Olisi mahdollisuus ostaa hyäkuntoinen tuollinen.
Onko kokemuksia?
Miten verrattaessa esim itämereen?
Onko kokemuksia?
Miten verrattaessa esim itämereen?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Nyt puhutaankin sen kokoluokan puuveneestä, että yksilön kunnolla on todella suuri merkitys. TOivon ettet pahastu, mutta tuollainen kysymys ja vielä Suoli24:ssä että, niin silloin pelkään pahoin, ettei sinulla ole ihan täydellistä käsitystä siitä, minkälaista elämä puupurren kanssa on.
Kyseinen vene on yksityyppiluokka, joista ainakin osa veneistä on rakennettu sodan jälkeen. Veneet ovat mäntyrunkoisia. Ainakin yksi, nimeltään Anrdomeda, oli myynnissä jokunen vuosi sitten. Muistan siloin miettineeni, minkälainen urakka olisi tuon veneen peruskunnostus. Nämä veneet ovat täydellisesti sisutettuja, joten esim. sisäpuolista kyllästystä varten olisi veneestä purettava sisäkalusteet ja karneeraus. Mäntyrunko vaatii kyllästyksen vähintään 15 vuoden välein ja tämä on asia, joka varmasti unohtuu 12-metrisen mäntyveneen myyjältä mainita kaupantekotilaisuudessa. Kuidutetut ovat taasen arvottomia pommeja ja lisäksi hengenvaarallisia, kun rusteja tukevat puurakenteet lahoavat kuidun sisään.
"Itämerellä" tarkoittanet itämeren kuutosia, kaseja ja kymppejä. Vaikea varrata kaikkiin näihin, varsinkin kun ovat muistaakseni vielä konstruktioluokkia ja täten yksilöllisiä vähän niinkuin R-veneet (korjatkaa, mikäli ne ovatkin yksityyppiluokkia).
Andromeda, U3, oli vanhemmillani v. 1966-76, eli myytäessä se oli jo 28 vuoden ikäinen, mutta puu oli siinä vaiheessa täysin tervettä. Nythän sille on tullut ikää lisää 30 vuotta. Andromeda oli meitä seuraavilla omistajilla käsittääkseni neljännesvuosisadan.
Utö-risteilijän taustalla oli Jarl Lindblomin suunnittelema vähän suurempi Regina-vene sodanaikaiselle ulkoministeri Henrik Ramsaylle, joka tosin ei ehtinyt Reginalla paljon purjehtia kun ensin tuli sota ja sitten sotavankeus.
Utö-risteilijöitä rakennettiin 12 kappaleen sarja vuonna 1948. Ne rakennettiin parhaista materiaaleista mitä sodanjälkeisestä Suomesta sai. Puu oli uittamatonta mäntyä, toisin kuin senaikainen tavanomainen puuaines, joka kuljetettiin uittamalla savotoilta. Nykyajan purjehtijoita voi hirvittää, että yli 12-metrisiä veneitä myytiin ilman moottoria, mutta sodan jälkeen moottoreita ei niin vain saanut. Lisäksi vielä 60-luvulla oli monelle kunnia-asia tulla toimeen pelkillä purjeilla, tosin satamat eivät olleet likikään niin täynnä kuin nykyään. Pekka Herlinin Aura-veneessäkään ei hänen aikanaan (1963-67) ollut moottoria, vaikkei pikkurahasta ollutkaan pulaa.
Niinä vuosina kun Andromeda oli vanhemmillani, järjestettiin Merikarhusatamissa vuosittaisia Utö-risteilijöiden tapaamisia, koska useimpien omistajat olivat Merikarjujen jäseniä. ”Yhdistyksen” kunniakommodoriksi valittiin Tapani Tikanoja (Lassila & Tikanojan toimitusjohtaja), hänellä kun oli Utö-risteilijöitä samanaikaisesti kaksi kappaletta (toinen Helsingissä, toinen Vaasasssa)!
Tämäpä oli mielenkiintoista. Kiitos minunkin puolestani, vaikken siis alkuperäinen kysyjä olekaan. Onko sinulla tietoa, kuinka monta Utö-risteilijää on vielä olemassa? Andromedan lisäksi muistan erästä toista venettä myydyn noin kuusi vuotta sitten. Tämä vene oli muistaakseni jossain Kemiön suunnalla ja ilmeisesti paljon huonommassa kunnossa, mitä Andromeda.
Muistan, kun Merenkävijöissä aikanaan oli Lilga -niminen Utö. Jossain vaiheessa siihen tehtiin aika iso remppa; mm. lautoja vaihdettiin aika paljon ja ettei vain deadwoodillekin olisi tehty jotain. Siihen myös asennettiin kone, jota siinä ei ollut. Sen aikainen omistaja kertoi eräänä juhannuksena olleensa ankkurissa 2 päivää Sirpalesaaren edessä, kun oli aivan plägä. Ja kotisatamaan ei ollut mailiakaan.
Mahdollisesti Lilga seilaa jonkin toisen nimen alla nykyisin.
yksi kuidutettu yksilö löytyy itä-helsingistä.. Muut voinevat kommentoida vanhana kuidutettuja puuveneitä..
Muistan jostain lukeneeni että Utö-risteilijät mitattiin myös Itämeren mittasäännön mukaan ja sen mukaan ne olivat samassa luokassa Ö10 veneiden kanssa.
Turussa oli ainakin elokuussa ja taitaa olla vieläkin Forum Marinumissa Turun veneveistämön toimintaa esittelevä erikoisnäyttely, ja siellä taisi olla jotain Utö-risteilijöihinkin viittaavaa aineistoa. Ainakin kuuluisasta Reginasta siellä oli tietoa ja samaisesta veneestä oli 1:1 sisätilamalli - aika hieno sellainen.