ilon sellaiset, tulivat silmiini, kun luin Päivämiehestä tänään artikkelin: "Riemulaulu helähtää" (Virsilaulu-illasta Helsingin tuomiokirkosta) ja piispa Eero Huovisen kommentit siellä:
"Onkohan Helsingin tuomiokirkossa koskaan veisattu näin väkevästi? pohtii piispa Eero Huovinen virsi-illan jälkeen.
Huovinen kertoo:
"Tiedän, että rauhanyhdistyksen ihmiset rakastavat syvästi kansankirkkoamme. Olen sen huomannut tavatessani heitä esimerkiksi vieraillessani rauhanyhdistyksillä tai keskustellessani seurakuntien luottamushenkulöiden ja kirkolliskousedustajien kanssa."
"Huovinen kertoo ajatuksen virsi-illasta syntyneen hänen osallistuttuaan viime vuonna Oulun kirkkopäivillä Rauhanyhdistyksen järjestämään lauluiltaan."
"-Se oli vavahduttavan voimakas kokemus. Veisuu tuli ihmisten sydämistä. laulujen hengellinen sanoma ja Jumalan kansan läsnäolo oli aistittavissa."
"Erityisenä helmenä Oulun tilaisuudessa Huovinen oli kokenut virren 343 "Voisinpa Jeesuksestani". Hän kertoo myöhästyneensä tilaisuudesta ja iloitsi, kun kirkkokansa lauloi virren uudelleen. Uskovan kansan veisaama virsi oli hänelle niin suuri lahja, että se liikuttaa vieläkin."
"-Vaikka virren historia on lestadiolaisessa liikkeessä, siitä on muodostunut koko kirkon virsi. Se on yksinkertainen ja klassinen.""
Virsilaulu-illassa Helsingin tuomiokirkossa lauloi 1400 laulajaa. Olisinpa ollut mukana minäkin.
"Onkohan Helsingin tuomiokirkossa koskaan veisattu näin väkevästi? pohtii piispa Eero Huovinen virsi-illan jälkeen.
Huovinen kertoo:
"Tiedän, että rauhanyhdistyksen ihmiset rakastavat syvästi kansankirkkoamme. Olen sen huomannut tavatessani heitä esimerkiksi vieraillessani rauhanyhdistyksillä tai keskustellessani seurakuntien luottamushenkulöiden ja kirkolliskousedustajien kanssa."
"Huovinen kertoo ajatuksen virsi-illasta syntyneen hänen osallistuttuaan viime vuonna Oulun kirkkopäivillä Rauhanyhdistyksen järjestämään lauluiltaan."
"-Se oli vavahduttavan voimakas kokemus. Veisuu tuli ihmisten sydämistä. laulujen hengellinen sanoma ja Jumalan kansan läsnäolo oli aistittavissa."
"Erityisenä helmenä Oulun tilaisuudessa Huovinen oli kokenut virren 343 "Voisinpa Jeesuksestani". Hän kertoo myöhästyneensä tilaisuudesta ja iloitsi, kun kirkkokansa lauloi virren uudelleen. Uskovan kansan veisaama virsi oli hänelle niin suuri lahja, että se liikuttaa vieläkin."
"-Vaikka virren historia on lestadiolaisessa liikkeessä, siitä on muodostunut koko kirkon virsi. Se on yksinkertainen ja klassinen.""
Virsilaulu-illassa Helsingin tuomiokirkossa lauloi 1400 laulajaa. Olisinpa ollut mukana minäkin.
Vastaukset 9
Vanhimmat
aivan ihana tuo teksti! kyllä, veisuu tilaisuuksissamme on kyllä vavahduttavaa, seuroissa ja Suviseuroissa jne. aivan mahtavaa, että juuri tuo 343 oli mainittu, koska siinähän on sanoitus, jossa kaikki oleellinen on sanottu. lempivirteni, etenkin mennyttä kesää muistellen.
:)
itse tunsin, kun tossa kämpälle tultuani selasin läpi Päikkärin ja luin ko. jutun. On se kallis asia!
ja lauloinpa itsekin pari pätkää illan ratoksi:)
jos hän ei tee parannusta, eli liity vl-herätysliikkeeseen. Siinä oli se "rakkaus" kansankirkkoamme kohtaan...
ei saanut mennä kirkkoon veisaamaan väärähenkisten kanssa, se oli SRK:n sääntö ja sitä myös valvottiin.
olivat sallittuja. Joulun alla olevat "kauneimmat joululaulut" kirkoissa ovat olleet sallittyja vain muutaman vuoden.
maailma kiittää!
se ei haittaakaan, kun on tarpeeksi arvovaltainen kiittämässä!
mistä kiitetään?
Jos kiitetään kauniista sydämestä lähtevistä lauluista. Se sykähdytää.
>>>-Se oli vavahduttavan voimakas kokemus. Veisuu tuli ihmisten sydämistä. laulujen hengellinen sanoma ja Jumalan kansan läsnäolo oli aistittavissa.>>>
Sinulle kirjoittaja:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000020124507