Liian monta eri kieltä?

Onko jollain menny kielet sekasin kun on ottanu valinnaiseks viellä jonkun kielen?Siis Englanti,Ruotsi ja se valinnainen?Mietin vaan että jos otan vallinnaisaineeks jonkun kielen ni menenks mä ihan sekasin niitten kaa?
271233
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 27

Vanhimmat

Englanti ja ruotti sekasin -.-

Äänestä
  • Mul ei vittu todellakaan mene ''kielet sekaisin'' , vaikka mul on englanti, ruotsi, saksa ja ranska. Sen verran on vittu kympin kielipäätä.

    Äänestä

Mä otin jo vitosella ranskan, ja oon nyt seiskalla, joten mulla on Englanti, Ruotsi ja Ranska.
Kielet ei mee sekasin, tosin jotkut sanat voi mennä.
(kirjoitin ranskan sanakokeessa lippalakkiin että cappage = kukkakaali enkuks :D)

Muista: Kieliä Ei Voi Koskaan Osata Liikaa! :)

Jos otat ranskan, se on todella vaikea kieli ja vaatii paljon lukemista!!

Äänestä
  • Et vissiin sitten ole ollut äidinkielentunneilla ollenkaan? Kielet kirjoitetaan suomessa pienellä alkukirjaimella.

    Kaali on englanniksi cabbage.

    Äänestä

  • Kun et tiedä edes sitä, että kun puhutaan kielistä, ei maista, alkukirjain tulee pienellä, senkin osaamaton paska. Mä ainakin olen koulussa lahjakas, niin mulla sanoo ihan kielikorva että toi on väärin. Kuinkahan vanha mahdat olla? 14? 15?

    Äänestä

Mulla on valinnaisena saksa ja menee joskus sekasin kokeessa ruotsin kaa että saatan unohtaa sanoja tai ne menee sekasin..mutta oon kuitenki hyvä kielissä että ei ne niin paljon sekasin mene.

Äänestä

Mää opiskelen englantia, ruotsia, ranskaa, saksaa ja venäjää eikä kyl mene sekasin... tai no saksa ja ruotsi joskus, ne kun on vähän samankaltaisia. Mutta muuten ei mee sekasin, on ne sen verran erilaisia kieliä..

Äänestä

Mie jouduin vahingos saksaan, ei ollu tarkotus mennä, mut opettajien paperit meni sekasin, ja nyt oon sitte saksassa.
Se menee kokoajan enkun kaa sekasin, ei kannata ottaa valinnaiskieltä, sanon minä.

Äänestä

Olen lukenut ruotsia, englantia, saksaa, espanjaa ja italiaa. Kielet eivät mene sekaisin, enemmänkin tukevat toisiaan!

Äänestä

Siis otin viidennellä luokalla enkun lisäksi saksan, ja kirjoitin tosi monesti asioita väärin, kun menivät sekaisin. En muistanut enää kunnolla edes enkun numeroita, ellen ihan pähkäilemällä alkanut muisella. En silti kadu. On ollu jo nyt saksasta tosi paljon hyötyä. Se on sun omasta jaksamisesta kiinni. Paljon sä oot valmis opiskelemaan?

Äänestä

paljo? Et oppis edes yhden kielen kunnolla.
Jos olis pelkkä englanti, niin siinä vois olla järkee. Kai sitten vois olla yks vapaaehtoinen innokkaita varten. Mut vaan yksi pakollinen vieras kieli, siis englanti.

Äänestä
  • mun "virallinen" äidinkieli on saksa 2.kieli tietysti suomi, sitten vielä englanti , ruotsi ja ranska. ja pää ei oo sekasi yhtään ;D ei niitä kieliä oo liikaa, se on ihan asenteesta kiinni

    Äänestä

  • kielipää kirjoitti:

    mun "virallinen" äidinkieli on saksa 2.kieli tietysti suomi, sitten vielä englanti , ruotsi ja ranska. ja pää ei oo sekasi yhtään ;D ei niitä kieliä oo liikaa, se on ihan asenteesta kiinni

    kieliä... 5... :D

    Äänestä

  • Häh? Miksi ihmeessä englanti pitäisi olla pakollinen? Eihän se ole sitä nytkään! Huonoa englantia osaavia on ihan tarpeeksi, talouselämä ja työelämä ei tarvitse yhtäkään lisää. Englantia turhempaa ainetta on vaikea kuvitella.

    Jos taas haluat opiskella englantia ihan itseäsi varten, mene kansalaisopiston kursseille.

    Äänestä

ei mee sekaisin tai ainakaan mä en oo mennyt..

Äänestä
  • Itse superanglannin opettajan avulla puhuin jo kuudennella englantia kuin ysiluokkalainen ja saksankin aloitin viidennellä. Saksa ja enkku ei kyllä minulla mene sekaisin. Ruotsi kun alkoi niin inhottavasti putkahti päähän saksaksi sanoja (tiesin että olivat saksaa), mutta ei enää. Ruotsissa Saksasta oli tasan varmasti enemmän hyötyä kuin haittoja. Esim. Ruotsin kielessä on paljon samoja aisoita ja sanoja kuin saksankin. Muut tuskailivat epämääräisiä ja määräisiä artikkeleita ja minä vaan latelin miten käytetään ja mitä ne on. Ranskaa olen aloittamassa nyt.

    Minulla ainakaan kielet ei mene sekaisin ja kielet tukevat toisiaan. Aina kielitaidosta on hyötyä. Jos yhtään löytyy kiinnostusta niin aloittaisin sinuna :)

    Äänestä

  • kokemusta kirjoitti:

    Itse superanglannin opettajan avulla puhuin jo kuudennella englantia kuin ysiluokkalainen ja saksankin aloitin viidennellä. Saksa ja enkku ei kyllä minulla mene sekaisin. Ruotsi kun alkoi niin inhottavasti putkahti päähän saksaksi sanoja (tiesin että olivat saksaa), mutta ei enää. Ruotsissa Saksasta oli tasan varmasti enemmän hyötyä kuin haittoja. Esim. Ruotsin kielessä on paljon samoja aisoita ja sanoja kuin saksankin. Muut tuskailivat epämääräisiä ja määräisiä artikkeleita ja minä vaan latelin miten käytetään ja mitä ne on. Ranskaa olen aloittamassa nyt.

    Minulla ainakaan kielet ei mene sekaisin ja kielet tukevat toisiaan. Aina kielitaidosta on hyötyä. Jos yhtään löytyy kiinnostusta niin aloittaisin sinuna :)

    Yläasteella mulla oli englanti, ruotsi ja ranska (valinnainen). Ei mennyt sekaisin, koska kielethän ovat täysin erilaisia, varsinkin ranskan kielioppi.
    Lukiossa vaihdoin ranskan saksaan ja on pakko myöntää, että joskus tulee jotkut pikkusanat sekoitettua, kun saksassa joku sana voi tarkoittaa ruotsissa ihan eri sanaa. Mutta siis, kun on perusvankka pohja ruotsissa, niin ei se niin helposti lähe sekoittumaan. Ja kannattaa siis "kääntää" aivot 100% kielelle, minkä tunnilla on ja mitä kotona sitten opiskelee.

    Ja enkkuun en oo ikinä sekottanu mitään. :D

    Äänestä

  • kokemusta kirjoitti:

    Itse superanglannin opettajan avulla puhuin jo kuudennella englantia kuin ysiluokkalainen ja saksankin aloitin viidennellä. Saksa ja enkku ei kyllä minulla mene sekaisin. Ruotsi kun alkoi niin inhottavasti putkahti päähän saksaksi sanoja (tiesin että olivat saksaa), mutta ei enää. Ruotsissa Saksasta oli tasan varmasti enemmän hyötyä kuin haittoja. Esim. Ruotsin kielessä on paljon samoja aisoita ja sanoja kuin saksankin. Muut tuskailivat epämääräisiä ja määräisiä artikkeleita ja minä vaan latelin miten käytetään ja mitä ne on. Ranskaa olen aloittamassa nyt.

    Minulla ainakaan kielet ei mene sekaisin ja kielet tukevat toisiaan. Aina kielitaidosta on hyötyä. Jos yhtään löytyy kiinnostusta niin aloittaisin sinuna :)

    Kyllä, ruotsissa ja saksassa on valtavan paljon samoja tai hyvin samankaltaisia sanoja. Myös kieliopissa on paljon yhtäläisyyksiä, varmaankin jopa enemmän kuin eroavaisuuksia. Mitä pidemmälle näitä kieliä opiskelet, sitä enemmän huomaat yhtäläisyyksiä.

    Äänestä

  • rub-saa rulaa kirjoitti:

    Kyllä, ruotsissa ja saksassa on valtavan paljon samoja tai hyvin samankaltaisia sanoja. Myös kieliopissa on paljon yhtäläisyyksiä, varmaankin jopa enemmän kuin eroavaisuuksia. Mitä pidemmälle näitä kieliä opiskelet, sitä enemmän huomaat yhtäläisyyksiä.

    "Kyllä, ruotsissa ja saksassa on valtavan paljon samoja tai hyvin samankaltaisia sanoja."


    Näinhän se todella on. Esimerkiksi sana ÖL.

    Pakkoruotissa se tarkoittaa: kaljaa, olutta

    Saksaassa se tarkoittaa: öljyä

    Unkarissa se tarkoittaa: tappamista


    Kun osaa vähän pakkoruotsia, osaakin samalla ainakin saksaa ja unkaria. Edellä olevaan on hyvä muistisääntö:

    Jos juot olutta tai öljyä, se tappaa.

    **********

    Toinen valaiseva esimerkki on sana GIFT

    Englannissa se tarkoittaa: lahjaa

    Pakkoruotissa se tarkoittaa: myrkkyä


    Edellä olevaan on hyvä muistisääntö:

    Jos juot GIGTIÄ Ruotsissa, niin se tappaa.

    Äänestä

  • rub-saa rulaa kirjoitti:

    Kyllä, ruotsissa ja saksassa on valtavan paljon samoja tai hyvin samankaltaisia sanoja. Myös kieliopissa on paljon yhtäläisyyksiä, varmaankin jopa enemmän kuin eroavaisuuksia. Mitä pidemmälle näitä kieliä opiskelet, sitä enemmän huomaat yhtäläisyyksiä.

    "Kyllä, ruotsissa ja saksassa on valtavan paljon samoja tai hyvin samankaltaisia sanoja."


    Näinhän se todella on. Esimerkiksi sana ÖL.

    Pakkoruotissa se tarkoittaa: kaljaa, olutta

    Saksaassa se tarkoittaa: öljyä

    Unkarissa se tarkoittaa: tappamista


    Kun osaa vähän pakkoruotsia, osaakin samalla ainakin saksaa ja unkaria. Edellä olevaan on hyvä muistisääntö:

    Jos juot olutta tai öljyä, se tappaa.

    **********

    Toinen valaiseva esimerkki on sana GIFT

    Englannissa se tarkoittaa: lahjaa

    Pakkoruotissa se tarkoittaa: myrkkyä


    Edellä olevaan on hyvä muistisääntö:

    Jos juot GIGTIÄ Ruotsissa, niin se tappaa.

    Äänestä

  • Hyvät muistisäännöt kirjoitti:

    "Kyllä, ruotsissa ja saksassa on valtavan paljon samoja tai hyvin samankaltaisia sanoja."


    Näinhän se todella on. Esimerkiksi sana ÖL.

    Pakkoruotissa se tarkoittaa: kaljaa, olutta

    Saksaassa se tarkoittaa: öljyä

    Unkarissa se tarkoittaa: tappamista


    Kun osaa vähän pakkoruotsia, osaakin samalla ainakin saksaa ja unkaria. Edellä olevaan on hyvä muistisääntö:

    Jos juot olutta tai öljyä, se tappaa.

    **********

    Toinen valaiseva esimerkki on sana GIFT

    Englannissa se tarkoittaa: lahjaa

    Pakkoruotissa se tarkoittaa: myrkkyä


    Edellä olevaan on hyvä muistisääntö:

    Jos juot GIGTIÄ Ruotsissa, niin se tappaa.

    Aina te urvelot jaksatte tarttua tähän yhteen sanaan! Haluatko tietää sanoja, jotka ovat samoja? Der Hund, billig, wollen will, müssen, der Stuhl, besuchen, verstehen... En hund, billig, vilja vill, måste, en stol, besöka, förstå... Luultavasti et halunnut tietää. Et yleensäkään halua tietää mitään etkä oppia mitään, pääasia, että saa aina urputtaa. Luuseri!

    Ainakin itselleni nämä kielet ovat olleet todella suureksi hyödyksi toisilleen, huolimatta satunnaisista samankaltaisten sanojen muisti/kirjoitusvirheistä. Ja sitä paitsi, osaamalla molempia avautuu tie myös tanskan kieleen!

    Äänestä

  • Deutsch-Schwedisch kirjoitti:

    Aina te urvelot jaksatte tarttua tähän yhteen sanaan! Haluatko tietää sanoja, jotka ovat samoja? Der Hund, billig, wollen will, müssen, der Stuhl, besuchen, verstehen... En hund, billig, vilja vill, måste, en stol, besöka, förstå... Luultavasti et halunnut tietää. Et yleensäkään halua tietää mitään etkä oppia mitään, pääasia, että saa aina urputtaa. Luuseri!

    Ainakin itselleni nämä kielet ovat olleet todella suureksi hyödyksi toisilleen, huolimatta satunnaisista samankaltaisten sanojen muisti/kirjoitusvirheistä. Ja sitä paitsi, osaamalla molempia avautuu tie myös tanskan kieleen!

    johon pakkoruotsi myös avaa tien, kuten esimerkkisikin jo kertoi.

    Äänestä

  • Deutsch-Schwedisch kirjoitti:

    Aina te urvelot jaksatte tarttua tähän yhteen sanaan! Haluatko tietää sanoja, jotka ovat samoja? Der Hund, billig, wollen will, müssen, der Stuhl, besuchen, verstehen... En hund, billig, vilja vill, måste, en stol, besöka, förstå... Luultavasti et halunnut tietää. Et yleensäkään halua tietää mitään etkä oppia mitään, pääasia, että saa aina urputtaa. Luuseri!

    Ainakin itselleni nämä kielet ovat olleet todella suureksi hyödyksi toisilleen, huolimatta satunnaisista samankaltaisten sanojen muisti/kirjoitusvirheistä. Ja sitä paitsi, osaamalla molempia avautuu tie myös tanskan kieleen!

    "Ja sitä paitsi, osaamalla molempia avautuu tie myös tanskan kieleen!"


    Hieonoa, jos se avaa sinulle tuonkin tien. Olet kyllä sitten fiksumpi ja viisaampi kuin aitoruotsalaiset ja aitotanskalaiset, jotka omien tutkimustensa mukaan eivät ymmärrä toistensa kieliä (useita yliopistollisia tutkimuksia aiheesta).

    ______________________________

    Esitän esimerkkinä tässä skandinaaviskaa koskevan hyödyllisen tiedoston, jonka on julkaissut Det nordiska universitetsadministratörssamarbetet (NUAS).

    Kysymyksessä on yliopistotason henkilöille tarkoitettu kieliopas. Referoin siitä joitakin kohtia. Oppaan tarkoituksena on
    1. osoittaa, että pohjoismaisessa yhteistyössä todella esiintyy kielivaikeuksia,
    2. kuvata lyhyesti kielten ymmärtämiseen liittyviä ongelmia,
    3. saada kokousten ja seminaarien osanottajat ymmärtämään, että kielivaikeuksia esiintyy,
    4. saada jokaisen tuntemaan vastuunsa paremmasta kielten ymmärtämisestä.

    Kokemukset NUASin järjestämistä kokouksista ja seminaareista osoittavat, että vaikeuksia esiintyy kaikissa yhteyksissä ja kaikkien skandinaavisten kielten kesken.

    Yksikään kieli ei avaudu täysin kaikille. On itsestään selvää, että yhteispohjoismaisissa kokouksissa niillä osanottajilla, joiden äidinkieli ei ole joku skandinaavisista (s.o. germaanisista) kielistä, on muita suurempia vaikeuksia seurata esitelmiä ja kokouskeskusteluja. Sanotaan, että tanska on monien pohjoismaisten mielestä vaikeinta ymmärtää. Mutta kielivaikeudet ovat molemminpuolisia. Tanskalaisilla on vaikeuksia ymmärtää monia ruotsin ääntämiseroja, mitä ruotsalaiset harvoin tulevat ajatelleeksi. Tämän vuoksi on tärkeätä, että kaikki kokoukseen osallistuvat pyrkivät puhumaan niin selvästi ja hitaasti kuin mahdollista.

    (Googleta: NUAS' lilla språkguide)

    - - -

    Ns. skandinaaviska ei ole itsestäänselvyys, niin kuin usein annetaan ymmärtää. Jos akateemisella tasolla esiintyy ongelmia ruotsin, tanskan ja norjan välillä, islannista puhumattakaan, niin on paikallaan todeta, että suomenkielisillä voi olla vaikeuksia ymmärtää muita, ja muilla vaikeuksia ymmärtää suomalaisten ruotsia. Kirjoitus ei olekaan totutun ylimielinen, vaan aivan järkevä ja sympaattinen. Siitä olisi ollut apua svenska.nu-projektiinkin, joka on vaikuttanut kovin pinnalliselta ja kummien lausumat huonosti harkituilta.

    Äänestä

  • NUAS'lillaSpråkguide kirjoitti:

    "Ja sitä paitsi, osaamalla molempia avautuu tie myös tanskan kieleen!"


    Hieonoa, jos se avaa sinulle tuonkin tien. Olet kyllä sitten fiksumpi ja viisaampi kuin aitoruotsalaiset ja aitotanskalaiset, jotka omien tutkimustensa mukaan eivät ymmärrä toistensa kieliä (useita yliopistollisia tutkimuksia aiheesta).

    ______________________________

    Esitän esimerkkinä tässä skandinaaviskaa koskevan hyödyllisen tiedoston, jonka on julkaissut Det nordiska universitetsadministratörssamarbetet (NUAS).

    Kysymyksessä on yliopistotason henkilöille tarkoitettu kieliopas. Referoin siitä joitakin kohtia. Oppaan tarkoituksena on
    1. osoittaa, että pohjoismaisessa yhteistyössä todella esiintyy kielivaikeuksia,
    2. kuvata lyhyesti kielten ymmärtämiseen liittyviä ongelmia,
    3. saada kokousten ja seminaarien osanottajat ymmärtämään, että kielivaikeuksia esiintyy,
    4. saada jokaisen tuntemaan vastuunsa paremmasta kielten ymmärtämisestä.

    Kokemukset NUASin järjestämistä kokouksista ja seminaareista osoittavat, että vaikeuksia esiintyy kaikissa yhteyksissä ja kaikkien skandinaavisten kielten kesken.

    Yksikään kieli ei avaudu täysin kaikille. On itsestään selvää, että yhteispohjoismaisissa kokouksissa niillä osanottajilla, joiden äidinkieli ei ole joku skandinaavisista (s.o. germaanisista) kielistä, on muita suurempia vaikeuksia seurata esitelmiä ja kokouskeskusteluja. Sanotaan, että tanska on monien pohjoismaisten mielestä vaikeinta ymmärtää. Mutta kielivaikeudet ovat molemminpuolisia. Tanskalaisilla on vaikeuksia ymmärtää monia ruotsin ääntämiseroja, mitä ruotsalaiset harvoin tulevat ajatelleeksi. Tämän vuoksi on tärkeätä, että kaikki kokoukseen osallistuvat pyrkivät puhumaan niin selvästi ja hitaasti kuin mahdollista.

    (Googleta: NUAS' lilla språkguide)

    - - -

    Ns. skandinaaviska ei ole itsestäänselvyys, niin kuin usein annetaan ymmärtää. Jos akateemisella tasolla esiintyy ongelmia ruotsin, tanskan ja norjan välillä, islannista puhumattakaan, niin on paikallaan todeta, että suomenkielisillä voi olla vaikeuksia ymmärtää muita, ja muilla vaikeuksia ymmärtää suomalaisten ruotsia. Kirjoitus ei olekaan totutun ylimielinen, vaan aivan järkevä ja sympaattinen. Siitä olisi ollut apua svenska.nu-projektiinkin, joka on vaikuttanut kovin pinnalliselta ja kummien lausumat huonosti harkituilta.

    Mitä horiset? Minähän sanoin, että osaamalla sekä ruotsia että saksaa avautuu tie myös tanskan kieleen. En minä nyt sentään ihan akateemisella fakkitasolla olevaa kielitaitoa tarkoittanut, kun sanoin, että avautuu tie kieleen. Ja minähän puhuin nimenomaan näiden molempien kielten osaamisesta. Tästä asiasta minulla on empiiristä tietoa.

    Äänestä

  • Hyvät muistisäännöt kirjoitti:

    "Kyllä, ruotsissa ja saksassa on valtavan paljon samoja tai hyvin samankaltaisia sanoja."


    Näinhän se todella on. Esimerkiksi sana ÖL.

    Pakkoruotissa se tarkoittaa: kaljaa, olutta

    Saksaassa se tarkoittaa: öljyä

    Unkarissa se tarkoittaa: tappamista


    Kun osaa vähän pakkoruotsia, osaakin samalla ainakin saksaa ja unkaria. Edellä olevaan on hyvä muistisääntö:

    Jos juot olutta tai öljyä, se tappaa.

    **********

    Toinen valaiseva esimerkki on sana GIFT

    Englannissa se tarkoittaa: lahjaa

    Pakkoruotissa se tarkoittaa: myrkkyä


    Edellä olevaan on hyvä muistisääntö:

    Jos juot GIGTIÄ Ruotsissa, niin se tappaa.

    Niin ja tietysti samankaltaisuudet ruotsin ja suomen välillä. Ikuisuusesimerkki: serkku-sanan määrätty/määräinen muoto ruotsin kielessä on kusinen. Ilmiselvää kielten samankaltaisuutta!

    Äänestä

Osan omast takaa suomea, ja viroa. Koulussa olen oppinut Englantia, ruotsia, ja ranskaa. Ei mene sekaisin.

Äänestä

tosi vaikeeet oppii kielii, yks mun luokkalaine osaa niit tosi hyvin :D

Äänestä

Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


mmmmmaaaaa kirjoitti:

Onko jollain menny kielet sekasin kun on ottanu valinnaiseks viellä jonkun kielen?Siis Englanti,Ruotsi ja se valinnainen?Mietin vaan että jos otan vallinnaisaineeks jonkun kielen ni menenks mä ihan sekasin niitten kaa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu