Olin liittänyt hakemukseeni tuon "ennakkopäätöksen" liitteeksi:
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/hao/1999/19991838?search[type]=pika&search[pika]=opiskel*
Nyt etuuskäsittelijä väittää päätöksessään minulle että siihen on turha vedota kun "se ei ole ennakkopäätös?!"
Mikäs se sitten on? Ainakin sivulla otsikko on että "Hallinto-oikeuden päätöksiä"?! Onko sossutäti oikeassa?
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/hao/1999/19991838?search[type]=pika&search[pika]=opiskel*
Nyt etuuskäsittelijä väittää päätöksessään minulle että siihen on turha vedota kun "se ei ole ennakkopäätös?!"
Mikäs se sitten on? Ainakin sivulla otsikko on että "Hallinto-oikeuden päätöksiä"?! Onko sossutäti oikeassa?
Vastaukset 17
Vanhimmat
mutta siitä voidaan hakea valituslupaa korkeimpaan oikeuteen, josta varsinaiset ennakkopäätökset annetaan.
Tietenkin sosiaalitoimisto voi evätä sinulta toimeentulotuen, mutta lain mukaan eivät voi ja päätös ilmeisesti muuttuisi hallinto-oikeudessa - ja sinne tuo hallinto-oikeuden päätös kannattaa laittaa liitteeksi.
Korkeimman oikeuden päätöksistä kannattaisi etsiä ennakkopäätös ettei opiskelijalta voida evätä oikeutta toimeentulotukeen.
Suomessa on hieno toimeentulotukijärjestelmä, mutta on hieman vaikeampaa elää siihen asti, että kaikki oikaisuvaatimusvaiheet käydään läpi ja vihdoin saa rahaa.
Alla olevassa linkissä sanotaan selkeästi ettei opiskelijakaan ole toimeentulotuen ulkopuolella, vaikka ensisijaisesti opinnot on rahoitettava opintolainalla. Eli, jos ei saa opintolainaa pitää myöntää toimeentulotukea.
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2001/200101481?search[type]=pika&search[pika]=toimeentulotuki
Mikäli et saa toimeentulotukea sinun kannattaa tehdä oikeusasiamiehelle kantelu sosiaalityöntekijästä, sillä sinulla on oikeus toimeentulotukeen, vaikka et itse liittäisi toimeentulotukihakemukseen aukotonta ennakkopäätöstä.
Kun ei saa lainaa, niin sitä ei voi laskea tuloksi - vaikka olisi valtion takaus:
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/1996/199602900?search[type]=pika&search[pika]=toimeentulotuki
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/1988/198805115?search[type]=pika&search[pika]=toimeentulotuki
Tilanne, jossa opintolainan hakematta jättäminen katsottiin perustelluksi:
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2000/200002909?search[type]=pika&search[pika]=toimeentulotuki
Ihan selkeästi sinun pitäisi saada toimeentulotukea.
Muistaakseni olen joskus nähnyt päätöksen ettei opiskelijan perusnormia voida pienentää sen vuoksi ettei halua nostaa opintolainaa*, joten sinun tapauksessasi ei saa edes alentaa perusnormia.
*Toimeentulotukilaskelmassa otetaan opintolaina huomioon, mutta laskennallista perusosaa ei saa alentaa.
KIITOS PALJON!
Tuntuu vaan välillä että pitää olla vähintään oik.tiet.kand. tai laamanni jotta tässä "hyvinvointi"yhteiskunnassa saa haettua lakisääteiset perusoikeutensa..
johon kannattaa tässä tapauksessa vedota (jos opintotukea ei enää heru). Itse asiassa vetoaminen mihinkään päätökseen ei ole valittajan kannalta _välttämätöntä_ (tuomioistuinten tulee tuntea laki, sis. myös siihen kuuluvat ennakkopäätökset), mutta jos ennakkopäätös valittajan tiedossa on, niin vetoaminen siihen kannattaa, sillä onhan teoreettinen mahdollisuus (vaikkakin hyvin pieni) aina olemassa, että tuomioistuimelta joku ennakkopäätös jäisi huomaamatta. Lisäksi se voi ainakin teoreettisesti edistää sossua kaivamaan kuvettaan jo valitusvaiheessa.
Sossutäti on siinä väärässä, ettei hallinto-oikeuden päätöksillä olisi ollenkaan ennakkopäätösarvoa. Toki eri hallinto-oikeudet voivat antaa alueellaan täysin päinvastaiset ratkaisut, jos KHO:n aikaisempaa päätöstä vastaavassa asiassa ei ole. Mutta kyseinen hallinto-oikeus itse omalla alueellaan yleensä noudattaa aiemmin ottamaansa linjaa, ellei asiassa ole tullut siinä välissä KHO:n erisuuntaista ratkaisua.
Todennäköisesti toimeentulotuen perusosaa voidaan laillisesti leikata (maksimissaan) 20 % (2 kk kerrallaan), jatkossa ehkä jopa 40 %, sillä oikeusneuvokset virkkoivat tuossa KHO 2001:35:ssa, että "Sillä perusteella, että asianomainen oli laiminlyönyt velvollisuutensa kykynsä mukaan pitää huolta elatuksestaan, myönnettävään toimeentulotukeen voitiin soveltaa toimeentulotukilain 10 ja 20 §:ssä säädettyjä seurauksia säännöksissä mainittujen edellytysten täyttyessä."
Opiskelijalla on täyteen toimeentulotukeen ainakin toista yliopistotutkintoa suorittaessa.
http://oikeussanomat.fi/oikeussanomat/index.php?option=com_content&task=view&id=1022&Itemid=161
Toista tutkintoa suorittava päätoiminen opiskelija on oikeutettu täyteen toimeentulotuen perusosaan.
vaikka tuo uunituore KHO:n ratkaisu mielenkiintoinen onkin.
Suora lainaus ratkaisun (KHO 2006:71 siis) perusteluista
" Opiskelijan ensisijainen toimeentulotukijärjestelmä on opintotuki ja myös työttömyysturvajärjestelmää voidaan pitää toimeentulotukeen nähden ensisijaisena. Opiskelua toisen tutkinnon suorittamiseksi on mahdollista pitää oman elatusvelvollisuuden laiminlyöntinä. Toimeentulotuen viimesijainen luonne huomioon ottaen lain 10 §:n 1 momentin 1 kohdan säännöstä on tulkittava siten, että henkilön toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa 20 prosentilla, mikäli henkilö ei toisen tutkinnon suorittamisen vuoksi hakeudu ansiotyöhön tai turvaudu työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon myös henkilön toimenpiteet työn saamiseksi ja hänen mahdollisuutensa saada työtä ja myös se, onko toisen tutkinnon suorittamisella etukäteen arvioiden mahdollista saada tulevaisuudessa paremmin työtä ja turvata toimeentulo kuin aikaisemmin suoritetun tutkinnon alalta.
R:n sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaalipalvelujaosto ei ole alentaessaan X:n kesä- ja heinäkuun 2003 toimeentulotuen perusosan määrää riittävästi selvittänyt X:n olosuhteita eikä arvioinut myöskään sitä, onko perusosan alentamista pidettävä toimeentulotuesta annetun lain 10 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla kohtuuttomana. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon X:n esittämä selvitys työn hakemisesta, sosiaalipalvelujaoston päätös kumotaan ja asia palautetaan sosiaali- ja terveyslautakunnan sijaan tulleen R:n perusturvalautakunnan käsiteltäväksi."
Eli toimeentulotuen alentaminen on aivan mahdollista, mutta silloin on huomioitava se, että
- parantaako uusi tutkinto tosiasiallisia työllistymismahdollisuuksia,
- hakijan olosuhteet tulee riittävästi selvittää
- toimeentulotukilain 10 § 4 mom. voi tehdä alentamisen kohtuuttomaksi (kohtuullisuusarviointi)
KHO "vain" palautti asian sosiaali- ja terveyslautakunnan käsiteltäväksi, ei suoraan sanonut, että toimeentulotuen perusosan alentamista ei sinänsä tuplatutkintoa opiskelevalle voisi tehdä. Tässä opiskelijan aktiivinen työnhaku ja aiempi huono työnsaantimahdollisuus näyttäisivät olevan ratkaisevat esteet alentamiselle.
KHO:n STM:ltä pyytämässä lausunnossa (joka ei sinänsä sido KHO:ta) todettiin mm. näin "Myönnettäessä toimeentulotukea toisen tutkinnon loppuun saattamista varten voidaan kuitenkin edellyttää, että opiskelu on aktiivista ja opintosuorituksia kertyy vähintään keskimääräisen opiskeluaikataulun mukaan. Tavanomaista pidempään jatkuvaa, päämäärätöntä opiskelua ei ole tarkoituksenmukaista tukea täysimääräisellä toimeentulotuella."
Eli tuplatutkintoon ei välttämättä täyttä toimeentulotukea tipu. Ja toisaalta tämä KHO:n uusi ratkaisu ei välttämättä ole suoraan sovellettavissa siihen, että opintotukikuukaudet tulevat täyteen muusta syystä kuin kahden tutkinnon suorittamisesta.
tuon uutisen luettuani.
Olet oikeassa ettei tuo nyt ollutkaan ihan selkeä linjaus vaan pelkkä "palautus".
Sain uutisesta vähän väärän käsityksen.
Minä sitten inhoan noita harkinta juttuja kun ne eivät toteudu kaikkien kohdalla tasa-arvoisesti.
Vaikka kyseessä on "vain" palautus, niin kyllähän KHO tuossa sosiaalilautakuntaa (ja meitä kaikkia) evästi kuinka mahdollinen perusosan alentaminen tulee suorittaa (eikä näitä vastaan sossu voi pokkuroida)
huomioitava se, että
- parantaako uusi tutkinto tosiasiallisia työllistymismahdollisuuksia,
- hakijan olosuhteet tulee riittävästi selvittää
- toimeentulotukilain 10 § 4 mom. voi tehdä alentamisen kohtuuttomaksi (kohtuullisuusarviointi)
Vaikka tuolla sanoinkin, ettei tästä päätöksestä voida suoraan vetää johtopäätöksiä muihin kuin kahden tutkinnon suorittajiin (esim. jos ei kerry riittävästi opintoviikkoja jostain syystä), niin harkinta alentamiselle tulee tällöinkin tapahtua em. "kolmikannan" puitteissa. Lisäksi näissä tapauksissa toimeentulotuen perusosan 20 % (-40 %) leikkausta tehtäesssä arvioitavaksi tulee se onko opintojen hitaalle etenemiselle hyväksyttävä syy, esim. sairaus.
Kesäisin en ole onnistunut saamaan töitä, olen saanut toimeentulotukea, lukuunottamatta viimeistä kesälomakuukautta, koska laina on nostettavissa silloin.
On edellytetty, että olen ilmoittautunut työnhakijaksi työvoimatoimistoon ja sieltä sitten lappu hakemukseen mukaan ja listaa haetuista työpaikoista.
Nyt sitten opinnot menivät pitkäksi, sairastuin ja jouduin hidastamaan opiskelutahtia. Mulle luvattiin päätöksessä toimeentulotuki näin alustavasti työharjoitteluajalle ja päättötyövaihe on vielä avoinna, koska en saa enää opintotukea. Lainan olen jo käyttänyt.
Kerroin fattalle, että keskeytyvät opinnot haittaisivat olennaisesti työnhakua ja opintojen olevan loppusuoralla.
Työvoimatoimikunnasta tuli kielteinen päätös ja nyt sitten elelen toimeentulotuen turvin.
Jos opiskelija on ensisijaiset tukimuodot eli opintotuet ja lainat käyttänyt, tai ei muusta syystä voi näitä tukia saada, fatta maksaa toimeentulotukea.
Mulle ne on aina ensin selitelly, että he ei opiskeluja maksa. Minä siihen aina sitten selitän että ymmärrän asian hyvin ja siirrän heti keskustelun omaan tilanteeseeni ja sen jälkeen sitten toimeentulotukihakemus on hyväksytty :)
Älkää uskoko kaikkia juttuja mitä fattasta selitellään, vaan ottakaa selvää.
jolloin tällaiseen suorastaan rikolliseen toimintaan joku taho puuttuisi (tämä alla kuvattu tilannehan ei ole mikään poikkeus vaan pikemminkin sääntö):
"Mulle ne on aina ensin selitelly, että he ei opiskeluja maksa. Minä siihen aina sitten selitän että ymmärrän asian hyvin ja siirrän heti keskustelun omaan tilanteeseeni ja sen jälkeen sitten toimeentulotukihakemus on hyväksytty :)"
Sossussa lähtökohtahan on se, että asiakasta kusetetaan niin paljon kuin mahdollista. Minulle on ainakin turha selittää, ettei sosiaalivirkailijat tunne lain sisältöä tai oikeuskäytäntöä. Kummasti oikeuskäytännöstä mahdollisesti tuleva tuki tietyille toimeentulotuen leikkauksille pannaan heti täytäntöön, mutta päinvastaisessa tilanteessa (oikeuskäytännössä vahvistetaan asiakkaan oikeus tiettyyn asiaan), niin tällaisen oikeustapauksen olemassaolosta ei olla muka kuultukaan.
Minkälainenkohan äläkkä yhteiskunnassa syntyisi, jos joku muu (erityisesti keskiluokan ja/tai eliitin) erilaisia taloudellisia etuisuuksia Suomessa hoitava instanssi syyllistyisi samanlaiseen rikolliseen toimintaan kuin iso osa näistä toimeentulotuen kirstunvartijoista?
Sosiaaliasiamiesjärjestelmänhän piti omalta osaltaan tähän korjausta tuoda, mutta kuten tuolla toisessa ketjussa tuotiin esille, niin sosiaaliasiamiehiä painostetaan ja jopa kiristetään (työsuhteen päättymisillä yms.) jos he liian innokkaasti paneutuvat asiakkaittensa auttamiseen ja heille kertovat lain heille suomista oikeuksista. Nyt asiakkaan oikeuksien toteutuminen jää kiinni sattumanvaraisista seikoista: pärstäkertoimesta, kuun kierrosta ja siitä kuinka hyvä psykologinen pelisilmä ja tilannetaju hänellä sattuu olemaan.
". Minä siihen aina sitten selitän että ymmärrän asian hyvin ja siirrän heti keskustelun omaan tilanteeseeni ja sen jälkeen sitten toimeentulotukihakemus on hyväksytty :)"
Tilanne EI TODELLAKAAN ole näin ruusuisen hymyinen kaikissa kunnissa että "siirtämällä keskustelun omaan tilanteeseen" toimeentulotuen perusosa, edes alennettuna opiskelijan tilille tipahtaa täysin vastaavissa olosuhteissa kuin em. kirjoittaja. Totaalisen varattomana sossu on nyt pakottanut meikäläisen hakemaan oman toimeentuloni Hallinto-oikeudesta, eikä riittäneet lukuisat selvitykset omasta epäinhimillisestä taloudellisesta tilanteesta eikä ennakkopäätökset eikä viittaukset oikeuskäytäntöihin. Että juupajuu ja niinpä niin sanoi kissa lumessa.
Epäilen, että syynä on ollut pelko, että ajaudun pitkäaikaisasiakkaaksi ja kuitenkin toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäisluonteiseksi viimesijaiseksi etuudeksi.
Täytän kohta 40 vuotta, työttömyysjaksoja on jo aika monta, nyt opinnot viivästyivät. Jos pakottaisivat keskeyttämään opinnot, ei olisi mitään mahdollisuuksia saada minkäänlaisia töitä, kun olen vielä vajaakuntoinen, mulle on diaknotisoitu selkäsairaus, enkä saa ruumiillisia töitä tehdä.
Jos kävisi niin, että joutuisin eroamaan koulusta. Joutuisin työmarkkinatuelle ja siitä osan maksaa kunta. Myös hakisin aina fattasta kun vajetta tulee, en ehkä aina saisi mutta joutuisivat käsittelemään. Kuitenkin kunta joutuisi maksamaan työttömyydestäni. Eikä työnsaannista enää olisi toivoakaan.
Olen ollut fattan asiakkaana 80-luvulla, samat metkut niillä aina on. Nyt vain on parempi tilanne siinä, että ylipäätään on sosiaaliasiamiehiä, jotka nostavat kovankin painostuksen alla asioita julkisuuteen.
Muistan nähneeni joskus 90-luvun alussa kirjakaupassa, jonkun oikeustieteellisen gradusta tehdyn kirjasen, jossa oli tutkittu että sosiaalilautakunnat ovat käytännössä kumileimasimia. Siis fattan päätökset säilyvät siellä aina voimassa. Harmi, kun en enää muista mikä julkaisu oli kyseessä, se kiinnostaisi kovasti.
Sosiaalilautakuntien juridinen ja funktionaalinen kompetenssi etuuskäsittelijöiden lainvastaisten päätösten muutoksenhakuinstanssina...
Arabeilla on siihen oivallinen sanonta:
"Eiväthän kamelitkaan naura toistensa kyttyröille"
Nuo lautakunnat voisi siirtää kahvittelemaan jonnekin minne fotonitkaan eivät kulje.
;)
Yleensä nämä ovat porvarillisten ja demarien yhteisiä turinakerhoja varustettuna malliksi yhdellä tai kahdella "klovnilla" (vasuri, kommri tai persu).
Yhdessä sitten naurettiin kun äänestettiin 7-2 ei oikeutta toimeentulotukeen, eikä lisävalituksia asiasta käsitellä.
...niin entäs sitten, ei mitään merkitystä. Ensinnäkin sen valituksen käsittely vie vähintään vuoden verran kun on tullut KHO:sta ratkaisu. Sen jälkeen fatta "oikaisee" päätöksen ja kuitenkin jatkaa entiseen malliin.
KHO:ssa on useita valituksia samoista asioista, joissa fatta on hävinnyt jutun.
Kovasti kannustavat valittamaan, koska se on pitkä prosessi ja lannistaa tuen tarpeessa olevan, eikä valituksesta voi seurata kuin korkeintaan yhden päätöksen oikaiseminen.