Olen kamalassa umpikujassa. Aamuisin kouluun lähteminen on vaikeaa, siellä oleminen vielä vaikeampaa. Aamulla on pakko käydä monta kertaa vessassa, kun maha sekoaa jännityksestä. Luokassa on vaikeaa istua aloillaan, kun vatsa murisee ja pulputtaa. Olen amk:ssa ja opiskelu on jo nyt kärsinyt vaivastani, olen käynyt psykologin juttusilla, mutten ole vielä apua saanut. Luokassa on jatkuvasti tunne siitä, kuin joku kuristaisi ja en saisi henkeä, ja mahani menee sekaisin. Jännitän siis jatkuvasti, rentona on erittäin vaikeaa edes yrittää olla. Onko olemassa mitään lääkitystä, joka hävittäisi jännitykseni ja samalla mahavaivani? Haluan tuntea oloni rennoksi koulussa ja opiskella rauhassa ilman vatsavaivoja. Ps. Ei ole todettu ruoka-aineallerioita.
Jännitän koulua/koulussa
surullinen ja onneton
5746
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mullakin murisi aina maha koulussa (amk:ssa). Muutenkin oon hirveä esiintymisjännittäjä ja pelkään korkeita paikkoja, siltojen ylitystä, soittaa puhelimella tuntemattomille jne. Vietän opiskeluista välivuotta, haen ensi vuonna toiselle alalle. Nyt olen töissä ja usein varsinkin aamulla maha murisee ja silloin kun olen syönyt huonosti. Aamulla ei vaan ruoka millään maita. Kannattaa syödä jotan heti, kun maha alkaa pitää ääntä. Mulla toi auttaa, samoin liikunta ja hyvä nukkuminen:) Paska vaiva! Jännitän myös lääkäriä, enkä aio kertoa vaivastani kellekkään, vaikka onhan tuo ääntely ikävä kyllä jo huomattu esim. hiljaisissa koetilaisuuksissa ja tunnilla.
Itse olen myös amkssa..vatsavaivat alkoivat jo lukiossa..jännitän hiljaisia tilanteita..tentit on pahimpia...lisäksi hiljaiset hetket luokassa...maha kurisee ja vinkuu, ilmaa kertyy vatsaan...vatsaan sattuu. Tän takia koulu tuntuu vielä raskaammalta ku se jo valmiiksikin on..
Luulin jo olevani ainut tälläisen tilanteen uhri. Vihaan ylikaiken hiljaisia tilanteita esim. luokassa tai ihan missä vaan muiden ihmisten seurassa, koska maha vinkuu, vonkuu ja ääntelee sen minkä ehtii eikä edes tunne sanaa "armo". Johtunee hyvin pitkälti siitä, että jännitän ja ajattelen pakonomaisesti aina millo vatsa seuraavan kerran kurnii... kiusallista. Koulunkäynti kärsii myös. Koetilanteissa tavoitteena on vain päästä luokasta mahd. nopeeta pois, eikä koesuorituksella ole mitää väliä, kunhan kokeen väin pääsee läpi... psykologilla olen käynyt paristi mitään suuria tuloksia saavuttamatta...
Kaikkein vittumoisinta on se, kun tyttöystävän kanssa oleskellessa vatsa rupee vittuilee kahta enemmän. En jännitä, vaan jotenkin pakonomaisesti vaan aina ajattelen seuraavaa vatsan murahtamis kertaa... kuvastakoon seuraava lausahdus elämäni tämän hetkistä tilannetta: voi vittu...
helpotusta, kun meet koulun terveydenhoitajan puheille. ota kopio tuosta omasta kysymyksestäsi mukaan ja anna se hoitajalle, ei tarvii sitten miettii mitä selitää. tsemppiä.
propral-reseptin...ei siinä sen kummempaa...oireet häviää oitis, ei kannata kärsiä, kun apua löytyy...
-saman kokenut-