Minulla on hirveä ikävä erästä naista. Mietin usein miten saisin hänestä "tarpeekseni". Näen häntä lähes päivittäin, mutta vain ohikiitävän hetken. Hänellä on maailman ihanimmat silmät!
Olen todennut, että se mitä kaipaan, on tämän naisen kosketus. Yritän pääni puhki pohtia miten kosketan häntä tarkoituksella, mutta kuitenkin niin, että en ahdista häntä? Tai että miten saan hänet koskettamaan itseäni? Tarkoitan nyt hipaisutasoista, joka paikkaa kutkuttavaa koskettelua... En mitään rumaa kopelointia.
Tunnemme toisemme jollain tasolla, toisin sanoen emme ole vielä koskettaneet toisiamme kuin henkisesti.
Auttakaa? Jokin puheenaihe joka antaa luvan sipaista? Jokin fyysinen koukutus, joka johtaa hipaisuun?
Olen todennut, että se mitä kaipaan, on tämän naisen kosketus. Yritän pääni puhki pohtia miten kosketan häntä tarkoituksella, mutta kuitenkin niin, että en ahdista häntä? Tai että miten saan hänet koskettamaan itseäni? Tarkoitan nyt hipaisutasoista, joka paikkaa kutkuttavaa koskettelua... En mitään rumaa kopelointia.
Tunnemme toisemme jollain tasolla, toisin sanoen emme ole vielä koskettaneet toisiamme kuin henkisesti.
Auttakaa? Jokin puheenaihe joka antaa luvan sipaista? Jokin fyysinen koukutus, joka johtaa hipaisuun?
Vastaukset 19
Vanhimmat
haaveilija olet? Minäkin haaveilen...
...päivisin;-)
Espoossa...? ;-)
Arvaa vain, kuinka minäkin mietin samoja juttuja!!! Olen monesti miettinyt keinoja hipaista ja aina kun tilanne on rakentunut toivotun kaltaiseksi, olen mennyt puihin!!!
Äkkiseltään muistellen koukutustilanteita voi syntyä ainakin kahvipöydässä (jalka hipaisee pöydän alla tai käsi käsivartta, jos istuu vieressä), ovea avattaessa (tartu ovenkahvaan ja hipaise samalla toisen jo aiemmin kahvaan tarttunutta kättä), ojentaessa jotakin (papereita tai ihan mitä vain; voithan pyytää, että toinen ojentaisi ja sitten...), hälinässä tai ihmisvilinässä (voit esim. olla muka kuulematta, mitä toinen sanoi ja mennä lähemmäksi siten, että hiukset hipaisevat)
Huh-huh... enpä olisi uskonut tällaista tekstiä tänne vääntäväni... ei kerrota kenellekään! ;)
No en kerro kelleen mitä kirjoitit, mutta KIITOS, testaan koukkujasi heti huomenna!;-)
Paitsi, puihin menen minäkin kuitenkin.
Ihan niin kuin tänäkin aamuna.
Noh, päiväunelmia noista koukuista ainakin saa rakennettua;-)
Et ahdista minua ollenkaan, vaikka miten koskisit. ;)
Jos ottaisit kutsuni vastaan niin lupaan koskettaa sinua...kahden. Mennäänkö?
Eieiei... Ei kun kaipaan sen ihanan, suuri silmäisen, helläkatseisen naisen kosketusta työpaikallani.
Häntä tässä yritän.
Sori:-(
Aloin aivan miettimään kuinka minua on vaihvihkaa kosketeltu. En ole pitänyt kosketusta koskaan seksuaalisena eleenä, vaan ihan lämpimänä ja lämmittävänä eleenä ihmisen taholta, jonka tiedän pitävän minusta -ja josta itsekin pidän. Itse olen kyllä ollut aina arempi koskettamaan ketään, mutta onneksi aina on löytynyt se rohkeampi osapuoli.
Tässä muutamia tilanteita. Kyse ei ole samasta henkilöstä... mutta useimmiten kysymyksessä on ollut toinen nainen.
Hän on ojentanut minulle jotain, esimerkiksi avaimia ja samalla tarttunut hetkeksi kahdella kädellä käteeni laittaessaan avaimia avoimelle kämmenelleni.
Olen tehnyt paperitöitä ja hän on halannut minua takaapäin ja puhunut samalla työasioista.
Hän on tullut viereeni ihan kylki kylkeen kiinni puhumaan lomien jakamisesta (työpaikalla).
Hän on tarttunut kaulassani olevaan kaulakoruun ja sipaissut samalla kaulaani ja kehunut koruani.
Kätellessäni häntä hän ei päästänyt irti kädestäni vaan jutteli vieressä seisovan henkilön kanssa ja aivan kuin unohti koko kättelyn -ja piti koko sen ajan kädestäni.
Hän on ohikulkiessaan tönäissyt minua, vaikka tilaa olisi ollut väistääkin.
Ja niin edelleen ja edelleen. Kyllä hätä keinot keksii jos on jonkun ihmisen koskettamisen kaipuu. Ja tuskin kukaan loukkaantuu viattomasta kosketuksesta seksuaalisesta suuntautumisesta huolimatta.
Eikun koskettamaan!
Kateelliseksi tästä tulin!! Voih...
Täytyy huomenna heti testata näitä - kaikkia!;-) Kiitos!
olisi noin ihanaa muisteltavaa.:)
Minua ei ole kukaan koskettanut pitkään aikaan, kun minäkin kohtaisin noin ihania ihmisiä.
I-h-a-n-a-a... Minullakin on vähän vastaavia kokemuksia entisestä elämästäni... Tuo kättelyjuttu oli hyvä :) Hitsi, samat kuviot kaikilla :) Pistää hymyilyttämään :)
hyvä tuo korun ihailu. Katso jotain hänen koruaan tai vaikka kelloa. Ole sivelevinäsi korua, mutta sivele vaivihkaa myös ihoa.. Kaula tai ranne on hyvin kosketusherkkää aluetta!
Rohkeutta, kyllä sinä uskallat jos todella haluat. Kerranhan sitä vain eletään!:)
Menee pikkuisen sivupoluille, mutta tuli mieleeni, kun mainitsit eron "joka paikkaa kutkuttavan" hipaisun ja "ruman kopeloinnin" välillä... Mikä kumma siinä on, että silloin kun on ihan "oikeesti rakastunut", niin kädet alkavat täristä, polvet lyövät loukkua ja selässä vipeltää murkkuparvi jo pelkästä toisen läsnäolosta samassa huonetilassa. Vastaavasti taasen, jos tunnetasolla ei ole havaittavaa elämää, niin yksitulkintainen kosketus saa heti jotenkin raflaavan luonteen...
"Vastaavasti taasen, jos tunnetasolla ei ole havaittavaa elämää, niin yksitulkintainen kosketus saa heti jotenkin raflaavan luonteen... "
Tämä ei auennut minulle - mitä tarkoitit?
Tuon tunteen siitä että veri suorastaan kiehuu kun hän koskettaa, ymmärrän oikein hyvin:-)
Jeps, ei auennut lausumani minullekaan enää... ajatus juoksi näemmä nopeammin kuin pianistinsormeni ehtivät tikata näppistä :)
Siis tarkoitin kai sitä, että jos tunne ei ole 100%:sti läsnä, niin seksuaaliseksi lähentelyksi tulkittava ele tuntuu jotenkin rumalta tai likaiselta ja inhottavalta.
No, taisin itse vastata samalla kysymykseeni eli niin se kaiketi sitten vain on, että tunne ja henkinen yhteys on ainakin minulla ensisijaisen tärkeä juttu. Mutta ristiriita siinä on, että toisaalta haluaisi lähestyä ihastustaan myös fyysisesti ihan tosi liki ja kuitenkin jo pelkkä hipaisu riittää... Ehkä sitä vain odottaa "tanssiinkutsua" toiselta osapuolelta, jotta saisi luvan kanssa haaveilla enemmästä - muuten menee rumaksi?!?
...sitä kosketusta koskaan tulla sieltä toiselta puolelta, että kai tässä on itse alettava aktiiviseksi.
"Haluaisi lähestyä ihastustaan myös fyysisesti"..aaaaaah.... Niin justiinsa. MITEN MÄ SEN TEEN KUN EN USKALLA EDES HENGITTÄÄ SEN SEURASSA!?!? Raivostuttavaa.
Luin läpi nämä viestiketjun jutut ja sain kauheita jälkiväristyksiä :) Eipä se mitään ennenkokematonta ole, mutta kuvaukset fyysisistä "koukutuksista" nostivat vanhat muistot pintaan... Ajattelen jonkinasteisella kaiholla tilanteita, joissa kaikki oleellinen on ollut läsnä; on tiennyt ja tuntenut, vaikka mitään ei ole lausuttu ääneen... Seuraa toivonsekainen oivallus: raja koukuttajan ja koukutettavan välillä on hiuksenhieno :)
Mietin, mitä ihmettä teen käsilläni, jos en saa kietoa niitä Hänen ympärilleen... Mitä teen jaloillani, jos en saa rientää luokseen... Mitä silmilläni, jos en saa kohdata katsettaan... Mitä minä minulla teen?!
Ooooh, sinä senkin, samaa ongelmaa haudotaan! Hui. Hullut väreet selässä vieläkin, tulivat viestikejua lukiessa.
Valmistaudun toteutamaan the koukutusta. Khih. ;D