Hei!
Olen jo monta vuotta kärsinyt puhelimessa puhumisen pelosta, mutta eilen asia vasta iski todella tajuntaani kun en pystynyt puhumaan puhelimessa ihmisen kanssa, jolle muuten kyllä pystyn kertomaa kirjoitetussa muodossa vaikka mitä. Tämä ongelma ilmenee yleensä silloin kun pitäis ensimmäistä kertaa puhua jonkun kanssa puhelimessa ja varsinkin silloin jos täytyy puhua vieraalla kielellä, vaikka puhuisinkin kieltä hyvin.
Jos jollain olisin kokemusta asiasta tai tietäisi miten tästä pääsee eroon niin olisin erittäin kiitollinen:)
Olen jo monta vuotta kärsinyt puhelimessa puhumisen pelosta, mutta eilen asia vasta iski todella tajuntaani kun en pystynyt puhumaan puhelimessa ihmisen kanssa, jolle muuten kyllä pystyn kertomaa kirjoitetussa muodossa vaikka mitä. Tämä ongelma ilmenee yleensä silloin kun pitäis ensimmäistä kertaa puhua jonkun kanssa puhelimessa ja varsinkin silloin jos täytyy puhua vieraalla kielellä, vaikka puhuisinkin kieltä hyvin.
Jos jollain olisin kokemusta asiasta tai tietäisi miten tästä pääsee eroon niin olisin erittäin kiitollinen:)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mä kans kärsin samast jutust, en tajuu mikä siinä onkaan. Tosi tutuille ihmisille pystyy kyl puhuu hyvin, mut puolitutuilleki vaikee, saati sit tuntemattomille. Jos pitää vaik hoitaa asioita puhelimella, soittaa johki virastoon tms..ni jännitän tosi paljon ja lykkään sitä soittamista. Yleensä pyrinki menemään paikan päälle hoitamaan asioita esim. pankkiin, sillon ei oo mitään ongelmaa. Joskus saatan lähettää kirjeelläki jonkun ihan yksinkertasen asian kun en vaan pysty soittamaan. Luulen et pelko liittyy siihen ku ei nää ihmistä, sen ilmeitä yms... ja pitää puhua tosi sujuvasti, ei voi selitellä ja kierrellä tai pitää taukoja.
Toivoisin iteki tietäväni mikä tähän auttaa, koska tuntuu niin turhalta jännittää jotain tollasta. Kai sitä pitäis vaan kohdata se pelkonsa ja soittaa päättäväisesti ja usein. Vois myös harjotella sujuvaa puhumista tai kuvitella et onki sen henkilön kanssa kasvotusten. Joskus virastoihin soittaessa auttaa ajatella, että on täysin anonyyminen. Vaik se toinen ajatteliski et mikä friikki toi on joka tuol puhuu, so what, ei se ikinä nää mua tai tiedä kuka oon.
Ja puhelimen pitäis helpottaa elämää, joskus tuntuu et se vaan vaikeuttaa sitä :)
Meitsikin kärsii tuntemattomille soittamiskammosta:( En ikinä hae työpaikkaa, joihin pyydetään soittamaan. Yleensä just hoidan lääkäriajan varaamisen, veroasioista puhumisen ym. paikanpäällä. Jos on ihan pakko soittaa niin kirjoitan lapulle ylös tarvittavat tiedot nimeni:), osoitteeni, sanottavan asian jne. Veli muuten kärsii samasta asiasta. Kumpikaan vanhemmistani ei ole myöntänyt kärsivänsä samasta vaivasta, eikä se siltä näytäkkään. Keltähän tämäkin siis periytyy. No veljellä ongelma 100x pahempi. Ei voi vasta puhelimeen, jos ei tuttu ihminen soita, eikä hoida ikinä mitään asiota puhelimella.
Tuttua on! Pelkään että alan änkyttää, ja jos niin käy niin menen sen verran lukkoon että unohdan asian mistä olin puhumassa ja oon tyyliin ihan paniikissa....
Jos on pakko soittaa niin kirjoitan just lapulle mitä pitää sanoo ja näin... ei mikään kiva vaiva.