Omakotitalon maadoituksesta pari kysymystä? Onko ryhmäkeskukselta vedettävä kupari maihin, vai riittääkö jos tonttikeskukselta on vedetty kupari maihin ja syöttöjohtona ryhmäkeskukselle mcmk 4'10 10? Ryhmäkeskuksen maadoitusliittimiin on vedetty sitten antennimaadoitus ja atk ja antennikeskuksen maadoitus. Onkos tää nyt päin persettä vai miten on? Talon isäntä halus ite vetää kaapelit ja unohti pirulainen vetää sen kuparin.
Maadoitus
vilikki
2510627
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
pitää asentaa esim. ryhmäkeskuksen viereen johon kytketään antenni yms maadoitukset. kisko yhdistetään esim.KeVi10:llä ryhmäkeskuksen PE-kiskoon.
Päin persettä se sittenkin on. Entäs jos salama iskee antenniin, niin hajoo koko ryhmäkeskus, jos ei ole kuparia maahan viety. Kaapeli vaippa ei ole mikään ukkosenjohdatin.
Nimittäin vääntäminen antenni-maadoituksesta.
Sinulla on käyttömaadoitus ja pääpotentiaalintasaus mittauskeskuksen luona. Se on ok.
Nyt riittää kun teet ryhmäkeskukselle lisäpotentiaalintasauskiskon, joksi käy keskuksen oma PE-kisko.
Siihen keräisin lisäksi MK6-kevillä putkiston, ja tarvittaessa myös lattian raudoitusverkon, mikäli sinulla on sähkölämmitys lattiassa kiinnitettynä raudoitusverkkoon.
OK-talossa en PE-kiskoon johdottaisi ilmastointia,puhelinta enkä antenniakaan.
Pääpotentiaalintasauskiskoon kuuluu liittää:
Elektrodi
metalliputket
metalliset rakenneosat, keskuslämmitys- ja ilmastointilaitteet
soveltuvin osin betoniteräkset
Katso SFS6000 413.1.2.1
Niitä ei viedä keskuksen sisälle PE-kiskoon.
PE-kisko on suojamaadoituksia varten enemmänkin.
Sen ryhmäkeskuksen läheisyyteen voi laittaa toisen potentiaalintasauskiskon, jos mittarikeskus ja ryhmäkeskus ovat kaukana toisistaan ja siihen ne muut, kuten antenni,..
sopivin, kukaan ei tiedä aikuisten oikeasti miten ko. maadoitus tehdään
standardin kohtaan, mistä asia on kopsattu ja siellä se on kerrottu tarkemmin.
Meneekö yli hilseen?
Miten sinun tapaisille täytyy vakuuttaa, miten asiat täytyy tehdä, jos sinulle ei asennusstandardista kopiotu ohje kelpaa?
Täytyykö piirtää räjäytyskuvineen ohjeet?
Mutta onko niin, että sinun tapaisille on turha asioita selittää virallisin termein, jne.
Kyllä jokainen sähkömies ymmärtää, kun hänelle kertoo miten se tehdään ja mistä asia löytyy.
Tiedätkö muuten mikä tuo on tuo sähköasennusstandardi, missä ne ohjeet ovat? Onko hajuakaan? Tuossa on lisäksi sen standardin jae kerrottu sinulle. Lisäksi ne asiat on listattu sinulle silmiesi eteen.
Järki hoi älä jätä.
metsään meni. Jos kerran kopioidaan, voisi kopioida huolella. Ensinnäkin se kisko on päämaadoituskisko (ks. liite 54A, merkinnän P selitys). Maadoitusjärjestelmän osan rakenteesta sen sijaan käytetään termiä pääpotentiaalintasaus. Liitteen 54A kaavio tehtiin termien ja mitoitusten omaksumiseksi - ei orjallisesti noudatettavaksi tavaksi rakentaa maadoitusjärjestelmä.
Keskuksen kisko voi aivan hyvin toimia päämaadoituskiskona, jos siinä on tilaa kaikille tarvittaville johtimille. Tämä on esitystapa myös IEC ja CENELEC-standardeissa maadoituskaavioista (no, suomalaiset hiukan opettivat asiassa muita...). Myös antenniputken ja vahvistimen maadoitukset kytketään tähän, oli kansa mitä mieltä hyvänsä aiheesta.
Osoittaa vain luovan ajattelun puutetta väittää, että tarvitaan kaksi vierekkäistä kiskoa (toisiinsa galvaanisessa yhteydessä olevaa) eri johtimille tai toiminnoille.
Vaikka rakennukseen tulisi ukkosköydet, nekin tulee kytkeä rakennuksen pääpotentiaalintasausjärjestelmään eli päämaadoituskiskoon tai maadoituselektrodiin ulkona. Jos se salamanisku kohdalle sattuu, ovat asiat joka tapauksessa korkeimman kädessä...
"Keskuksen kisko voi aivan hyvin toimia päämaadoituskiskona, jos siinä on tilaa kaikille tarvittaville johtimille."
No tottakai mutta oletkos katsonut joskus, jonkun omakotitalon vakiokeskuksen sisään? Katsoisitko hieman niiden PE-liittimien kokoa. Ei niissä ole kuin pari isommalle johtimelle tarkotettua liitintä. Tämä on vakioasia.
Kyllä se erillinen potentiaalintasauskisko keskuksen ulkopuolelle on yleensä ihan tarpeen ja paljon järkevämpi laittaa.
Muuten joudut lisäämään sen kiskon keskuksen sisään. Helpompi on laittaa perinteisellä menetelmällä omaan kytkentäkoteloon keskuksen alle.
Minusta tuo sinun nimitysnipotus ei aja ollenkaan tätä asiaa. Tiedät kyllä varmaan, että ne vakiokeskuksien PE-kiskot ei ole mitoitettu liittimien määrien, jne. puolesta ollenkaan tuohon sinun menetelmään.
saa käyttää luovaa ajattelua. Pääasia, että keskuksen PE-kiskot, mahdolliset potentiaalitasauskiskot ja maadoituselektrodi ovat yhteydessä toisiinsa. Näitä kiskoja ripotellaan harkinnanvaraisesti miten parhaiten näkee ja niihin liitetään kaikki tarvittavat maadoitettavat rakenteet. Pääasia on, että ne ovat samaa könttää maad.elektrodineen.
korkeimman eikä liioin tarkastajan kädessä. Kyllä antenniin voidaan tedä ukkossuojaus joka toimii tehokkaasti eikä maksa paljon.
Mökillä olen tehnyt kumpaakin mastoon (TV ja LA) omat maadoitukset. Pala rosterilevyä kaivettu maahan jonkunverran kosteaan paikkaan ja riittävän syvälle (n80cm.). Ne on myös yhdistetty käyttömaadoitukseen maan sisällä talon ulkopuolella.
Salama vierailee useamman kerran kesässä. Kuuluu räsähdys vaan ei jyrinää. Sen voimasta saa käsityksen, kun mastoputkeen (n.50mm alu) on johto kiinnitetty nippusiteillä, niin putki saa hiukan lämpöä,laajenee ja nippusiteet menee poikki tippuen maahan.
Vahvistinta ei ole ja vaikka olisikin en tekis salamalle kulkutietä antenni-koaksiaali-vahvisti-maa.
sviddu on vakiokeskus? Olen alalla ollut kymmeniä
vuosia, mutta eipä ole tuollaista vielä tullut
eteen.
keskus. Keskusvalmistajat ja tukkurit kyllä tietää mistä kyse. Katso vaikkapa keskusvalmistajien nettisivuilta. Hyvin yleisessä käytössä oleva termi.
joita omakotitalojen seinille nakellaan.
Isommat keskukset tehdään keskuspajoilla yleensä aina ns. räätälintyönä. Yleensä sähkösuunnittelijan pääkaavioiden ja virtapiirikaavioiden pohjalta. Eli tehdään sellainen keskus kun tilaaja tarvitsee.
Vakiokeskus on aika yleinen nimitys kun puhutaan keskuksista.
Ei ole tainnut kaveri koskaan itse tilata keskuksia.
kaikki maadoitusjohtimet nipussa yhtä isoa putkea pitkin maakaivantoon, jossa on maadoituselektrodi. Maadoitusjohtimet C-liittimillä kiinni elektrodiin ja se on siinä.
Näin voi tehdä ja siinä säästää ne itse kiskot ja keskuksen sisätilat on vapaana muille kytkennöille ja komponenteille.
Mielikuvitustahan se vaan vaatii ja järkeä.
sytytti. Biltemasta löytyy näköjään valmiiksi
kalustettuja muovilaatikoita. Hehheehhee. Taitavat
olla niitä vakiokeskuksia.
Olen itse kalustanut ja asentanut kymmeniä
keskuksia, mutta en ole noita vakiokeskuksiksi ole
ymmärtänyt. Kyllä ne ovat olleet pääkeskuksia,
ryhmäkeskuksia, automaatiokeskuksia jne.
kalustat tyhjään laatikkoon.
Katso vaikka ABB Näpsä-sarjaa, Ensto...
Ne on vakiokeskuksia.
Kun ne pitää olla irrotettavissa.
Väität siis että salama iskee antenniisi useita kertoja kesässä? En usko. Se, että nippusiteet rapsahtelevat poikki, johtuu siit että käytät siteitä, jotka eivät kestä uv-valoa. Jos masto laajenisi lämmön vaikutuksesta niin paljon että johdinside katkeaa, olisi se fysiikan lakien mukaan mahdotonta.Ensinnäkin : alumiinin tulisi laajeta lämmön vaikutuksesta todella paljon, tarkoittaa että lämpöä olisi maston joka kohdassa satoja asteita hetkellisesti, veikkaisin tuollaista 600 astetta. Kyllä siinä näkyisi jo lämpötilan mukanaantuomia muitakin muutoksia. Esim antennijohto sulaisi korpuksi. Toisekseen, tuollaisen lämpölaajenemisen seurauksena nippuside sulaisi, todnäk venyisi maston ympärille, eikä rapsahtaisi poikkinaisena maahan.
Jos voit todistaa teoriasi oikeaksi niin voin vaikka tonnin maksaa, eli lyödäänkö vetoa ?
Niin, ja jos saat tv-mastoon tuommoisia energiapurkauksia,kyllä siinä tuhoja yleensä tulee, hyvistä maadoituksista huolimatta.
Kummassakin mastossa on käynyt samalla tavalla. Räsähdyksen jälkeen ovat siteet olleet maassa. Onhan se fysiikan lakien ja todennäkyisyyslaskujen vastaista, että nippusiteet katkeaisivat samalla kellonlyömällä UV-valon vaikutuksesta.
Nyt ei mastoissa ole siteitä. Johdot vain roikkuu. Voisin laittaa uudet jos viitsin.
Sinulla on väärä käsitys salamasta. Ei se ole niin paha miltä kuulostaa. Staattisen sähkön purkaus jonka johtamiseen riittää hyvin 6mm2 CU. Ohuempikin.
Enhän minä sitä tonnia tarvii. Ostaisit sillä nippusiteitä omaan mastoosi. Toivottavasti siihen salama iskee, niin näet omin silmin mitä tapahtuu.
aloittaa vaikka tuosta lämpölaajenemisesta. Käsitätkö näin fysiikan ilmiöitä ajatellen, kuinka paljon tuommoinen alumiinimasto voi laajeta lämmön vaikutuksesta. Ei voi olla mahdollista että sinun alumiinisekoitemetallinen tv masto laajenee niin paljon, että nippuside katkeaa. Siis ei voi.Kyllä ne nippusiteet rapsahteli sieltä jostain muusta syystä. Veikkaisin, että nippusiteet ovat katkenneet omia aikojaan joskus aiemmin, tuskin niiden paikallaanoloa tarkistelet säännöllisesti. Sitten kun salama iski johonkin hyvin lähelle, päättelit että sepä osuikin mastoon, joka jotenkin niinkuin laajeni ja katkaisi ne nippusiteet. Kyllä sinulla olisi vähän muutakin dokumenttia tuommoisen lämpöpurkauksen jäljiltä kuin katkenneet nippusiteet. En väitä etteikö salamanisku olisi voinut aiheuttaa nippusiteiden katkeamisia, mutta se on täysin mahdotonta että katkeaminen johtuisi metallisen putken laajenemisesta. Olen asustellut yli 20v erittäin salamaherkällä alueella täällä Kolin tienoilla. 2001 kesäkuussa salama pamautti mastoon, maadoittui siitä sitten oikeaoppisesti 10mmcu kaapelia pitkin pannuhuoneen potentiaalintasauskiskon kautta maihin. Ei laajentunut antenni.
Eihän salama nyt mikään paha ole, eikä minulla varmaankaan ole väärää käsitystä salaman vaikutuksista. Kuvaamasi vaikutukset eivät vaan yksinkertaisesti johdu lämpölaajenemisesta, sitähän sinä tuossa alkuperäisessä viestissäsi väitit.
Tietenkään ei metallin lämpölaajeneminen ole ihan silmillä nähtävissä, eikä varsinkaan putken paksuudessa. Kumminkin muovi joka on ollut vuosia auringon valossa on haurastunut ja katkeaa helposti. Oli miten oli, niin siitä olen saletti, että siteet oli pudonnut maahan salaman osuttua yöllä. Sen maston päädyssä on laatoitus, pöytä, tuolit ja keittokatos. Siinä oleskellaan päivittäin. Toisesta mastosta voin sanoa vaan, että tippuneet oli, mutta milloin.
Jutun tarkoitus oli kertoa, että ukkossuojaus voidaan tehdä toimivaksi ja tehokkaaksi. Ei tarvii tarkastajan ohjeita noudattaen tuudittautua herran huomaan. Ongelmana vaan on kun toimivan ukkossuojauksen joutuu tekemään itse. Eihän sähkäri tai antennimies ala maahan ojaa kaivelee. Ne koplaa johonkin raudanpätkään.
Kun tekee itse voi käyttää haluamiaan tarvikkeita. Ei tarvii olla niin virallisia ja tarkoitukseen hyväksyttyjä. Minullakin on maassa ripustinvaijeria. Sellaista kun amkassa. Romukaupasta ostettu. On hyvä sinkitys ja kestää maassa vuosikymmeniä. Liitokset tein mitä sattui olemaan. Jos saan joskus käsiini puristustyökälun, niin vaihdan ne "sokeripalat" kunnon liittimiin.
Ostahan sillä tonnilla nippusiteitä. Siitä riittää myös kupariköyteen ja lapioon. Teet taloosi kunnollisen ukkossuojauksen. Ei salamaa kannata tuoda talon sisälle. Ei edes pannuhuoneeseen.
puhua suorasta salamaniskusta antenniin eikä mistään häiriöritinöistä ja ratinoista. Et ole taatusti koskaan edes nähnyt, millaista jälkeä suora salamanisku tekee! Sitä kun ei voi olla huomaamatta. Jää jälkeen nimittäin vähän muutakin kuin katkenneita nippusiteitä.
Voit varmaan googlaamalla löytää kuviakin aiheesta ja tämäkin on lukemisen arvoinen: http://www.tukes.fi/sahko_ja_hissit/faq/ukkoshuuhaa.doc
Vaikka joskus metsässä kulkiessa ja lahopuun nähdessä tulee mieleen, jospa siihen on salama osunut. Ukkosjohdattimista ei mitään jälkiä löydy vaikka käytäisiin kaikki mastot katsomassa.
Onpas tarkastajalla tieto ukkosesta ja siltä suojautumisesta huu-haa juttujen varassa. Myös sähkötekniikan ja fysiikan osalta. Ei se mitään. Kunhan lakipykälät osaat.
viitsinyt otsikkoa enempää itseäsi sivistää? Omapahan on ongelmasi.
kerrostalon 3. kerroksen ikkunasta kun salama löi n. 30 metrin päähän puolimetriä halkaisijaltaan olevaan mäntyyn. Ihme oli ettei tullut löysät housuun! Männyn säleitä lensi kymmenien metrien päähän, myös ikkunaan josta satuin katselemaan. Mänty pysyi pystyssä, mutta se oli halki latvasta juureen. Sitä sitten yritettiin naulaamalla pitää kasassa.
Tämän kokemuksen perusteella en ihmettele nippusiteiden katkeamista.
Enemmänkin olen ihmetellyt näitä ukkosenjohdattimia ja yleensä Cu-johtimien kestävyyttä suoraa salamaniskua vastaan. Luulis niidenkin haihtuvan tuhkana tuuleen.