Elämän meren rannalla.
Valkoisella sannalla.
Mietit josko kuitenkaan.
Uskaltaisit kahlaamaan.
Tuonne kylmään ja vihreään.
Veteen synkän viileään.
Sinne mielesi kuitenkin pakotti.
Isä ja äiti takaa varoitti:
Siellä voi olla äkkisyvää.
Silti menit, vaikka he tarkoittivat
vain hyvää.
Nyt pärskit ja yskiskelet.
Puolessa välissä mertasi.
Kovasti mietit ja ihmettelet,
milloin on sinun vuorosi.
Joskus se päivä koittaa
että elämän kellot soittaa.
Tai pelastava laiva puhaltaa.
Aaltoja halkoo ja helpottaa.
Joskus vielä, et tiedä milloin.
Joku sinuun rakastuu ja silloin.
Tunnet sen luihin ja ytimiin asti.
Raikasta ja lämmintä oikeasti.
Valkoisella sannalla.
Mietit josko kuitenkaan.
Uskaltaisit kahlaamaan.
Tuonne kylmään ja vihreään.
Veteen synkän viileään.
Sinne mielesi kuitenkin pakotti.
Isä ja äiti takaa varoitti:
Siellä voi olla äkkisyvää.
Silti menit, vaikka he tarkoittivat
vain hyvää.
Nyt pärskit ja yskiskelet.
Puolessa välissä mertasi.
Kovasti mietit ja ihmettelet,
milloin on sinun vuorosi.
Joskus se päivä koittaa
että elämän kellot soittaa.
Tai pelastava laiva puhaltaa.
Aaltoja halkoo ja helpottaa.
Joskus vielä, et tiedä milloin.
Joku sinuun rakastuu ja silloin.
Tunnet sen luihin ja ytimiin asti.
Raikasta ja lämmintä oikeasti.
Vastaukset 7
Vanhimmat
hienosti riimailtu, niin hän se on ettei koskaan tiedä koska on vuoronsa rakastua, pidin tästä sen ajtuksen ja hyvän riimin vuoksi, kiitti!
Kiitos siulle runokaveri.
kivasti sanottu, kiitti!
Kiva, että sinäkin tuot pitkästä aikaa jotain
tänne, ja tuo jotain tässä tapauksessa miellyt-
ti minua suuresti.
Runon riimit kulkevat käsi kädessä todella
hyvin, ja ajatus, joka runoosi on kiedottu
hienoilla oivalluksilla, loi kokonaisuudesta
nautinnollista luettavaa.
Kiitos, ja tuoppa hieman useammin tuotantoasi
tänne :))
Kiitos vain sullekin että jaksat aina kannustaa kirjoittelemaan.
Minäkin luen luen oikeastaan kaikki runot mitä tällä palstalla on ja aika isosta osasta tykkään. Pitäisi vain opetella kannustamaan muitakin kirjoittelijoita. Täällä on kuitenkin aika hienoja oivalluksia melkein joka päivä.
Sinä viitsit ja jaksat ilahduttaa jatkuvasti runoillasi. Harvoin tulee kommentoitua, mutta jokainen on kyllä tullut luettua, jos vain mahdollista.
Eipä kiittämistä, tekstisi on aina ehdotto-
masti luettava, ja suurimmasta osasta pidän.
Joitakin runojasi muistan joskus aiemmin,
mistä en ihan aina päässyt perille, mutta
se lienee mun yksinkertasuutta, ja sun fik-
suutta luulisin.
Itse luen palstalta määrätyllä seulonnalla,
jota en tuo julki, mutta kuten sanoit, hie-
noja oivalluksia toki löytyy varmasti joka
päivälle palstalta.
No, empä tiedä omieni ilahduttamisesta, mutta
siitä vain on muodostunut jonkinlainen traditio
tuoda niitä tänne.
Mutta, toistan vielä, tuo omiasi useammin,
omasi luen aina, vaikken aina kommentoikkaan.
Mullakin oli tässä sellainen "harmaa aika"
enkä jaksanut kommentoida kenellekkään, omia
toin kyllä silti tänne.
Vuorovaikutus tällä palstalla on mielestäni
hiukan outoa; " kun kerran toi ei kommentoi
mun runoo, niin en minäkään sen "
Itselläni ei ole periaate tuo.
Kommentoin, jos runo antaa aihetta siihen, en
kommentoi vain kommentoimisen ilosta, tai väki-
sin väännettyä kiitosta, ellei sille ole tarvetta.
Tämmöstä tänä aamuna.
Hyvää päivää sulle sinne jonnekkin, ja ei kun
runoilemisiin.
ui ui ui ui ui ui