Näyttäs olevan tuolla toijjota palstallakin tarjolla..
Ai että niissä on vieläkin niitä samoja kansi ja vaihteisto ja muita vikoja..
Eipä ole tojota muuttunut sitten 80 luvun, muutakun ulkopelleistä muotoilun osalta.
Haluisimpa nähdä tojotan jollla ajettu esim 600-700 000 kilomeetriä ja että olisi vielä alkuperäinen moottori ja vaihteisto paikallaan ja jota ei olisi vielä hitsaus merkkisellä välineellä paikkailtu.
Kyllähän japanissa työnlaatu on korkealla muttakun se onkin se elinkaari melko lyhyeksi laskettu ja kun eivät siellä jaappanissa enään niitä kasailekaan ,kuten ennen.
Onpa mukava istahtaa lämpöiseen ja hiljaiseen Peugeot merkkiseen kulkineeseen.
Ei palele jalat ovesta hohkavalla kylmällä vaikka ulkona -28 pakkasta.Tarkenee.
nim. entinen vannoutunut tojotamees
Ai että niissä on vieläkin niitä samoja kansi ja vaihteisto ja muita vikoja..
Eipä ole tojota muuttunut sitten 80 luvun, muutakun ulkopelleistä muotoilun osalta.
Haluisimpa nähdä tojotan jollla ajettu esim 600-700 000 kilomeetriä ja että olisi vielä alkuperäinen moottori ja vaihteisto paikallaan ja jota ei olisi vielä hitsaus merkkisellä välineellä paikkailtu.
Kyllähän japanissa työnlaatu on korkealla muttakun se onkin se elinkaari melko lyhyeksi laskettu ja kun eivät siellä jaappanissa enään niitä kasailekaan ,kuten ennen.
Onpa mukava istahtaa lämpöiseen ja hiljaiseen Peugeot merkkiseen kulkineeseen.
Ei palele jalat ovesta hohkavalla kylmällä vaikka ulkona -28 pakkasta.Tarkenee.
nim. entinen vannoutunut tojotamees
Vastaukset 8
Vanhimmat
Lueppa Tuulilasin kestotesti Pösö 307 9/2002. Onko tämä se laadukas ranskalainen, joka ei jätä pulaa? Onko?
Lähde TL 09/2002
Ranskan leipää
Kestotesti 30 000 km - Peugeot 307 XR 1.6 5-ov
-Peugeot 307 on korea kuin rusinapulla - näyttävää koreutta käytännöllisessä monikäyttökorissa. Puutteet laadussa ja talviominaisuuksissa panivat kuitenkin epäilemään, että suomalaisittain tärkeä ruis on jäänyt pois ranskalaisesta leivonnaisesta.
-
Hätäinen laatutarkistus
Mutta hyvät ominaisuudet ja elämä Peugeot 307:n kanssa ovat kaksi eri asiaa. Etujousituksen kolahtelu herätti meidät todellisuuteen heti testin alussa. Vasen etujoustintuki havaittiin tutkiskelun jälkeen vialliseksi. Vaimenninosan sisuskaluihin oli jäänyt valmistusvika. Niinpä koko vasen etutolppa oli uusittava. Kysymys kuuluikin: miten uusi auto oli läpäissyt laatukontrollit – maahantuojan luovutushuoltoa myöten?
Irtoruuvit pistivät keskikonsolin väleistä silmään. Niistä saimme pesämunan, joiden ympärille alettiin kerätä kokoelmaa. Keskilokeroon kertyikin testin loppuun mennessä puolisen tusinaa osaa: erilaisia ruuveja ja nippoja. Onneksi ne osoittautuivat ylimääräisiksi!
Mutta ylimääräisiä osia oli muitakin. Alustaresonanssin aiheuttajaa etsittiin. Kukapa olisi uskonut, että pakoputken keskimmäinen kumikannatin ei kuulu joukkoon? Ääneen esitetty epäily kuului, että maahantuontihuolto olisi syyllistynyt ylimääräiseen kiinnitystapaan.
Oliko luovutushuolto siis ollut yliaktiivinen? Hämäsivätkö putken tyhjät kiinnityssarvet? Oli miten oli, epäilevät silmäykset kohdistuivat vielä 10 000 kilometrin takuuhuollossa takapöntön seudulle. Lämpökilpi tai taka-akselin muovisuojukset todettiin kuitenkin heppoisiksi moisen pärähtelyn aiheuttajina.
-Käynnistely tökkii
Uuden mallin kohdalla myös korjaamo joutuu uusien asioiden eteen. Korjausten kohtuuviiveet ovat sikäli hyväksyttäviä. Toisaalta maahantuojan korjaamolla on nykyisin uudenlaisia apuvälineitä käytössään: huipputason vikatesterit, kansainvälinen vikapankki ja teleyhteydet moottorin ohjauslaitteen tuoreimpiin päivityksiin. Kaikkiin näihin jouduimme turvautumaan testin yhteydessä.
Tulos ei ollut kovin kehuttava sikäli, että pahimman vaivan juurille päästiin vasta viimeisessä huollossa. Häiriöiden yhteys toisiinsa ei tuntunut sitä ennen millään selviävän.
Moottorin verkkaista käynnistymistä pidettiin alkuun ominaisuutena. Kuvaan kuului ajoittainen joutokäynnin kangertelu ja epätasaisuus. Niinpä lievä nykivyys pantiin vielä tässä vaiheessa samaan piikkiin.
Oireet tuntuivat epämääräisiltä, kunnes moottori selvästi sammahti käynnistyksen jälkeen. Toinen käynnistysyritys vaati kaasupolkimen pohjaan painamisen. Kaikesta tästä valitettiin 10 000 km:n takuuhuollossa, mutta vikamuistin purku ei tuottanut häiriöilmoituksia. Siksi katseet kääntyivät toiseen suuntaan.
Olimmeko itse aiheuttaneet vaivat? Piripintaan tankkaamisesta varoitetaan käyttöohjeissa. Kulutusseurannan vuoksi joudumme kuitenkin harrastamaan sitä ajoittain – häiriöiden uhasta huolimatta.
-Syttymisherkkä tilanne
”Älä jatka täyttöä sen jälkeen, kun pistoolin syöttö on katkennut kolme kertaa.”
Näin sanotaan käyttöohjekirjassa, jotta bensiini ei pääsisi kastelemaan aktiivihiilisuodatinta. Teimme ohjeesta jopa varoituslapun testiautoon. Märkänä bensahöyryn varastointiin tarkoitettu suodatin tukkeutuu, ja seurauksena ovat käynnistys- ja käyntihäiriöt. Varoiteltiin jopa, että suodatin ei kuivuisi kunnolla lainkaan.
Ylimääräistä jännitettä aiheutti tieto toisenlaisen tukkeutumisen seurauksista. Liian lähelle aktiivihiilisuodattimen ilma-aukkoa asennettu vaahtomuovi esti hengityksen vertailutestiin (TL 3/02) saadussa autossa. Väliin tiivistynyt höyry muodosti jäätulpan ja tämä puolestaan alipaineen polttonestesäiliöön.
Seuraukset olivat palovaaran kannalta uhkaavat: paine mursi polttoainesäiliön kansilaipan, ja takaistuimen alle syntyi avoin bensiiniastia. Syttymisherkkä tilanne oli valmis.
Maahantuoja reagoi asiaan nopeasti. Pistokokeissa ei onneksi löytynyt autoja, joissa vaaratilanteen muodostuminen olisi ollut mahdollista. Vaahtomuovieriste ei myöskään Kestotestiautossamme ollut poikkeavan lähellä etulokasuojan sisään asennettua aktiivihiilisuodatinta.
Moottorin käynnistysvaikeudet eivät tarkennetusta tankkauskäytännöstä huolimatta poistuneet. Kun autoa säilytettiin neljä päivää tallissa, ei moottori käynnistynyt aluksi millään.
Muutama minuutti odotusta, sitten uusi yritys. Kone saatiin kaasu pohjassa pitäen vaivoin käyntiin. Epätasainen käynti kolmella sylinterillä viittasi siihen, että seos oli liian rikas. Ilmeisesti kuitenkin pitkästä yrityksestä johtuen.
Oliko aktiivihiilisuodattimessa yhä bensiiniä, joka olisi lähtenyt höyrystymään tallissa? Toisaalta edellisestä tankkauksesta oli aikaa.
Korjaamolle päästiin vasta kolmen päivän kuluttua. Moottorin keskusyksikön ohjauskartaston ja pyörintänopeusanturin tarkastus ei tuottanut tulosta. Vikamuistissa ei myöskään ollut merkintää.
Olisiko tieto ehtinyt nollautua? Runsaat kaksikymmentä käynnistystä, joiden jälkeen tiedot automaattisesti poistuvat, saattoivat olla jo täynnä.
Niinpä sovittiin, että seuraavalla kerralla auto tuodaan vastaavien häiriöiden ilmaantuessa välittömästi korjaamolle.
-Jäätymisvaikeudet
Joulukuun alun episodia seurasivat jäätymisvaikeudet. Kaikki alkoi vasemmasta takaovesta, jonka toiminta todettiin jo ennen pakkasia muita jäykemmäksi. Huipennus koettiin vuoden viimeisellä pakkasviikolla, kun takaluukku yhtyi leikkiin: Ovenpaukauskin sai luukun aamuisin aukeamaan. Ja kiinni se ei mennyt, ennen kuin auto lämpeni.
Lopulta koko auto pantiin lämpimään talliin sulamaan ja kuivumaan. Luukkua takaisin kiinni painettaessa lattialle valahtanut vesimäärä paljasti totuuden. Lukon sähkötoiminen mikrokytkin oli pakastunut syväjäähän! Sen saattoi tunteakin: kahvan alainen painikeläppä oli muuttunut kovaksi.
Talvitunnelmia tiivisti heikkotehoinen lämmityslaite. Lasien huurtuminen liittyi huonoon lämmönjakoon. Kun etujalkatilaan yritti kääntää lämpöä, ei sitä riittänyt ylös. Mittauksemme osoitti osasyyn: takajalkatilaan vuotaa lämpöä ohi heti alkuun, ikkunoiden huurteenpoistoasennossa.
Koska odotettu käynnistyshäiriö ei tullut esiin, auto vietiin korjaamotarkkailuun. Kokemuksemme todistivat siihen mennessä, että varsinainen kylmäkäynnistyvyys ei ole ongelma. Moottori pyörähtää hyvin käyntiin –30 °C:ssa. Kovassa pakkasessa koneella oli kuitenkin taipumus sammahtaa, mutta selkeitä käyntivaikeuksia ei esiintynyt.
Lukot herkistettiin ja voideltiin. Kitiseviin jarrupaloihin asennettiin vaimennuslevyt. Mutta moottorin ohjausyksikön telepäivitys kohtasi vastoinkäymisen: yhteyttä Ranskaan ei saatu. Olihan sitä yritetty kerran aiemminkin. Niinpä testi jatkui yhteyden avautumista odotellen. Varsinaiseen vikaan ei päästy kuitenkaan kiinni. Maaliskuussa saimme lopulta kutsun huoltoon. Korjaamolle oli selvinnyt, että yhteys France Telecomin kautta hoituu vain tiettyinä aamuvarhaisina tunteina.
Päivitys saatiin pois järjestyksestä, joskin toimenpiteen vaikutus jäi hieman hämärän peittoon. Ennen ja jälkeen tekemistämme tehomittauksista voisi aavistella, että tehon ja alaväännön suhde muuttui aavistuksen. Mutta vain aavistella. Selvää muutosta emme autossa huomanneet. Käynnin nykivyys ei poistunut.
-iallinen anturi kaiken takana
Ennen loppuhuoltoa se sitten tapahtui. Hetken luulimme jo, ettei auto olisi lainkaan halunnut kotiutua kesälaitumelta. Vasta viides yritys kaasu pohjassa antoi lupauksen. Lopullisesti kone ei silloinkaan käynnistynyt. Seuraavallakin kerralla käynti oli sen verran huonoa, että kone sammutettiin. Vasta tämän jälkeen moottori lähti tulille kaikilla sylintereillä.
Seuraavan aamun 30 000 km:n huolto olikin vianetsinnän kannalta menestys. Nyt vikamuisti ”muisti”, mitä oli tapahtunut. Viestien perusteella asentaja tarttui lopulta oikeaan piuhaan. Moottori sammui välittömästi, mikä todisti vauhtipyörän käyntinopeutta ja kulmaa tunnistelevan anturin viallisuuden.
Käyntinopeustunnistimen vaihto kävi lopulta nopeasti, mutta vian jäljittämiseen oli mennyt kuukausia. Testiauto vietti sen vuoksi useita ylimääräisiä päiviä korjaamolla. Vasta tunnistimen uusimisen jälkeen oireiden ja vikojen yhteys selvisi lopullisesti. Pidentynyt käynnistyminen ja hakeva joutokäynti saatiin yhä liikatankkauksella esiin. Alttius nykivyyteen ei kadonnut pikkunopeuksilla.
Peugeot-korjaamoilla onkin melkoinen valistustehtävä edessään, kun bensa tuntuu 1.6-mallissa menevän helposti ”väärään kurkkuun”.
kuluu aivan huomaamatta, nyt tosiaan eletään jo vuotta 2006 eikä vuotta 2002. Lue jo uudempiakin lehtiä niin huomaat, että monet asiat ovat tänä päivänä toisin vaikka vanhoissa ajoissa elävä ei sitä heti tajuakaan.
olevan monella tapana lykätä kauheella kiireellä ensimmäisen vuoden mallit liikenteeseen ja sitten takuukorjaillaan niitä. Muistaakseni mm. hesarin vikatilastossa mainitaan tästä. Perinteisesti japanilaiset autonvalmistajat eivät ole tätä niinkään harrastaneet, ja se lienee osittain aiheuttanut niille kestävän auton mainetta.
En itse ostaisi kovin helpolla ensimmäisenä uutta mallia. Nykykiireen tuntien se todennäköisesti tietää ongelmia.
kyseessä lieni täysin uuden automallin ensimmäisen vuoden vika. Ja kaikkein pahimmassa tapauksessa vika oli myös aika vakava tuon palovaaran takia.
Mutta jos tuo yksi vika jätetään pois niin muutama muu siis oli, etutuen valmistusvika, ylimääräisiä ruuveja, ylimääräinen kiinnitys pakoputkessa, joku "ääni". Useissa muissa koeajoissa pösö on saanut kehuja äänettömyydestään ja ajo-ominaisuuksistaan. Onko nyt sitten tullut yksi jossa on ollut ylimääräinen ääni? Ylimääräinen ruuvi jossain lokerossa ei liene kuitenkaan mikään paha vika paitsi jonkun nipottajan mielessä?
on Corolla, jotain -93 vuosimallia. Siinä ei vitosvaihde pysynyt päällä. Vaihde siirtyi itsestään vapaalle maantieajossa. Pitihän se sitten korjata, ja eno visuna miehenä oli vienyt autonsa ammattikoululle korjattavaksi (teetätti siellä muutenkin kaikki autonsa huollot). Auto tuli kuntoon, tosin kallista oli. Auto on sen jälkeen toiminut.
Yleensä kun toyota hajoaa, niin se onkin sitten isompi remppa ja lasku kerralla, joten siinä ne huolettomat pikkuvikakilometrit täyttyvät. Toyota on mielestäni askeettinen, meluisa ja ahdas, joten jatkan ajelua toistaiseksi vielä Pösöllä.
Corollakin on tutkitusti hiljaisempi,Avesta puhumattakaan.
vuosi vuodelta, lyöttäydytään yhteeen, suunnitellaan moottoreita yhdessä, ja osat tulee isoilta kansainvälisiltä valmistajilta jne. esim jarrupalat ovat samalta valmistajalta niin pösössä kuin tojossakin.
Korea ja kiina hyökkää omilla autoillaan eurooppaan...joten eurooppalaisilla on kiire tehrä jotain...
lienevät, niitä missään japanissa tehdä, tä?
VW Taro on ihan tavallinen lava-auto mutta tojota hiluxi on kova peli?
Saat nissan primeran 100tkm vm -01 samaan hintaan kuin -98 avensiksen jolla ajettu 200 tkm. tojo on paljon parempi tojofanien mielestä... no, toinen on kaiketi kasattu englannissa että ehkä ovat oikeessa.