihen ei pillerit auta. Käy työkkärissä tai Kelassa huomenna, niin tiedät paljon enemmän.
arvasin aamulla kun ekan kerran heräsin, että puolenpäivän aikaan tämä palsta vilkastuu. Ite heräsin toisilta unilta äsken. Raittiina ilman päänsärkyä ja tuskaista oloa. Ei kyllä ole halua ryypätä viimeisiä lateja. Luukkulta lupasivat auttaa jos tekee tiukkaa. Täytyy taas vaan laittaa roolipäälle kun sinne menöö oikein surkiana! Ihminen on viisas eläin kun se keksii eläämään muutakin sisältöä juomisen tilalle. Jos vaan pysyn raittiina niin se on kaiken hyvän lähtökohta. Aion palkita itseni pähkinäsuklaalla jos hyvin tämä päivä menee. Juomaksi otan vissyä. On se hienoa kun tämä alkoholi ei ole enään päivän ainoa puheen aihe!!!!
Huomenta.Kokonainen viikko vapaata.Vois käyttää vaikka "metsästämiseen"...itsetutkiskeluun ja hmm..Täytyy ottaa tuo isopeili esiin ja kysyä mitä se ma-sa haluaa?Halu on ainakin olla raittiina.Muuten menee suunnitelmat päin p:tä.
...päivä kerrallaan. Mullakin oli vaikka mitä suunnitelmia saikun ajaksi, mut nyt kaikki romahti irtisanomisen myötä. Nyt tuntuu ettei enää millään oo oikeesti mitään merkitystä. Olla raittiina tai olla kännissä, se tuntuu yhdentekevältä.
Niin kauan kun raittius tuntuu merkittävältä, niin nauttikaa siitä ja pitäkää siitä kiinni!!!
Mä en enää tiiä, mikä on merkittävää ja mikä ei. Sen tiiän, että viina ei auta yhtään mitään, mutta se helpottaa...edes hetkeksi. Mutta oon liian väsynyt ja liian pihalla mennäkseni yhtään mihinkään...edes alkoon. Joten vielä toistaseksi olen selvinpäin.
Et ole yksin.Jos omistat puhelimen.Olen itse käynyt läpi monta kriisiä ja luullut olevani yksin.Nuo sun tunteet on tuttuja.On olemassa monenlaisia kriisipuhelimia.Lähimmäinen joka kuuntelee,asiantuntija joka neuvoo.Ylä ja alamäet saattavat olla aika rajuja toipumisen alkuvaiheessa.
http://www.a-klinikka.fi/hoitopalvelut/muut_auttavat.html
olo on jo vähän parempi, mut sen verran sekava, etten ainakaan vielä jaksa/ halua puhua puhelimessa. Meen illalla spinning tunnille ja poljen sitä saamarin pyörää niin lujaa kuin jaksan, vaikkei se mihinkään kuljekaan :) mut saanpahan ainakin syyn olla juomatta ja kunto kasvaa ja aggressiot häipyy (tai sitten ei). Katotaan illalla, jos vaikka soittas johonkin auttavaan puhelimeen. Eniten nyt kuitenkin kaipaisin neuvoa ja apua siinä, että mistä mä nyt saan rahaa. No, ei sitä rahaa ainakaan juomalla tule, joten raittiina taidan sittenkin olla tänään.
voi irtisanoa? Ihmettelen nyt taas minä vaihteeksi.
"Ota askel, kosketa rintaa, suorista ryhti, katse eteenpäin: Minä PRKLE elän!" No laiha lohtu tämä on, mutta mitäpä tässä muuta voisi kuin laihasti lohduttaa. Kävin aikoinaan kurssia, joka oli kehitetty maaseudun naisille selviämään arjen myllerryksissä. Kurssilla opeteltiin jopa ensirytmit napatanssiin, koska siinä nainen saa keskittyä itseensä ja huomata, että silti, vaikka koko maailma kaatuu päälle, voi ihan itsekseen kiemurrella rytmikkäästi. Ja vielä lause että "jos tulee seinä vastaan etkä pääse eteenpäin, käänny ja palaa takaisin!"
Tärkeintä on että ensin paranet ja sitten vasta töihin, kuinka sinä hyvä ihminen puolikuntoisena olisit töihin mennytkään.
Parasta mietiskelyn ja syventymisen aikaa on syksy pimeine iltoineen. Voi lukea rauhassa ja tehdä ajatuksissaan tiliä kuluneesta kesästä. Myöskin lenkkeily sopii hyvin syksyyn. Saa fyysisen kunnon lisäksi myös hyvän mielen, sillä hyvä kunto kohottaa itsetuntoa. Kaikki syyt fyysisesti terveellä ihmisellä olla kuntoilematta ,,ovat tekosyitä. Mitäs sanotaan, kun pyrkimyksenä on rehellisyys ja aito nöyryys... näissä asioissa.....Raitista Syksyä Jolaiselle...
Vapaapäivä on mennyt ihan mukavasti. Aamulla olin kärttyinen ja siihen löytyi hyvä lääke: läksin kävelemään. Hieno digitaalinen askelmittarini keroi, että olin ottanut 5600 askelta, kaloreita oli palanut 104, matkaa oli mennyt 4,10 km ja aikaa 56 minuuttia. Joten tuo on alle kaikkien ohjeiden, mutta minulle se oli mukava reissu. Seurananani oli tytär ja hänen koiranpallukka, joka nuuski hirvikoirien jättämiä jälkiä ja siksi hidastelimme. Seli-seli.
Mutta raitis on minun maanantaini
Minulla menee nämä aamut siten, että puoli tuntia ennen auton starttaamista on kello herättämässä ja sitten napasautan kahvit päälle, on ladattu jo iltasella. Pieni suihkussa käynti tai ei edes sitä, jos olen illalla käynyt saunassa. Naapurin naapuri on tuonut lehden ovenkahvaan, on 70 ja hänellä on oikeus lukea lehti, minä sitä selailen ja juon mukillisen kahvia. Siinä vaiheessa ei tule mieleen ketju eikä alkot, näin iltasella nautin ja kiittelen myös viinattomuudesta.
Irtisanominen onnistuu sairaslomalla, kun kyse on koeajasta, aivan kuten mussukka tuossa aiemmin totesi.
Sain puhelinsoiton juuri ennen spinningiin lähtöä, ja mut kutsuttiin työhaastatteluun :) Kyseessä on työ, missä voisin tehdä lyhyempää työpäivää. Täysipäiväiseen työhön en kykene, mutta lyhyempää työpäivää uskon jaksavani. Katotaan miten käy, mutta saikkua vietän nyt selvinpäin. Ja paremmin mielin. Asioilla on tapana järjestyä, mut jos turvautuu pulloon, niin sillon ei saa mitään järjestettyä. Nyt olen iloinen siitä, etten päivällä jaksanut raahautua alkoon :)
Kiitos teille kaikille ihanille ihmisille, jotka jaksatte päivästä toiseen olla tukenani!
Ihanaa että kestit muutaman tosiasian, joskus jopa se antaa syyn alkoon. Mene työhaastatteluun, mutta älä pety. Sinun kilpailija voi olla vaikka yh tai muuten täysin syrjäytynyt, joka tarvitsee sen työpaikan kipeästi. En osaa selvittää asiaa kunnolla, mutta ehkä aina ei ole kysymys ammattitaidosta.
Alkottomuus kuitenkin huomataan, itse voin sanoa tai tunnustaa, että tein pöydän ääressä töitä, mutta kun luottamus palasi myös johtoon, niin olen taas ollut kentällä. Minäkin LUULIN paljon asioita, mutta kai myös ei alkoholistit näkevät totuuden.
Yritä muutama vuosi (2) järjestää asiasi kuntoon, jos ei mikään tunnu onnistuvan, niin hae eurokossu ja mieti sen kanssa, onko helpompaa.
Nyt tuossa sinun tilanteessa, miettisin apua edes kansalaisopistosta, onko siellä pitsinnypläyskurssi tai joogaa. Kävisin kirjastossa, googlettaisin hulluja ruokareseptejä (halpoja) tai menisin pelkästään kiertämään korttelin. Yksi asia on varma, humalatila ei ole mikään ratkaisu.
Kiellettyjä irtisanomisperusteita ovat:
työntekijän sairaus, vamma tai tapaturma, ellei työntekijän työkyky ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista
Oletko ihan tyytyväinen kohtaloosi?
Onko taustalla jotain muutakin kuin sairaus?
En voi muuta kuin edelleen ihmetellä nuorta ihmistä, että mikä vetää mielen noin matalaksi?Asiahan ei mulle kuulu, mutta kun mietin omia lapsiani.Kaikista vastoinkäymisistä ovat onneksi selvinneet. Mitä oikein etsit elämältäsi?
Viina ei sitä ainakaan paranna kuten olet todennut itsekin?
Ota nyt itseäs niskasta kiinni. Toivoopi Limbo.
raittiina.
...että lapsesi ovat niin tasapainoisia ja selvinneet kaikesta niin hyvin. Kaikilla ei sitä onnea ole, että olisivat saaneet niin hyvät lapset kuin mitä sinulla. Jos oisin tienny että musta tulee tällanen olisin varmaan jättäny syntymättä ja varmasti myös äitini jättänyt synnyttämättä mut. Tuskinpa hänkään musta kovin ylpeä ole, niinkuin en itsekään. Tasan ei käy onnen lahjat. Kysyit, mitä mä etsin elämältä... ennen kaikkea tasapainoa. Emmä pahuuttani tällanen ole, enkä todellakaan nauti tästä. Mutta minkäs sitä ihminen ittelleen mahtaa.