Pohjolan sivuilta

tutkimuksista johtuen pkl maksuja saatavana,mutta saa nähdä miten he siihen suhtautuvat. Tutkimukset tehty vuosien mittaan työpaikalla ilmenneiden sisäilmaongelmien takia.

Kysyit, että lieneekö Pohjolalla homesairaiden kanssa ollut vaikeuksia?

Eihän POHJOLALLA ole suuriakaan vaikeuksia homesairaiden kanssa, vaan homesairailla on ollut ja on yhä edelleen ihan käsittämöttämiä vaikeuksia POHJOLAN vakuutuslääketiedettä edustavan lääkärin kanssa, olkoonpa hänen nimensä mikä hyvänsä.
Ja vertailun vuoksi, homesairailla on ihan yhtä suuria vaikeuksia oikeusturvansa toteutumisen suhteen, olkoonpa vakuutusyhtiön nimi mikä tahansa.

Vai on POHJOLA laatinut ihka uuden oppaan nimellä: Ammattitauti homeesta.
Itselläni on POHJOLAN esite (voimassa 1.1 1998 lähtien): Ammattitauti hometalosta? Kosteusvaruiorakennusten homepöly ammattitaudin aiheuttajana.
Ja näin toteaa POHJOLA esitteessään korvattavista ammattitaudsista: "Sairaus voidaan korvata ammattitautina. kuin on TIETOA RIITTÄVÄSTI työssä altistumisesta, sairaus on altistumisen aiheuttamaksi SOPIVA TUNNETTU TAUTI sekä tarvittavat EROTUSDIAGNOSTISET tutkimukset viittaavat ammattitautiin.

ALLERGINEN ALVEOLIITTI (homepölykeuhko) korvataan ammattitautina, jos DIAGNOOSI ON SOVITTUJEN KRITEEREIDEN MUKAINEN ja altistus homeille on dokumentoitu. ODTS:n korvaamisessa ammattitautina EI OLE YHTÄ SELKEITÄ KRITEEREITÄ, mutta mikäli diagnoosi perustuu ERIKOISALAN TUTKIMUKSIIN ja ALTISTUSTIETOIHIN, se voidaan YLEENSÄ korvata ammattitautina.

Allerginen SIDEKALVONTULEHDUKSEN, NUHAN ja ASTMAN korvaaminen ammattitautina edellyttää KRITEERIEN MUKAISTA DIAGNOOSIA sekä ALTISTUSTUTKIMUKSIA (silmän sidekalvo, nenä, keuhkoputki) TAI HUOLELLISESTI TEHTYÄ TYÖPAIKKA-ALTISTUSTA TILAKUVAUKSIN.

POHJOLANkin mukaan ammattitauteja on liuta, jotka TTL:n tulee näyttää toteen.

Ja jokainen maamme ammattitautilain mukaisista korvauksista vastaava vakuutusyhtiö tietää, että TTL tutkii vain ammattiastmaa, jättäen muut ammattitaudit toteamatta, joihin kuuluu myös ALLERGINEN KEUHKOPUTKITULEHDUS. Ja niin POHJOLA kuin muutkin vakuutusyhtiöt hykertelevät käsiään työnantajien rahavirtojen liki ehtymättöminä vaeltaessa osakkeenomistajien hyvinvoinnin turvaamiseen.

Ja mitä tulee ammattitautilain mukaiseen työkyvyttömyyden näärittelyyn, niin KEUHKOSAIRAUDET kirjan mukaan AMMATTIASTMAN kohdalla työkyvytömäksi määritellään henkilö, jonka sekunttitilavuus on PYSYVÄSTI alle 30 %:ia viitearvosta tai alle 1 litra ja keskimääräinen PEF-taso alittaa puolet potilaan viitearvosta.

Muut allergiset keuhkosairaudet johtavat keuhkoahtaumatautiin mikäli altistus ei pääty.
Näissä tapauksissa työkyvyn arviointiin riittävät useimmiten anamneesi, kliininen tutkimus, keuhkojen röntgenkuvaukset ja spirometria. Lisätutkimuksina voivat tulla kysymykseen keuhkojen diffuusiokapasiteetin määritys, verikaasuanalyysi vaikeissa sairaustiloissa ja rasituskoe ongelmatapauksissa tai monisairauspotilailla.

Kun TTL ei pysty edes toteamaan muita allergisia keuhkosairauksia kuin ammattiastman (PEF-lasku n. 24 prossaa), niin eihän noita muita sairauksia vakuutusyhtiöt joudu edes korvaamaan vaikka altistuksen jatkuessa ne johtaisivat työkyvyttömyyden aiheuttavaan keuhkoahtaumatautiin (COPD).
Ja tuosta keuhkoahtaumataudistahan puhutaan maassamme kaiken aikaa, vaan ei sen syistä.

Eli yhteenveton tuon POHJOLAn työnantajille tarjoaman työkyvyttömyysvakuutuksen suhteen toivoisin, että mikäli työnantaja esittää henkilöstölleen tuon EI-LAKISÄÄTEISEN vakuutuksen ottamista, joka katsotaan työntekijän kohdalla vieläpä veronalaiseksi palkkatuloksi, niin jokainen työntekijä ymmärtäsi sanoa työnantajalle: KIITOS EI.
Sehän on jo toinen juttu kuka henkilö on POHJOLAN vakuutuslääkärin mielestä työkyvytön ja kuka ei. No toki työkyvyttömyysmäärittelyn voi tehdä jonkun muunkin vakuutusyhtiön työkyvyttömyyseläkkeeen myönnöstä vastuussa oleva lääkäri ja POHJOLA vaan maksaa.

Homeherkkä kirjoitti:

Kysyit, että lieneekö Pohjolalla homesairaiden kanssa ollut vaikeuksia?

Eihän POHJOLALLA ole suuriakaan vaikeuksia homesairaiden kanssa, vaan homesairailla on ollut ja on yhä edelleen ihan käsittämöttämiä vaikeuksia POHJOLAN vakuutuslääketiedettä edustavan lääkärin kanssa, olkoonpa hänen nimensä mikä hyvänsä.
Ja vertailun vuoksi, homesairailla on ihan yhtä suuria vaikeuksia oikeusturvansa toteutumisen suhteen, olkoonpa vakuutusyhtiön nimi mikä tahansa.

Vai on POHJOLA laatinut ihka uuden oppaan nimellä: Ammattitauti homeesta.
Itselläni on POHJOLAN esite (voimassa 1.1 1998 lähtien): Ammattitauti hometalosta? Kosteusvaruiorakennusten homepöly ammattitaudin aiheuttajana.
Ja näin toteaa POHJOLA esitteessään korvattavista ammattitaudsista: "Sairaus voidaan korvata ammattitautina. kuin on TIETOA RIITTÄVÄSTI työssä altistumisesta, sairaus on altistumisen aiheuttamaksi SOPIVA TUNNETTU TAUTI sekä tarvittavat EROTUSDIAGNOSTISET tutkimukset viittaavat ammattitautiin.

ALLERGINEN ALVEOLIITTI (homepölykeuhko) korvataan ammattitautina, jos DIAGNOOSI ON SOVITTUJEN KRITEEREIDEN MUKAINEN ja altistus homeille on dokumentoitu. ODTS:n korvaamisessa ammattitautina EI OLE YHTÄ SELKEITÄ KRITEEREITÄ, mutta mikäli diagnoosi perustuu ERIKOISALAN TUTKIMUKSIIN ja ALTISTUSTIETOIHIN, se voidaan YLEENSÄ korvata ammattitautina.

Allerginen SIDEKALVONTULEHDUKSEN, NUHAN ja ASTMAN korvaaminen ammattitautina edellyttää KRITEERIEN MUKAISTA DIAGNOOSIA sekä ALTISTUSTUTKIMUKSIA (silmän sidekalvo, nenä, keuhkoputki) TAI HUOLELLISESTI TEHTYÄ TYÖPAIKKA-ALTISTUSTA TILAKUVAUKSIN.

POHJOLANkin mukaan ammattitauteja on liuta, jotka TTL:n tulee näyttää toteen.

Ja jokainen maamme ammattitautilain mukaisista korvauksista vastaava vakuutusyhtiö tietää, että TTL tutkii vain ammattiastmaa, jättäen muut ammattitaudit toteamatta, joihin kuuluu myös ALLERGINEN KEUHKOPUTKITULEHDUS. Ja niin POHJOLA kuin muutkin vakuutusyhtiöt hykertelevät käsiään työnantajien rahavirtojen liki ehtymättöminä vaeltaessa osakkeenomistajien hyvinvoinnin turvaamiseen.

Ja mitä tulee ammattitautilain mukaiseen työkyvyttömyyden näärittelyyn, niin KEUHKOSAIRAUDET kirjan mukaan AMMATTIASTMAN kohdalla työkyvytömäksi määritellään henkilö, jonka sekunttitilavuus on PYSYVÄSTI alle 30 %:ia viitearvosta tai alle 1 litra ja keskimääräinen PEF-taso alittaa puolet potilaan viitearvosta.

Muut allergiset keuhkosairaudet johtavat keuhkoahtaumatautiin mikäli altistus ei pääty.
Näissä tapauksissa työkyvyn arviointiin riittävät useimmiten anamneesi, kliininen tutkimus, keuhkojen röntgenkuvaukset ja spirometria. Lisätutkimuksina voivat tulla kysymykseen keuhkojen diffuusiokapasiteetin määritys, verikaasuanalyysi vaikeissa sairaustiloissa ja rasituskoe ongelmatapauksissa tai monisairauspotilailla.

Kun TTL ei pysty edes toteamaan muita allergisia keuhkosairauksia kuin ammattiastman (PEF-lasku n. 24 prossaa), niin eihän noita muita sairauksia vakuutusyhtiöt joudu edes korvaamaan vaikka altistuksen jatkuessa ne johtaisivat työkyvyttömyyden aiheuttavaan keuhkoahtaumatautiin (COPD).
Ja tuosta keuhkoahtaumataudistahan puhutaan maassamme kaiken aikaa, vaan ei sen syistä.

Eli yhteenveton tuon POHJOLAn työnantajille tarjoaman työkyvyttömyysvakuutuksen suhteen toivoisin, että mikäli työnantaja esittää henkilöstölleen tuon EI-LAKISÄÄTEISEN vakuutuksen ottamista, joka katsotaan työntekijän kohdalla vieläpä veronalaiseksi palkkatuloksi, niin jokainen työntekijä ymmärtäsi sanoa työnantajalle: KIITOS EI.
Sehän on jo toinen juttu kuka henkilö on POHJOLAN vakuutuslääkärin mielestä työkyvytön ja kuka ei. No toki työkyvyttömyysmäärittelyn voi tehdä jonkun muunkin vakuutusyhtiön työkyvyttömyyseläkkeeen myönnöstä vastuussa oleva lääkäri ja POHJOLA vaan maksaa.

KAUNIITA SANOJA, JOTKA EIVÄT KÄYTÄNNÖSSÄ TOTEUDU:

"Tapaturmavakuutuksen korvaukset

Työstä aiheutuvia terveydellisiä haittoja on säädetty korvattavaksi ammattitauteina. Ammattitaudit voivat syntyä jopa useita vuosia kestäneen altistumisen seurauksena ja usean vuoden kuluttua altistumisesta. Ammattitauti on ammattitautilain mukaan sairaus, joka työssä todennäköisesti on pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisesta, kemiallisesta tai biologisesta tekijästä. Orgaanisten pölyjen ja altisteiden osuus oli 13,5 % kaikista ammattitautien aiheuttajista vuonna 2001. Ammattitautilaissa on myös säännös muun sairauden työssä aiheutuneen pahenemisen korvaamisesta ammattitautina. Ajankohtai-sia ammattitauteja ovat viime aikoina olleet yläraajakipeytyminen, asbestin ja homei-den aiheuttamat sairaudet. Ammattitautilaki määrittelee ammattitaudin, mutta korvauk-set määrittyvät tapaturmavakuutuslain mukaan eli ne ovat vastaavat kuin työtapaturman korvaukset. Tapaturmaa vastaa tällöin ammattitaudin ilmenemispäivä. Ammattitauti katsotaan yleensä ilmenneeksi silloin, kun työntekijä on ensimmäisen kerran ollut lääkärin tutkittavana taudin johdosta. Edellytyksenä on, että sairaus todetaan joko tuos-sa tutkimuksessa tai myöhemmin ammattitaudiksi. Korvausvelvollinen on ammattitautilain perussäännön mukaan se vakuutusyhtiö, jonka vakuuttamassa työssä ammattitauti ilmenee. (Kukkonen ja Karmavalo 2004, 49 –51.)

Homealtistuksessa tapahtuneesta sairastumisesta voi ammattitautitutkimusten jälkeen
saada korvausta vakuutusyhtiöltä. Tapaturmavakuutuksen perusteella työtapaturmasta tai ammattitaudista korvataan mm. tarpeelliset ja välttämättömät hoitokulut, kuten lää-kärinpalkkiot, lääkkeet, yleissairaalamaksut, hoitomatkakulut ja hoidossa tarvittavat apuvälineet, ansionmenetys, kuten päiväraha, tapaturmaeläke tai perhe-eläke, kohtuulliset kodinhoitokulut, haittalisä, vaatelisä, tutkimuskulut, kuntoutus ja uudelleen koulutus. (Pohjola 1998, 14.)

Ammatillisen kuntoutuksen ajalta oppilaitoksessa tai työpaikalla maksetaan täysi tapaturmaeläke. Koulutusta voidaan korvata uuteen ammattiin tai lisäkoulutuksena vanhaan työhön, samoin työhönvalmennusta voidaan käyttää molemmissa tapauksissa. Ammatillinen koulutus ei kuitenkaan aina takaa samaa ansiotasoa kuin vahingoittuneella oli ennen työtapaturmaa tai ammattitautia. Tällaisessa tilanteessa tulee maksettavaksi osittaista tapaturmaeläkettä ansionalenemaa vastaavasti kuntoutusvaiheen jälkeen. Jos kuntoutuja ei saa työtä koulutuksen jälkeen, hänelle maksetaan yleensä ensin tapatur-mavakuutuslain mukaista täyttä eläkettä kuuden kuukauden työllistymisajalta. Tämän jälkeen hänelle maksetaan osaeläkettä, jos hänellä olisi kuntoutuksensa mukaisessa työssä ansionalenemaa aikaisempaan ansiotasoon verrattuna. Kun ammatillinen kuntoutus on työ- tai koulutuskokeilu, työhönvalmennus tai työharjoittelu, vakuutusyhtiö ottaa kuntoutujalle tapaturmavakuutuslain 57 §: 1 momentin mukaisen vakuutuksen. Tämä vakuutusvelvollisuus on säädetty kuntoutuslaissa vakuutusyhtiölle siksi, että näissä tilanteissa tapaturmariski on yleensä vastaava kuin työssä. (Kukkonen ym. 2004, 99.)

Tapaturmavakuutuslain mukaisia korvauksia maksetaan sekä työtapaturmissa että am-mattitaudeissa. Tapaturmavakuutuksen ensisijaisuus tarkoittaa asian käsittelemistä ja korvaamista ensin työtapaturmana tai ammattitautina. Esimerkiksi työmatkalla sattuneissa liikennetapaturmissa liikennevakuutus voi maksaa lisäkorvausta tapaturmakorvauksen jälkeen ja siinä tapauksessa muukin korvausjärjestelmä saattaa tulla tapatur-makorvausten lisäksi kyseeseen. Tapaturmavakuutus on ensisijainen myös sillä tavoin, että tapaturmakorvauksia myönnettäessä ei yhteensoviteta muitakaan lakisääteisiä korvauksia, joihin vahingoittuneella saattaa olla oikeus. Poikkeuksen tässä tekee vain perhe-eläkelain mukaisen lapsen eläkkeen vähentäminen maksettaessa tapaturmavakuutuslain mukaista lapsen perhe-eläkettä. (Kukkonen ym. 2004, 54 – 55.)

Päivärahatapauksista suurin osa, yli 80 %, on enintään neljän viikon työkyvyttömyyk-siä. Työkyvyttömyyttä aiheutuu vuosittain yli 1000 tapauksessa, joissa tapaturman sattumisesta tai ammattitaudin ilmenemisestä on kulunut yksi vuosi. Vain pieni osa (noin 1 %) tapaturmista johtaa pysyvään työkyvyttömyyteen. Jos työkyvyttömyys jatkuu vielä vuoden kuluttua tapaturmasta tai ammattitaudin ilmenemisestä, maksetaan tapaturmaeläkettä. Vuosiansioon perustuvaa päivärahaa maksetaan vuosiansion 360. osa, kun päivärahaa maksetaan tapaturmaa seuraavien 28 kalenteripäivän jälkeiseltä ajalta. Vuo-sityöansio määräytyy eri tilanteiden erilaisten säännösten mukaan ja siihen lasketaan vahingoittuneen kaikki ansiotulot, eikä vain niitä ansiotuloja, jotka hänellä on siitä työstä, jossa tapaturma sattui. Eläkeläisen vuosiansiotulosta on erityissäännös tilanteissa, joissa ammattitauti ilmenee vahingoittuneen jo ollessa eläkkeellä: vuosityöansio määrätään poikkeuksellisesti työssäoloajan ansioiden mukaan eikä ilmenemisajan ansi-oiden perusteella. Tapaturmaeläke on 85 % vahingoittuneen vuosityöansiosta. Eläkkeensaajan täyttäessä 65 vuotta eläkkeen määrä laskee 70 prosenttiin vuosityöansiosta. (Kukkonen ym. 2004, 60 – 74.)"
(Lähde: HN 2004)

LAITOIN ITSE TÄNÄÄN KIRJALLISEN KYSELYN VAKUUTUSOIKEUDELLE: Milloin tapaturmaeläkkeeni mahdollisesti käsitellään ja voinko tulla sinne yhdessä keuhkolääkärini kanssa?

Ammattitautidiagnoosi 2003.
Lääkkeet ja lääkärinpalkkiot maksetaan.
Olen työkyvyttömyyseläkkeellä.

Hidasta on asian eteenpäin meno IF-vakuutusyhtiössäkin.

Vakuutusoikeudessa on tällä hetkellä 10.000 asiaa jonossa ja arvioitu odotusaika 13 kuukautta (kirje minulle Vakuutusoikeudesta: Hannu Rönty 17.5.2006)

Terveisin HN

Homeherkkä kirjoitti:

Kysyit, että lieneekö Pohjolalla homesairaiden kanssa ollut vaikeuksia?

Eihän POHJOLALLA ole suuriakaan vaikeuksia homesairaiden kanssa, vaan homesairailla on ollut ja on yhä edelleen ihan käsittämöttämiä vaikeuksia POHJOLAN vakuutuslääketiedettä edustavan lääkärin kanssa, olkoonpa hänen nimensä mikä hyvänsä.
Ja vertailun vuoksi, homesairailla on ihan yhtä suuria vaikeuksia oikeusturvansa toteutumisen suhteen, olkoonpa vakuutusyhtiön nimi mikä tahansa.

Vai on POHJOLA laatinut ihka uuden oppaan nimellä: Ammattitauti homeesta.
Itselläni on POHJOLAN esite (voimassa 1.1 1998 lähtien): Ammattitauti hometalosta? Kosteusvaruiorakennusten homepöly ammattitaudin aiheuttajana.
Ja näin toteaa POHJOLA esitteessään korvattavista ammattitaudsista: "Sairaus voidaan korvata ammattitautina. kuin on TIETOA RIITTÄVÄSTI työssä altistumisesta, sairaus on altistumisen aiheuttamaksi SOPIVA TUNNETTU TAUTI sekä tarvittavat EROTUSDIAGNOSTISET tutkimukset viittaavat ammattitautiin.

ALLERGINEN ALVEOLIITTI (homepölykeuhko) korvataan ammattitautina, jos DIAGNOOSI ON SOVITTUJEN KRITEEREIDEN MUKAINEN ja altistus homeille on dokumentoitu. ODTS:n korvaamisessa ammattitautina EI OLE YHTÄ SELKEITÄ KRITEEREITÄ, mutta mikäli diagnoosi perustuu ERIKOISALAN TUTKIMUKSIIN ja ALTISTUSTIETOIHIN, se voidaan YLEENSÄ korvata ammattitautina.

Allerginen SIDEKALVONTULEHDUKSEN, NUHAN ja ASTMAN korvaaminen ammattitautina edellyttää KRITEERIEN MUKAISTA DIAGNOOSIA sekä ALTISTUSTUTKIMUKSIA (silmän sidekalvo, nenä, keuhkoputki) TAI HUOLELLISESTI TEHTYÄ TYÖPAIKKA-ALTISTUSTA TILAKUVAUKSIN.

POHJOLANkin mukaan ammattitauteja on liuta, jotka TTL:n tulee näyttää toteen.

Ja jokainen maamme ammattitautilain mukaisista korvauksista vastaava vakuutusyhtiö tietää, että TTL tutkii vain ammattiastmaa, jättäen muut ammattitaudit toteamatta, joihin kuuluu myös ALLERGINEN KEUHKOPUTKITULEHDUS. Ja niin POHJOLA kuin muutkin vakuutusyhtiöt hykertelevät käsiään työnantajien rahavirtojen liki ehtymättöminä vaeltaessa osakkeenomistajien hyvinvoinnin turvaamiseen.

Ja mitä tulee ammattitautilain mukaiseen työkyvyttömyyden näärittelyyn, niin KEUHKOSAIRAUDET kirjan mukaan AMMATTIASTMAN kohdalla työkyvytömäksi määritellään henkilö, jonka sekunttitilavuus on PYSYVÄSTI alle 30 %:ia viitearvosta tai alle 1 litra ja keskimääräinen PEF-taso alittaa puolet potilaan viitearvosta.

Muut allergiset keuhkosairaudet johtavat keuhkoahtaumatautiin mikäli altistus ei pääty.
Näissä tapauksissa työkyvyn arviointiin riittävät useimmiten anamneesi, kliininen tutkimus, keuhkojen röntgenkuvaukset ja spirometria. Lisätutkimuksina voivat tulla kysymykseen keuhkojen diffuusiokapasiteetin määritys, verikaasuanalyysi vaikeissa sairaustiloissa ja rasituskoe ongelmatapauksissa tai monisairauspotilailla.

Kun TTL ei pysty edes toteamaan muita allergisia keuhkosairauksia kuin ammattiastman (PEF-lasku n. 24 prossaa), niin eihän noita muita sairauksia vakuutusyhtiöt joudu edes korvaamaan vaikka altistuksen jatkuessa ne johtaisivat työkyvyttömyyden aiheuttavaan keuhkoahtaumatautiin (COPD).
Ja tuosta keuhkoahtaumataudistahan puhutaan maassamme kaiken aikaa, vaan ei sen syistä.

Eli yhteenveton tuon POHJOLAn työnantajille tarjoaman työkyvyttömyysvakuutuksen suhteen toivoisin, että mikäli työnantaja esittää henkilöstölleen tuon EI-LAKISÄÄTEISEN vakuutuksen ottamista, joka katsotaan työntekijän kohdalla vieläpä veronalaiseksi palkkatuloksi, niin jokainen työntekijä ymmärtäsi sanoa työnantajalle: KIITOS EI.
Sehän on jo toinen juttu kuka henkilö on POHJOLAN vakuutuslääkärin mielestä työkyvytön ja kuka ei. No toki työkyvyttömyysmäärittelyn voi tehdä jonkun muunkin vakuutusyhtiön työkyvyttömyyseläkkeeen myönnöstä vastuussa oleva lääkäri ja POHJOLA vaan maksaa.

Ihmisillä on yleisesti vaikeuksia tämän yhtiön vahinkotarkastajain kanssa oulussa. Kiinteistö puolen tarkastaja esim. selitti näin, kun lumitraktori kolasi aidan päreiksi, että ei se ole siinä mennyt vaan routa on liikuttanut aitaa. Autopuolella löytyy sama sävel. Paljon menee asiakkaita pois näiden kahden tarkastajan vuoksi.

V-tarkastaja kirjoitti:

Ihmisillä on yleisesti vaikeuksia tämän yhtiön vahinkotarkastajain kanssa oulussa. Kiinteistö puolen tarkastaja esim. selitti näin, kun lumitraktori kolasi aidan päreiksi, että ei se ole siinä mennyt vaan routa on liikuttanut aitaa. Autopuolella löytyy sama sävel. Paljon menee asiakkaita pois näiden kahden tarkastajan vuoksi.

informaatiota, esim. kuulin keväällä Pohjolaan soitettuani ettei heille enää tarvitse lähettää mitäään E-lausuntoja jos ammattitautiepäilyn takia joutuu maksamaan itse polimaksuja. Ei muuta kuin kuitit kasaan ja työnantajalta työtapaturmailmoitus mukaan. Miksi tätäkin tietoa pantataan sairastuneilta, lääkemaksuja jo aivan riittävästi joten ainakin polimaksut saisi olla poissa sairastuneen työntekijän pussista.