Sininen aamu,
nouset vedestä
rintasi haastavat silmäni
häveliäisyyden verho suojaa vielä aurinkoa.
Tee lorisee höyryten kuppiin,
istut äänekkäästi raotetun ikkunan äärellä
ulkona pikkulinnut purkavat pesiään syksyyn,
olet reipas.
Näen sinut vaikka et ole enää täällä,
tuoksusi kimpoaa muistona lakanoista
äänesi häivähdys kissan kehräyksessä,
muistona kuinka kosketuksesi sai senkin iloon.
Koskaan enää
ei,
silti muistan
aina.
nouset vedestä
rintasi haastavat silmäni
häveliäisyyden verho suojaa vielä aurinkoa.
Tee lorisee höyryten kuppiin,
istut äänekkäästi raotetun ikkunan äärellä
ulkona pikkulinnut purkavat pesiään syksyyn,
olet reipas.
Näen sinut vaikka et ole enää täällä,
tuoksusi kimpoaa muistona lakanoista
äänesi häivähdys kissan kehräyksessä,
muistona kuinka kosketuksesi sai senkin iloon.
Koskaan enää
ei,
silti muistan
aina.
Vastaukset 2
Vanhimmat
runoja(si) on nautinnollista lukea.
Ilo on puhtaasti minun puolellani.