Tehokäyttäjän perustelut Linuxille

... rannetuki ei välttämättä ole se paras ratkaisu. RSI aiheutuu osaltaan jänteiden mitänenyon väylien ahtautumisesta, ja käden paino rannetuen päällä ahtauttaa niitä entisestään. Parempi ratkaisu on opetella kirjoittamaan kädet oikeassa asennossa. Oikea asento, ks pianisti

>...laatua, jota et voi mistään muualta saada.

Tämä pätee. Mistään muualta ei tuollaista roskaa saa.

Eikö se kuule ole jo käynyt selväksi, että kannattaisi ensin opettella käyttämäänkin sitä tietokonetta ennenkuin alkaa esiintymään asiantuntijana.

1.Graafinen käyttöliittymä: ohjelmien käynnistäminen ja nopeampaa kuin kilometrien pituisten komentojen kirjoittaminen.

A. Ohjelmien nimet harvemmin ovat kilometrin pituisia
B. Kokeile etsiä sitä ohjelmaa 100:n vaihtoehdon joukosta
C. Sitä varten on täydentämistoiminto
D. Esimerkki: kirjoitan fir, painan tab ja rivillä lukee jo firefox


4.Lähes kaikki on mahdollista automatisoida graafisesti hiirtä klikkailemalla.
Toistuvien rutiinitehtävien hoitaminen hiirtä klikkailemalla on yhtä järkevää kuin napin painaminen tehtaassa. Miksi klikkailla tai koodata hankalia scriptejä, kun kone tekee työn puolestasi?

Annapas jotain esimerkkiäkin. Otetaan esimerkiski ohjelmien asennus. Kuinka automatisoit sen pelkästään hiirtä klikkailemalla?

5.Tekstieditorit: Notepad hakee vertaistaan. Monipuoliset haku- ja muokkaustoiminnot.

Just. Kirjoita vain sillä Notepadilla...


6.Levykirjaimet: On järkevää voida erotella eri partitiot omilla tunnistettavilla ja helposti muistettavilla tunnuksilla. Mistä tiedät linuxissa, että /home olisi esimerkiksi toisella levyllä? Et mitenkään... Windowsissa tiedät heti, että jos C ja D-osiot ovat eri levyillä.

Voida? Partitioilla on omat kuvaavat tunnukset esim. /dev/hda1, /dev/hda2. Minusta huomattavasti selkeämpää, koska siitä käy välittömäst ilmi mikä levy ja osio on kyseessä. Käytön kannalta on täysin tarpeetonta muistaa levyosioiden kirjaimia. Ainoa asia minkä tarvitsee muistaa on /home/käyttäjätunnus ja siinä kaikki. Kuinka tämän voi tehdä vielä yksinkertaisemmin?

7.Virusten torjunta: Miksi käyttää virustorjuntaohjelmaa, kun et sitä tarvitse?

WinBlows! LOL!

8.Ohjelmien asennus ja päivittäminen: Miksi kirjoitella pitkiä ja ikäviä komentoja ohjelmien asentamiseksi ja päivittämiseksi, kun sama onnistuu parilla hiiren klikkauksella?

Ethän edes ole koskaan asentanut Linuxia, joten pysy hiljaa asiasta.

Parilla klikkauksella? Oletko koskaan asentanut yhtään Windows-ohjelmaa? Töiksesi? Asenna jokin ohjelma vaikke 40 koneelle. Asennusohjelma vaatiikin joka kerta kirjoittamaan/klikkailemaan asennuspolun, kirjoittamaan lisenssitunnuksen, hyväksymään EULA:n, valitsemaan asennettavat osat, muutama ylimääräinen kyllä,kyllä klikkaus päälle. Pahintahan on, että joissain tapauksissa näitä eie edes pysty automatisoimaan.

10.Kaupallisuus ja suljetun koodin kulttuuri:
Hakkerit eivät saa lähdekoodeja käsiinsä eivätkä voi etsiä aukkoja, joita kautta iskeä koneellesi. Kaupallisuus tarkoittaa ohjelmistoallalla laatua ja jos maksat 400euroa käyttöjärjestelmästä niin tiedät saaneesi laatua, jota et voi mistään muualta saada.    

Olen tehnyt ohjelmistoja töikseni ja valitettavasti täytyy todeta, ettei hinta todellakaan takaa laatua. Itseasiassa minä annan koodini erittäin mielellään todella osaaville hakkereille katsottavaksi, että he löytävät tekemäni virheet.

ps. Sivistä kiitos itseäsi sen verran, että edes olisit hajulla mistä puhut... http://www.catb.org/~esr/faqs/hacker-howto.html

osiota windows pystyy osoittamaan ILMAN mounttaamista toisen hakemiston alle?
;-)

6.Levykirjaimet: On järkevää voida erotella eri partitiot omilla tunnistettavilla ja helposti muistettavilla tunnuksilla. Mistä tiedät linuxissa, että /home olisi esimerkiksi toisella levyllä? Et mitenkään... Windowsissa tiedät heti, että jos C ja D-osiot ovat eri levyillä.


No kerroppa miten hiirellä scriptaat hakemiston pakkaamisen, jonka jälkeen kopioit sen SSH:n yli toiselle koneelle, jossa se lopuksi poltetaan CD/DVD-levylle...

4.Lähes kaikki on mahdollista automatisoida graafisesti hiirtä klikkailemalla.
Toistuvien rutiinitehtävien hoitaminen hiirtä klikkailemalla on yhtä järkevää kuin napin painaminen tehtaassa. Miksi klikkailla tai koodata hankalia scriptejä, kun kone tekee työn puolestasi?

1. Miten ohjelman käynnistäminen shortcutista eroaa Windowsissa ja Linuxissa - muutoin kuin siten, että Linukassa saat määrittää itse aivan pikkutarkasti mitä ohjelma käynnistyessään tekee?

2. Missä versiossa? Minun Windowseissani oikeaklikkaus työpöydältä avaa työpöydän knoffausvalikon...

3. Jos hiiriranneongelma tulee hiirenkäytöstä, miten hiirtä käyttämällä ranteet säästyy?

4. Miten automatisoit Windowsin käynnistämään ohjelmat ja palvelut aina samassa järjestyksessä? Tai käynnistämään tarvittavat ohjelmat automaattisesti Windowsin käynnistyksen jälkeen halutussa järjestyksessä? Edes tekstitilassa, saati graafisesti?

5. Search/Replace kun hakuehtona voi olla ainoastaan merkkijono on "monipuolinen" haku?

6. Miksi sinun käyttäjänä tarvitsisi tietää millä levyllä /home on? Eikö riitä että admin tietää ja sinulla riittää osiollasi tilaa?

7. Millä Windows-versiolla virustorjuntaa ei tarvita?

8. Miten klikkausasennus Windowsissa on helpompaa verrattuna klikkausasennukseen Linuxissa?

9. Miten on sitten mahdollista, että minkä tahansa Windowsin aukkojen määrä ylittää moninkertaisesti minkä tahansa Linux-distron aukkojen määrän?

"5.Tekstieditorit: Notepad hakee vertaistaan. Monipuoliset haku- ja muokkaustoiminnot. Pitkien ja vaikeiden komentojen käyttäminen tekstin muokkaamiseen on yhtä järkevää kuin musiikin säveltäminen kännykällä."

hmmm.....

Itsekin olen sitä mieltä, että paras tekstieditori pyörii windowsissa. Se ei kuitenkaan ole käyttöjärjestelmään kuuluva Notepad, vaan esim. Delphi5:n IDE -ympäristöön kuuluva integroitu tekstieditori.

Edut verrattuna Notepadiin:

1. Monipuolisemmat etsintä -ja korvaustoiminnot

2. Käsittelee myös yli 64 kilotavun kokoisia tekstitiedostoja ongelmitta

3. Jos sitä käyttää lähdekoodin editointiin, ominaisuuksiin kuuluu "Syntax Highlighting"

4. Sisäänrakennettu makrojen nauhoitus ja toisto. Mahdollistaa toistuvat ja monipuoliset muokkaustoiminnot silloinkin, kun perusmuokkaustoiminnot eivät yksinään käytettynä ole kovin tehokas ratkaisu. Uskoisin Delphin koodieditorin tässä kohdassa päihittävän myös linuxin Vi:n.

5. Vaikka onkin pääasiassa tehty koodieditoriksi, mikään ei estä käyttämästä yleiskäyttöisenä tekstieditorina.

6. Tuki myös "regular expressions" -toiminnoille etsi ja korvaa -toiminnon yhteydessä.

7. Muokattava käyttöliitymä: oma suosikkini on "Borland IDE Classic"; huom: valmiit vaihtoehdot ovat pohjia, niitä voi jossain määrin edelleenmuokata

8. Koodimallineet "Code Templates": esim. kun kirjoittaa be ja painaa Ctrl-J, niin editori kirjoittaa itse:

begin
$
end;

em. "$" EI ole merkki vaan kuvaa kohtaa, johon kohdistin "Caret" jää Ctrl-J:n painalluksen jälkeen.


9. Ctrl siirtyvät sana kerrallaan, ja sanojen tunnistus on huomattavasti fiksumpi kuin Notepadissa.

10. Ctrl-Q ja Ctrl-K ovat lisätoimintonappeja, joiden takaa löytyy edistyneitä lisätoimintoja. Nämä löytyvät toki myös valikoista, jotta ne ovat myös aloittelijan helposti käytettävissä. Pidempään käyttäneelle toki ulkoa muistetut näppäilytavat ovat nopeampia, mutta kiitos selkeän valikon, aloittelijaakaan ei jätetä pulaan. Linuxin Vi:ssä on ilmeisesti sama idea, että kokeneen käsissä se on nopea pikanäppäilyjensä ansiosta, mutta Vi:stä puuttuu tuo, että samat toiminnot ovat helposti aloittelijankin käytössä graafisen pudotusvalikon takana.

11. 10 muistipistettä eli "kirjanmerkkiä" per tekstitiedosto. Kätevää!

12. Lähdekoodin yhteydessä Ctrl-Hiiren klikkaus etsii kohdan, jossa esim. muuttujanimi tai tyyppi on määritelty, myös toisesta tiedostosta.

Mutta: kuuluuhan windowsin etuihin hyvä yhteensopivuus vuosienkin aikajanalla. Delphi 2.0 (1996)toiminee ongelmitta Windows Vistassa. Ja Delphi 1.0 (1995, ainoa 16-bit versio Delphistä) toimii Windows 2000:ssa ok.

Tästä viimemainitusta voisi Linuxkin ottaa oppia. Mutta valitettavasti avoimen koodin Linux -kehittäjät eivät tätä halua. Heille kun tahallinen epäyhteensopivuuden aiheuttaminen on tapa, jolla vain binäärinä (=ilman julkisesti saatavissa olevaa täydellistä, käännettävissä olevaa lähdekoodia) julkaisevia kaupallisia yrityksiä on kiva kiusata.

Toivottavasti kaupalliset Linux -toimijat (kuten esim. Red Hat, Suse/Novell, Linspire, Mandriva jne.) ymmärtävät perustaa yhteisen Nonprofit -organisaation rakentamaan kaupallinen linux -API/ABI, jossa nämä ongelmat on ratkaistu, ja jota em. yritysten yhteenliittymäorganisaatio jatkossa päivittää aina, kun avoimen koodin kehittäjät näkevät parhaaksi kehittää Linuxia eteenpäin sellaisella tavalla, joka rikkoo binääriyhteensopivuuden.


Tämä takaisi 100% binääriyhteensopivuuden niille ohjelmille, jotka eivät kutsu mitään linuxin kernel tai muuta järjestelmäkirjastoa suoraan, vaan em. kaupallinen API/ABI rajapinnan kautta välillisesti.

Jos nimittäin linux -yhteisö nyt päättää muutta jotain, mikä rikkoo binääriyhteensopivuuden, niin kaupalliset toimijat voisivat julkaista uuden version tuosta yhteensopivuuskirjastosta, joka jatkaa kerran lukkoonlyödyn rajapinnan tarjoamista sovellusohjelmille loputtomiin, muuttuipa alla oleva linux -ydin tai muut tärkeät järjestelmäkirjastot miten tahansa.

Näin tällainen välttämätön päivitystyö jouduttaisiin tekemään keskitetysti vain yhteen kertaan, kun nykytilanne on se, että jokainen kaupallinen yritys joutuu päivittämään jokaista linux -ohjelmistotuotettaan erikseen. Tällaisesta ratkaisumallista saatavat kustannussäästöt tulisivat olemaan kaupallisille linux -yrityksille erittäin merkittäviä!

Käynnistän ohjelmia tietysti puusilimä. Silloin, kun on hiiri kädessä niin valikosta, kun on näppis kädessä niin kirjoittamalla tai pikanäppäimellä...