Ihmettelen suuresti ammattikorkeakoulujen tuloa. Työelämässä tunnutaan arvostavan spesifimpää opistotason koulutusta kuin amk- koulutusta. Mikä järki tuolla uudistuksella on? Lisäksi Amk on kuitenkin eri asia kuin yliopistokoulutus ja opetus aivan erilaista.
amk , yliopisto
ja opistotaso
131400
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Maksaako suomi24 sinulle jotain samojen kysymysten lähettämisestä kuukaudesta toiseen? Kuolisiko keskustelu ja sitä kautta tämä palsta tyystin ilman niitä?
Meinasin juuri tuota samaa asiaa tiedustella, kun tulee ihan hirveä kiukku kun näkee näitä keskustelun aloituksia KOKO AJAN. Eiköhän tästä asiasta ole jo tarpeeksi keskusteltu!!!!!!!
Fac ut vivas! Fiksu yliopistolainen varmaan tietää mitä tuo tarkoittaa...
Olen yliopisto-opiskelija, ja fiksu sellainen myös. En silti tiedä mitä tuo tarkoittaa. Valaisisitko ehkä?
taitaapi tarkoittaa get a life! En ole siis tuon kirjoittaja, mutta latinaahan tuo on selvästi.
Olet yli kymmenen vuotta jäljessä.
noin henkilökohtaisesti kysyjän kysymystä. Ei tuossa ketään haukuttu. Todettiin vain, että kysyjän mielestä mennyt uudistus ei oltu ehkä ihan loppuun asti ajateltu. Ei se silti tee amk:laisista huonompaa ihmisinä tai ammattilaisina. Eihän.
Yllä olevista kommenteista päätellen olet osunut arkaan paikkaan.
Opistoista valmistuneita kuitenkin tunnutaan arvostavan työelämässä ihan eri lailla kuin AMK-laisia. Ainankin sairaanhoitajien osalta asiasta on tehty tutkimus jonka tulos oli, että opistohoitajien osaaminen ja tietotaito oli paljon edellä AMK-hoitajia. Minusta merkittävä tulos, sillä nykyään hoitaja rinnastetaan koulutustasoltaan insinööriin, opistoaikoina valmistunut teknikkoon.
Voiko tuosta vetää johtopäätöksen, ettei AMK-insinööri vastaa osaamistasoltaan edes teknikkoa?
Joo tuo on pikkanen probleema työelämää aloittelevalle AMKsta valmistuneelle.
AMK valmistaa asiantuntijatehtäviin, mutta harvoin niihin pääsee ilman työkokemusta. Ne ekat tehtävät ovat siis ns. perustason työtehtäviä, joita ei ole tahkottu AMK:ssa samalla tavalla "ytimeen" kuin opistossa. Eli kun on oltu työelässä jonkun aikaa se asiantuntijuus pääsee lopulta syventymään. Tästä voi syntyä työnantajalle käsitys opistotason paremmuudesta.
Tiedekorkeakoulut valmistaa huomattavasti teoreettisempaa työvoimaa kuin AMK, eli usein ollaan käytännöstä jo kaukana, mutta usein tekevät työelämässä esim. tutkimustyötä, opettavat tms. Heilläkin saattaa olla perusasioiden opettelua edessä ellei työelämässä oltu opiskelun ohessa. Lääkärit jne on tietysti oma lukunsa. He tarvitsevat duuniaan hoitaakseen erittäin laajan teoriapohjan.
"AMK valmistaa asiantuntijatehtäviin, mutta harvoin niihin pääsee ilman työkokemusta."
Juu, TODELLA harvoin. :D Tosiasiassa asiantuntijaksi kypsytään AINA työkokemuksen myötä. Tai siis ne kypsyvät, jotka jaksavat itseään jatkuvasti kehittää ja laajentaa näkemystään. Asiantuntijuus vaatii laajan teoriapohjan ja sekä rautaisen työkokemuksen että kokonaisvaltaista näkemystä. Koulunpenkillä ei kehitytä edes koulunpenkillä istumisen asiantuntijaksi, korkeintaan hankitaan se teoriapohja.
....asiantuntijatehtävissä.
http://www.insinooriliitto.fi/asp/system/empty.asp?P=1492&VID=default&SID=567068001157901&S=1&C=21207
Huomautan vain, että AMK-opiskelija saa jo opiskelujensa aikana paljon työkokemusta, työharjoittelun ja opinnäytetyön pohjalta, joten eipä se ole mikään uskomaton yllätys että heti valmituttuaan pääsee asiantuntijatehtäviin (esim. yritykseen johon on tehnyt sen opinnäytetyön).
On hieno etusivu insinööriliitolla, on - mutta miten se tähän liittyy?
Meillä taitaa muuten olla pikkuisen eri käsitys siitä, mitä 'asiantuntija' tarkoittaa. No, AMK-koulutuksen olennaisin sisältöhän tuntuu olevan kielen inflatoiminen. Ryöstöviljellään joka ikistä hienolta kalskahtavaa titteliä ja nimikettä (jota ei ole huomattu lailla suojata) kunnes ne ovat menettäneet alkuperäisen merkityksensä, ja sitten pitää taas keksiä uusia. Vaikka onhan sitä harrastettu maailman sivu: yhteen aikaan liki jokainen ovelta-ovelle-pölynimurikauppiaana toimiva merkonomi (ilman yhtäkään alaista) oli titteliltään myyntipäällikkö, vaikka nimikkeen 'päällikkö' käyttö edellyttää vähintään kahta alaista. Taitavat insinöörit olla nyt tekemässä samaa temppua nimikkeelle 'asiantuntija'. Milläpä sitä muuten saataisiin pidettyä insinöörikunnan romahdusuhan alla olevaa statusta yllä - kun vanhoihin kunnon opistoinsseihin verrattuna heppoisia AMK:n tusinainssejä syydetään työmarkkinoille pilvin pimein - muuten kuin antamalla tusinainsseille juoksupojan homma mutta 'asiantuntijan' titteli ja käyntikortti.
Linkistä aukeaa vain se tutkimustieto, eli siis se on lähde. Tiedätkö, jos väittää jotain, niin on hyvä yleensä esittää jokin lähde, joka tukisi omia mielipiteitä/näkemyksiä.
Se on siis insinöörien tai ammattikorkeakoulujen vika että yritykset palkkaavat insinöörejä (amk) asiantuntijatehtäviin? Tai että se on insinöörien tai ammattikorkean vika että asiantuntija ei tarkoita enää samaa asiaa kuin ennen (vaikka se tarkoittaakin täsmälleen samaa asiaa kuin ennen mutta eihän se sinua kiinnosta)?
Ainiin, ja otetaan se ässä sieltä hihasta: Kyllä ne OPISTOINSSIT sitten asiansa osasivat blaa blaa blaa...
Ilmiselvästi et tiedä asiasta yhtään mitään, ja tietosi/väitteesi perustuvat suomi24-palstan tarjoamaan informaatioon.
Puhut aivan käsittämätöntä paskaa, ja tiedät sen itsekkin. Itseäni harmittaa ainoastaan se, että jos joku keksii täältä lukea aivopierujasi ja alkaa ottamaan ne tosissaan.