missä menee

Ei voi kysyä, missä menee laihuuden ja anoreksian raja. Jopa normaalipainoinen voi olla anorektikko, sillä anoreksia on pään sisällä ja asenteessa. Laihtuminen on pelkkä anoreksian oire. 170/50 mitoiltaan oleva ihminen voi olla joko luonnostaan laiha, anorektikko, tai mahdollisesti hänellä voi olla myös esim. joku suolistosairaus, joka estää ruoan imeytymisen. Eli MITOISTA EI VOI PÄÄTELLÄ, ONKO KYSEESSÄ ANOREKSIA. Painotan sitä, koska todella monella on harhaluuloja tästä asiasta.

Anoreksian raja ei siis ole painossa, vaan asenteessa ja ruumiinkuvassa. Otetaan esimerkki: Joku henkilö mitoiltaan tämä 170/50 (neiti A)voi nyt vaikka kuvitteellisesti olla luonnostaan laiha; hän syö terveellisesti ja tarpeeksi, harrastaa liikuntaa kohtuullisesti, mutta ei vaan liho. Lisäksi hänen ruumiinkuvansa on terve. Sitten voi olla vaikka henkilö mitoiltaan 168/54 (neiti B), joka pitää itseään liian lihavana, inhoaa vartaloaan, ihannoi alipainoisia vartaloita, ja hän pyrkii laihtumiseen. Tällöin neiti B on anorektinen, vaikka onkin suhteessa painavampi kuin neiti A, jolla ei ole anoreksiaa.
Esimerkkimme kolmas henkilö on neiti C, mitoiltaan 172/47. Hän tietää olevansa liian laiha, ja hän lihoisi mielellään. Hän ei vaan liho, lisäksi syöminen on muutenkin vaikeaa, koska siitä seuraa ongelmia vatsan kanssa. Neiti C on todella alipainoinen, mutta hänellä ei ole anoreksiaa, vaan suolistosairaus. Se voi olla esim. Crohnin tauti. Hänellä ei vika ole korvien välissä kuten anorektikoilla, vaan vika on fyysinen, se on hänen suolistossaan. Hän ei parane pakkosyöttämisellä, vaan hän tarvitsee hoitoa suolistovaivaansa, jotta hänen syömänsä ruoka imeytyisi.

Toivottavasti tajusit jotain esimerkistäni...