Sellaista tässä mietin, että onko bioanalyytikoksi opiskelu kuinka vaikeaa jos ei ole lukenut lukiossa kuin sen yhden pakollisen kemian kurssin? Pitkän matikan olen lukenut ja vieläpä melko hyvin arvosanoin. Lisäksi olisi mukava kuulla kuinka käytännönläheistä opiskelu on ja millainen työllisyystilanne alalla vallitsee muutaman vuoden kuluttua? Kiitos!
Bioanalyytikon koulutuksesta?
abityttö88
157551
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Jos biotieteet kiinnostaa ja olet hyvä esim. matikassa, mees yliopistoon. Voin taata, että työllisyystilanne yliopistosta valmistuneille biotieteilijöille on parempi kuin AMK:sta. Pääset helpommin käsiksi mielenkiintoisiin asioihin ja uralla etenemiselle ei ole rajoitteita, koska yliopistotutkinto antaa paljon paremmat mahdollisuudet kuin AMK-tutkinto. Käy kattoon tää:
http://www.helsinki.fi/bio/
PS: Itse aikoinani ajattelin mennä AMK:n, mutta valitsin yliopiston. En KOSKAAN ole katunut sitä.
Ai niin. Ei ole ongelma, jos olet lukenut vain yhden kurssin kemiaa. Viimeistään yliopistolla sitä tulee sit ovista ja ikkunoista. Kovalla työnteolla pärjää.
Jos laboratoriohoitajaksi mielit, kannattaa todella lukea bioanalytiikkaa eikä biotieteitä. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus laillistaa bioanalytiikkaa opiskelleet bioanalyytikoiksi eli laboratoriohoitajiksi, muut eivät voi tässä työssä toimia. Edellinen kirjoittaja sekoitti nyt varmaan bioanalytiikan laboratorioanalytiikkaan? Lab. analytiikkaa voi myös opiskella AMK:ssa, mutta siitä ei kuulemma ole mitään hyötyä. Sen sijaan kannattaa mennä yliopistoon. Näin.
Voi olla, että sekoitin. Joka tapauksessa paras lopputulos tulee sillä, että otat selvää laajasti kummankin koulutuksen antamista mahdollisuuksista. Itse näen yliopiston tarjoavan huomattavasti laajemman tehtäväkentän alalla.
On varsin mielenkiintoista, että keskustelussa on TÄYSIN unohdettu miten amk- tutkinto ja yliopistotutkinto eroavat...
Jos tämä case otetaan esimerkiksi, niin Sinun täytyy päättää haluatko työntekijäksi (bioanalyytikko) vai esimies/asiantuntijaksi (yliopistokoulutus mm. FM tms.).
Bionanlyytikot toimivat käytännön työtehtävisssä esim. sairaalojen tms. laboratorioissa ja heidän esimiehinään on kemistit/biokemistit/terveyden biotieteilijät tms.
AMK -jargonissa puhutaan paljon asiantuntija - ja esimiestehtäviin kouluttautumisesta. Mihin esimiestehtäviin tai asinatuntijatehtäviin terveys ja/tai bioalalla amk-bioanalytikko sijoittuu???? Kaikkiin asiantuntija/päällikkö-tason tehtäviin vaaditaan VÄHINTÄÄN akateeminen perustutkinto. Ja turha sanoa, että bioanalyytikko ottaessaan polilla verta ja pistäessään sen koneeseen on ASIANTUNTIJA sanan oikeassa merkityksessä.
Mistäs säkin nyt otit herneen nenään? Annoimme vain neuvoja kysyjälle. Parhaiten asiat selviävät ottamalla niistä selvää suoraan esim. sieltä Viikin biotieteellisestä.
taas on päässyt mieliaiheeseensa. Eikös sinua ole jo moneen otteeseen kehoitettu suorittamaan nuo peruskoulun opinnot ensin loppuun - käy sen jälkeen keskustelua tuolla sinulle tarkoitetulla, elikkä ammattikoululaisten palstalla.
Alla linkit Stadian ja Piramk:n bioanalyytikoiden koulutusohjelmien opetussuunnitelmiin:
http://opinto-opas.stadia.fi/ops.php?c=122&clang=fi&ls=1
http://www.piramk.fi/web/mm.nsf/lupgraphics/bioanalytiikka0506.pdf/$file/bioanalytiikka0506.pdf#search="bioanalytiikka piramk"
Kuten huomannet, on kummassakin vars. peruskemiaa vain 1 kurssi ja sekin ensimmäisenä vuonna. Ainakin Piramkissa sekin on kuulemma aika alasidonnaista.
Pika-opas muiden oppiaineiden mahdollisesti hieman vaikeaselkoisiin nimiin ;) :
- farmakologia ja toksikologia = "lääkeaine- ja myrkkyoppi"
- hematologia = "verioppi"
- histologia = "kudosoppi"
- sytologia = "solu(näyte)oppi", eri asia kuin solubiologia, joka sekin on oppiaineena
- anatomia = "oppi eli(mist)ön rakenteesta"
- fysiologia = "oppi eli(mist)ön toiminnasta"
Todennäköisin toimenkuva valmistuneilla on - kuten Teppo Tietävä alempana mainitsi - suorittavan tason työ terveydenhuollon laboratorioissa. Urakehitysmahdollisuudet ovat vähäiset, koska esimiestehtävät edellyttävät sairaalakemistin, sairaalasolubiologin, sairaalamikrobiologin tms. erikoistumiskoulutusta -> lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa. Näihin erikoistumiskoulutuksiin päästäkseen taas tarvitsee yliopistotutkinnon: esim. sairaalakemistin erikoiskoulutukseen valittavalta vaaditaan jokin seuraavista tutkinnoista: FM (biokemia), FM (kemia) tai DI (kemiantekniikka); sairaalasolubiologit lienevät erikoistumita edeltävältä pohjakoulutukseltaan pääosin solubiologeja (FM).
Työllisyysnäkymistä ei voine sanoa mitään varmaa, sillä kliiniset laboratoriot elävät murrosvaihetta, ja niitä on keskitetty voimakkaasti - mikä on merkinnyt pienempien (sairaaloiden ja terveyskeskusten) labrojen lakkautumista ja työpaikkojen joko katoamista tai siirtymistä isommille paikkakunnille suuriin "megalabroihin". Selvää lienee kuitenkin, että niin kauan kuin on ihmisiä, on sairauksia, ja niin kauan kuin on sairauksia tarvitaaan terveydenhuoltoa - ja sen tueksi laboratoriotutkimuksia. Missään tapauksessa kyseessä ei siis ole kuoleva ala. Potilaat voivat kuolla, mutta kliininen labra-ala ei (kokonaan). ;)
Koulutus voi olla mielenkiintoista, mutta työn kanssa voikin sitten olla niin ja näin. Jollet halua katsella lopun ikääsi veri- ja virtsanäyteputkien tasaista virtaa pitkälle automatisoidun teollisen mittakaavan labran analyysilaitteissa, suosittelen ottamaan vakavasti nimim. 'teor.fyysikon' kehotuksen harkita myös yliopistoa. Ja Piramkia en suosittele missään tapauksessa.
Ja kun on valmistunut bioanalyytikoksi, voi opintoja jatkaa yliopistossa vaikka kliinisen laboratoriotieteen alalla, jos vielä mielii korkeampaa tutkintoa.
Sieltä saa varmasti hyväksilukuja bioan. tutkinnosta.
Tai voihan sinne koittaa suoraankin hakea, jolle niin "käytännönläheinen" työ kiinnosta. Tosin koulutusta järjestetään vain Oulussa??
AMK:n kemiat, biologiat ja fysiikat lähtevät aivan eri tasolta kuin yliopistossa. Tiedän, että käytännössä hyväksilukuja VALMIISTA bioanalyytikon tutkinnosta esim. FM -puolella saa alle 20 opintoviikkoa. Näistäkin suurin osa ns. yleiskursseja.
Tampereen yliopistossa saa bioteknologian koulutusohjelmassa (LuK/FM) valmiista bioanalyytikon (tai muusta AMK-)tutkinnosta 10 ov vapaavalinnaisiin, hyväksi ei lueta / korvaaviksi opinnoiksi ei katsota mitään. Edes virkamiesruotsista ei armahdeta, vaan senkin joutuu suorittamaan uudestaan, koska muualla suoritettujen kieliopintojen hyväksiluennassa tiedekunnilla on itsenäinen päätösvalta, ja bioteknologian koulutusohjelma on sijoitettu lääketieteelliseen tiedekuntaan, missä AMK-opintoja ei juuri miksikään lasketa.
"Kliinisen laboratoriotieteen opiskelijoilta hyväksiluetaan aikaisemman tutkinnon perusteella seuraavasti: bioanalyytikko tutkinnon (amk) suorittaneet 113 op" näin sanoo Bioanalyytikkolehti 1/2006.
Ja voi olla ettei kyseistä alaa pääse opiskelemaan, jollei ole aikaisempaa terveysalan amk tutkintoa. Saa korjata jos olen väärässä.
Tosin kysehän onkin nimenomaan bioanalyytikoille j alaboratoriohoitajille räätälöidystä akateemisesta jatkokoulutuksesta.
Jos tietää varmasti jatkavansa Ouluun opiskelemaan kliinistä laboratoriotiedettä, ja ei usko pärjäävänsä bio-LT-alan yliopisto-opinnoissa ilman AMK-pohjaa, niin tuo 113 op tekee kyllä AMK-reitistä ja Oulun koulutusohjelmasta kiintoisan vaihtoehdon.
Täsmentäisin kuitenkin sekaannusten välttämiseksi - kun itse kerroin edellä Tampereen käytännön (10 ov vapaavalinnaisiin) opintoVIIKKOINA - että mikäli tuo Oulun räätälöidyn koulutusohjelman käytännöksi ilmoittamasi 113 op:een hyväksiluenta pitää paikkansa, se samassa yksikössä eli opintoviikkoina ilmaistuna tarkoittaa n. 60 opintoviikkoa. Maisterin tutkinnon laajuus on 300 op /160 ov -> 113 op:n hyväksiluenta ≈ 60 ov. Varsin mittava hyväksiluenta silti: rohkea kolmasosa koko tutkinnosta. Käytännössä siis käymällä 3,5-vuotisen AMK:n välissä häviää vain n. 1,5-2 vuotta (AMK:n valmistumisajankohdasta riippuen), kun yliopisto-opintoja saa sitten parin vuoden edestä anteeksi.
"Ja voi olla ettei kyseistä alaa pääse opiskelemaan, jollei ole aikaisempaa terveysalan amk tutkintoa. Saa korjata jos olen väärässä."
Kyseistä alaa* = ?
*Jos tuosta nimenomaisesta Oulun koulutusohjelmasta puhut, niin vähän sinne päin. Eihän nimenomaan bioanalyytikoille (AMK) ja laboratoriohoitajille (sama tutkinto aiemmin opistossa suoritettuna) suunniteltuun muuntokoulutukseen tietenkään pääse muilla kuin bioanalyytikon tai laboratoriohoitajan papereilla - ei mikä tahansa terveydenhuollon AMK-tutkintokaan kelpaa.
*Jos taas puhut kliinisestä labra-alasta laajemmin, niin sille kyllä pääsee vaikkei olisi AMK:ua koskaan nähnytkään. Sairaalafyysikon, sairaalakemistin, sairaalasolubiologin, sairaalamikrobiologin, sairaalageneetikon jne. erikoistumiskoulutuksiin vaaaditaan nimittäin pohjakoulutukseksi vähintään ylempi korkeakoulututkinto (FM, sairaalakemistin ja sairaalafyysikon kohdalla FM tai DI), eikä sillä miltä pohjalta (lukio vai lukio AMK) olet sen akateemisen tutkintosi suorittanut, ole mitään merkitystä.
*Ja mitä biotieteiden ja biolääketieteen alojen akateemiseen koulutukseen yleisemmin tulee, niin sitähän annetaan Suomessa lähes joka yliopistossa, eikä koulutukseen pääsy tietenkään ole millään lailla sidoksissa AMK:uihin tai niissä suoritettaviin tutkintoihin.
Joo kyseisellä alalla tarkotin juuri tuota kliinistä lab.tiedettä.
Näistä vaihtoehdoista puhuin ihan vaan siksi, että jos alkuperäistä kysyjää kiinnostaa bioanalytiikka niin tämäkin on vaihtoehto edetä.
Ei ole vaikeaa ja opiskelu on täysin koulumaista.Ensimmäisen vuosi on lukion kohtuullisin paperein suorittaneille turhauttavaa kertausta. Opiskelijoiden tasoerot ovat hurjat.
Mielestäni koulutus ei vastaa työelämän tarpeita. Automaatio on tulossa hyvin voimakkasti alalle ja se keskitetään suurempiin yksikköihin. Verinäytteen ottoon ei tarvita 3,5 vuoden AMK-opiskeluja. Näytteenoton töitä on erittäin runsaasti tarjolla kliinisen kemian ja hematolgian labroissa.
Itse valmistun lähiaikoina ja jatkan yliopiston puolella. Suoraan sanottuna Pa**a tutkinto, mutta tulipahan luettua.