Kuinka paljon johtajakoulutuksen ym. läpi käymistä arvostetaan työelämässä? Mietin vaan, että kannattaako tähän turhuuteen (asepalvelus) panostaa minkä verran. Katsovatko työnantajat kuinka tarkasti armeijameriittejä? Kannaattaako siis puolustusvoimien propagandaa noudattaa: "käytä inttiaika mahdollisimman hyvin hyödyksi..".
Armeijakoulutuksen arvostus?
mie vaan
131015
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
,,,
Oman kokemukseni mukaan inttikokemuksilla ei nykypäivän työmarkkinoilla ole vaikutusta. Itse olen reservin upseeri. Työyhteisössäni on noin puolet miehiä ja heistä löytyy niin sivareita kuin reservin kapteeneita...ja kaikkea tältä väliltä. Kaikki toimivat samankaltaisissa tehtävissä ja tulevat keskenään toimeen.
kuvastaa hyvin nykytilannetta. Ei muuta virkaa.
Ei sitä juuri kysytä eikä useimmissa viroissa hakiessa saakaan kysyä.
Lomakkeissa lukee yleensä "Ase/siviilipalvelus suoritettu/suorittamatta". Rasti ruutuun.
Palvelustavan kysyminen on rinnastettu siihen, että työpaikkaa hakevalta nuorelta naiseltakaan ei saa kysyä, aikooko hän ryhtyä pian hankkimaan lapsia.
Hetkinen...
Taitaa kuitenkin olla niin, että laki kieltää syrjimästä vakaumuksen vuoksi. Sen sijaan on aivan laillista kysyä, minkälaisen koulutuksen henkilö on saanut asevelvollisuuttaan suorittaessaan. Onhan aivan mahdollista, että palvelusaikana saatu koulutus edesauttaa juuri niissä niissä työtehtävissä.
Sille ei voi mitään, jos joku toinen koulutus antaa paremmat valmiudet haettavaan tehtävään kuin joku toinen...
tai sivariin kerran menee niin miksi ei tee hommiaan kunnolla. Itse kävin johtajakoulutuksen. Työnantajani, kylläkin entinen, sattui tykkäämään sotahommista joten sain paikan... Eli kai siitä joskus jopa hyötyykin.
Helsingin Sanomissa oli jokin aika sitten kolumni, jossa kirjoittaja epäili yhdeksi naisten pienemmän palkan syyksi sitä, etteivät he ole käyneet armeijaa.
Voisihan tuo pitää paikkaansakin: naiset eivät totu missään toimimaan joukkoina, yhteistyötaidot eivät hioudu, he eivät opi olemaan johdettavina tai johtajina jne. Ehkäpä se näkyy siinä, millaisiin tehtäviin heitä valitaan.
armeijassa todellakaan mikään yhteistyötaito, puhumattakaan johdettavana olemisesta kehity. Todellakaan. Monet asiat sen sijaan epäkehittyvät
Se on sinun mielipiteesi. Monet työnantajat ja työtoverit ovat eri mieltä.
... ja parhaimpiin firmoihin mahtuu monenlaisia mielipiteitä -- varsinkin asioista, jotka eivät suoranaisesti liity firman toimintaan. (myös firman toiminnasta on hyödyllistä kuunnella eri mielipiteitä, jos se ei johda tuloksettomaan kinasteluun).
Ei kaikista armeijan käyneistä ole tullut menestyjiä.
Aikaisemmin kun yleinen koulutustaso oli matalampi, olivat kaikki vähänkään korkeammalle koulutetut ainakin AUK:n käynteitä. Silloin oli todella negatiivinen signaali, jos akateemisesti koulutettu kuului miehistöön (ellei sitten ollut hyvää selitystä, esim. terveyssyyt). Nykyisin tilanne ei ole enää yhtä mustavalkoinen.
Pari kertaa olen kyllä törmännyt työnhakutilanteissa siihen, että armeija-asioille on pantu ilmeisen suuri paino. Kyseessä ovat olleet naispuoliset henkilöstöhallinnon ammattilaiset isoissa yrityksissä, siis ammatikseen rekrytointeja tekevät.
... he ovatkin propagandan uhreja, kun heiltä puuttuu omakohtainen kokemus siitä spedeilystä, mitä intissä harjoitetaan.
Sitäpaitsi sanat "henkilöstöhallinto" ja "ammattilainen" ovat ainakin Suomessa usein varsin kaukana toisistaan...