Onko

tosi pahasti ,niin kyllä ovat!

Väärinymmärrykset on helppo korjata ainakin minun kanssani, mutta toista on, jos tehdään pitkän aikaa pahaa selän takana.

Katkaisin välit yhteen ihmiseen, kun hän puoli vuotta selkäni takana touhusi ja puhui ja valehteli ja panetteli minkä kerkesi. Ilman mitään syytä, mutta kunpahan vain oli sellainen ääliö, että kun oma elämä oli niin tylsää, niin piti keksiä muista sitten puhuttavaa. Puolitoista vuotta on välit olleet katkolla nyt ja en aio ikinä niitä korjatakaan, vaikka toinen osapuoli on yrittänytkin. Ai niin ja toinen tapaus samoista syistä on ollut katkolla jo kymmenen vuotta, enkä aio tuotakaan asiaa koskaan sopia. Eli pitkävihaisuus aiheesta on ihan jees. :)

Eli jos on jostain törkeästä ja pahasta kyse, niin anteeksi ei heru, mutta jos ei niin vakavasta, se on korjattavissa kunhan väärinkäsityksen aiheuttaja itse tulee sopimaan asian.

Itse tunnen muutaman rapumiehen ja ne sortuvat loukattuina ryyppäämään ja tekemään kaikkia päättömyyksiä. Sen jälkeen kun heitä on loukattu, voivat toki korjata asian sen aiheuttajan kanssa, mutta eivät enää luota eivätkä erityisemmin välitä olla tekemisissä. Jos he ymmärtävät väärin, mitä harvoin kyllä sattuu, koska rapu on herkkä aistimaan mitä toinen tarkoittaa sanoillaan. Varsinkin parisuhteessa.

Joskus itsekin loukkaantuu niin, että tekisi mieli lyödä kamat kasaan ja häipyä ovet paukkuen. Jos on oikein pahasta jutusta kyse, saatan olla "lukossa" parikin päivää, että en halua tavata ketään, en halua puhua kenellekään, en vastaa puhelimeen enkä varsinkaan kerro mikä minua vaivaa. :) Tyypillistä rapua. Joskus olisi ihana vain räjähtää ja karjua kurkku suorana miten vituttaa, mutta kun se on paljon helpompaa kaivaa toisinaan marttyyrin viitta naftaliinista ja ottaa asenne että "minua on loukattu, minulla on oikeus olla vihainen", kuin myöntää liioitelleensa. :)

Minun on ainakin vaikea sanoa tulleeni loukatuksi ja saatankin pyörittää asiaa päässäni pitkään sanomatta mitään. Ja odotan toisen tietävän että on loukannut.

Jos toinen ymmärtää tehneensä väärin ja ilmaisee sen selvästi niin annan kyllä anteeksi. Mutta se siis vaatii sen että toinen aidosti ymmärtää mikä minua loukkasi. Muutoin on vaikea luottaa jatkossa. Vihainen olen loukattuna, en juuri muulloin.