Muistoja

fiipii

Muistan hyvin ajan, kun poikasena Lautasaaren seurakunnassa touhuiltiin kavereiden kanssa. Elämä oli niin selkeää ja yksinkertaista pikkupojan silmin katsottuna. Elettiin keskellä hämmästyttävää totuutta. Konventit olivat odotettuja, sillä silloin tapasi toisia todistajanuoria muista seurakunnista. Ohjelmat eivät niinkään kiinostaneet, mutta se ilmapiiri henki lämpöä. Vapaaehtoistyö tuotti kaikenlaisia herkkuja, joita tosin sai ostaa hyvin kohtuullisesti. Nuorten sisarten ja veljien välinen jännite oli käsin kosketeltavaa.
Kierroskonventit, joita oli vuoroon Mäkelänrinteen koululla, välillä Haagassa, Tapiolassa tai Lauttasaaressa, olivat odotettuja tapaamispaikkoja. Puhumattakaan Helsingin jäähalin piirikonventista, joka oli kesän varsinainen kohokohta. Yhdessä tehtiin työtä toisten hyväksi niin keittiössä kuin yleisöpalvelussakin. Ruokailu keskellä päivää oli muistoissani tunnelmallinen hetki, vaikka olikin kiire päästä taas tyttöjen perään. Ellei sitten käynyt tuuri ja saanut peräti seuraa samaan pöytään.

Ruokatelttojen pystyttäminen jäähallin parkkipaikalle toi odotuksen kutinan jokaiselle ihosolulle ja purkaminen vastaavasti haikeuden. Ei niinkään ohjelmien vuoksi vaan sen ihmissuhdelatauksen, mikä konventin nuorilla oli keskenään.

Hämeenlinnan konventtisalin valmistuttua tuota tunnelmaa oli vielä hiukan jäljellä, mutta hiljalleen se alkoi hiipumaan ja todistajien muodostama yhteisö kylmenemään, kuin Suomen suvi syksyn saapuessa. Miksi?

Vaikka itse aikuistuin, niin se ei ole ainoa syy tuntemuksille. Konventit muuttuivat hiljalleen kylmiksi ja tuloshakuisiksi paikoiksi, joissa ei vapaaehtoisella työllä tuotetuila palveluilla ollut enää arvoa. Puheet ovat entistä monotonisempia ja omat eväät konventtiruokana tunteita herättämättömiä.

Todistajien elämä on ikäänkuin kuoleentunutta eikä sitä tunnelmaa, mikä joskus oli, nykyiset nuoret pääse kokemaan. Näen vain nuoria riikinkukkoja ympärilläni. Tai tyttöjä, joiden ulkonäkö muistuttaa paremminkin muotilehtien puolialastomia mannekiineja.

Kaikki on muuttunut muoviseksi. Kylmäksi.

Tietenkin voidaan sanoa, että ajat ovat muutenkin muuttuneet. Toki minä sen tiedän. Mutta kun näkee monissa muissa tilaisuuksissa enemmän sitä vanhaa lämminhenkistä ystävyyttä, mitä todistajienkin keskuudessa joskus oli, niin välillä jää miettimään syytä sille.

Onko usko totuuteen hiipunut veljien ja sisarten sisimmässä? Onko todistajuudesta tullut monille vain muodollinen tapa elää päivästä toiseen?

Rakkaus ei koskaan häviä, totesi Paavali. Miksi se tuntuu kuitenkin todistajien keskuudesta päivä päivältä katovan vaikeammin ja vaikeammin havaittavaksi?

10

601

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • surullinen sisar

      Kirjoituksesi kosketti. Olen luullakseni samaa ikäpolvea kanssasi ja kiertänyt samat konventit. Se oli juhlaa, silloin...
      Pukeuduttiin arvostaen, kauniisti, ei turhan koreillen eikä varsinkaan paljastaen. Pienen pientä keimailua, ujostellen...
      Oli tunnelmaa, konventit loppuivat klo 21.oo, bussimatka, tilausbussilla. Herkkuja oli, leivoksia, karkkeja. Ostaa tosin piti rahalla, mutta kun oli JUHLA. Silloin "ystävät" olivat vielä kiinnostuneita toisistaan ihan oikeasti. Tai tiedä häntä, olinhan sinisilmäinen. Silmäni ovat yhä siniset, mutta surulliset...

      • fiipii

        Se kuvastaa oikein hyvin sitä tunnelmaa, mikä silloin oli konventeissa.
        Nykyisin kyse on lähinnä kursseista.


      • fiipii
        fiipii kirjoitti:

        Se kuvastaa oikein hyvin sitä tunnelmaa, mikä silloin oli konventeissa.
        Nykyisin kyse on lähinnä kursseista.

        Kurssiakin parempi nimike nykykonventtien ilmeelle.


    • Laupiaskas

      Tuo kuullostaa helluntailaisen tilitykseltä....

      • fiipii

        En ole hurahtavaa tyyppiä lainkaan ja muutenkin helluntailaiset pysytelkööt omilla palstoillaan.
        Minut kastettiin todistajaksi kypsässä 12 vuoden iässä eli lapsesta olen ollut Jt.


      • helluntailaiset

        on sulle tehny?
        Et kai vihaa heitä siksi kun he puhuu Jeesuksesta?
        Tiedätkö että saatanakin vihaa Jeesusta,tosin puhuu näennäisesti Hänestä kunnioittavasti toisten läsnäollessa,mutta vihaa Häntä niinkuin Jt:tkin.


    • minullakin.
      Tosin minun Jt ajastani on jo 10 vuotta.
      Lapsuudessani pohjanmaalla ei kierroksen suuruus ollut kuin 100-150 julistajaa.
      Niissä oli leppoisa meininki.
      Silloin muutenkin 1960-1970 luvuilla mentiin kyläilemään ihan tosta noin vain tutuille.Jos eivät olleet kotona ei se haitannut.Ei ollut mitään kalenterikulttuuria kuukaudeksi eteenpäin.

      10 vuotta sitten kun painoin valtakunnansalin ovet takanani kiinni elettiin jo aikaa:"mitä se mulle kuuluu.pidä huoli omista asioista."

      Niinpä olenkin saanut pitää.
      Mitä uskoon tuloon tulee se on parasta tehdä ilman kirkkokuntia.
      Jeesuksen omat ovat veljien ja sisarten yhteisö ilman seurakuntarajoja.
      On mukava välillä käydä katsomassa miten muissa seurakunnissa menee,ilman että joutuu pelkään että,mitäs jos vanhimmat näkee.

      • Missäspäin kierroskonventit piditte, Kellossa? Ja mistäs päin pohjanmaata olit, jos saa udella? Ei muuten, mutta voinee olla samaa kierrosta kuin mihin itsekin aikoinaan kuuluin..


      • t-i-u-k-u kirjoitti:

        Missäspäin kierroskonventit piditte, Kellossa? Ja mistäs päin pohjanmaata olit, jos saa udella? Ei muuten, mutta voinee olla samaa kierrosta kuin mihin itsekin aikoinaan kuuluin..

        Vaasa-Seinäjoki seudulta.


    • Nimetön

      Tosi on. Sisältö on vähissä vaikka raamit ovat jäljellä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies

      Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?
      Ikävä
      87
      1893
    2. Tumman vihreä mercedes

      Mikä se on tuo kylää ympäri ajava vihreä mercedes, takakontti tärisee kuin hullu ja välillä kylän juoppojakin kuskailee,
      Hyrynsalmi
      18
      1186
    3. Käyttäkää kumia kajaanilaisten naisten kanssa

      Elkää ottako riskiä ilman kumia kun saattaa käydä niin että sinusta tuleekin isä lapselle ja elättäjä molemmille.
      Kajaani
      99
      1165
    4. Miksi tällainen pelottaa ja aiheuttaa joillakin ärtymystä?

      "Sitoudun ystävien ja kollegoiden kanssa puuttumaan seksistisiin vitseihin ja vähättelyyn. Sanon ääneen, kun jokin ei ol
      Maailman menoa
      80
      1007
    5. Uskaltaako tässä luottaa siihen että

      Ehkä rakastetaan toisiamme?
      Ikävä
      94
      884
    6. Jymyuutinen: Suomen talous kasvaa hurjaa vauhtia

      https://www.iltalehti.fi/talous/a/11fba8a8-a7fb-44f4-a58b-f129f6d5bdf5 Akavan pääekonomistin mukaan Suomen kokonaistuot
      Maailman menoa
      154
      879
    7. Pakkomielle

      Tahdon pyytää anteeksi, että olen kaivannut sinua kaikki nämä vuodet ja olet ollut minulle pakkomielle. Nyt on aika pääs
      Ikävä
      56
      779
    8. Tunnusmerkkejä Kaivatulle

      Jotain mistä toinen tunnistaa. Täällä vaalea nainen kaipaa miestä jolla vaaleat hiukset ja asuu maalla. Pelataanko kortt
      Ikävä
      51
      774
    9. Oletko nainen enää täällä?

      En ole tunnistanut kirjoituksiasi hetkeen. Ainoastaan yhdessä neutraalissa ketjussa, missä ei ollut kyse tunteista. Hyv
      Ikävä
      58
      735
    10. Rakastan sinua

      Päivä päivältä enemmän 🥰 Miehelle.
      Ikävä
      53
      694
    Aihe